Erillainen äitienpäivä runo

On toukokuun toinen sunnuntai

ja liput ne saloissa liehuu,

äitejä tänään juhlitaan

ja juhlakahvit jo kiehuu.

Puheita kauniita kuunnellaan,

tulee kehuja tullen mennen,

niitä äidit yhä vain kuulla saa

kuten kuulla sai äidit ennen.



Äiti tuo hellä ja lämpöinen

uhrautuvainen ja jalo,

ahkera, pullantuoksuinen

kiiltää puhtauttaan koko talo.

Ei lie äidin sydäntä hellempää

kunnon äiti ei helposti suutu,

äiti aina jaksaa vain ymmärtää

ei viisautta äideiltä puutu.



Minä istun, mietin ja käsitän

en mittoja noita täytä,

ja jos oikein asian ymmärrän

en kai äidiltä edes näytä.

Vajoan penkissä alaspäin

hymyn yritän esiin kaivaa,

en tunnista kehuista itseäin

yhä enemmän tilanne vaivaa.



Kai äitinä inhimillinen

on otteeni elämään tähän

minä aina jaksa rakastaa en

vaan vihaankin joskus vähän

Minä suutun joskus niin tosissaan,

että ihan ravistaa tekisi mieli

ja suuria tulia aikaan saa

tää liukas ja terävä kieli



Huono omatunto ja syyllisyys

meitä äitejä usein vaivaa

kehut silloin tuntuvat pahalle

ne arpia auki vain kaivaa



Jospa kehujen ylitsevuotavien

sijaan sanoa vaikka voisi

jotain armollista ja pehmeää

se kuin musiikki korvissa soisi

Jos kuulisi hetkenä sellaisena

kun mieli ei taivaisiin yllä

että selviät ihan kivasti

ja äitinä riität kyllä



tekijä:Tuulikki Jääskeläinen