Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä ei-kauhuaiheinen ohjelma tai elokuva järkytti teitä lapsena?
Itseäni järkytti mustavalkoinen elokuva Pikku-Heidistä. Siinä Rottenmeier yritti myydä Heidin katunaiselle mutta Alppivaari pieksi kummankin naisen, otti Heidin ja ajoi varastetulla hevosvaljakolla karkuun. En uskaltanut katsoa loppuun kun tiesin että vaari jää kiinni ja huonosti käy.
Kommentit (664)
Vaahteramäen Eemelissä oli sellainen vaivaistalo, mikä oli tosi kauhea paikka ja varsinkin joku koukkuselkäinen akka siellä oli tosi pelottava. AI kertoi, että vaivaistalossa oli kometoora Matildasta, johtajatar, joka oli tunnettu röyhkeydestään ja itsekkyydestään. Saattoi olla hän, jonka muistan.
Ja kyllä Katto-Kassinenkin sillä omituisella ulkonäöllään hiukan puistatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistin nyt kun joku muukin kirjoitti, minäkin pelkäsin pienenä ihan kohtuuttoman paljon värttinöitä. Juurikin prinsessa Ruusesta tuli tämä ahdistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa vanhassa kotimaisessa mustavalkoelokuvassa oli pelottavia kohtauksia, veden pinnassa naurava haamu, häkämyrkytystä hiillojsen loisteessa järjestävä muori...
Tuo eka oli Juha (1956) joka oli ensimmäinen suomalainen värielokuva. Toinen on Riihalan valtias (myös 1956).
Saatoinpa katsoa "Juhan" mustavalkotelkkarista, siksi jäi mieleen mustavalkoisena.
Juhasta on kaksi eri versiota. Mustavalkoinen 1930-luvulta ja uudempi 1959-luvulta. Se veteen kuvastuva "haamu" oli Shemeikka, joka pilkkasi Juhaa.
Safiiri ja Teräs. Siinä tv-sarjassa oli kyllä kauhun aineksiakin mukana. Safiirin silmät hehkuivat ja sitten oli surisevia ääniä ja monenlaisia muita yliluonnollisia asioita, kuten edesmenneitä sotilaita, joita he näkivät talossa yms. Minulle ei koskaan selvinnyt, keitä nämä Safiiri ja Teräs oikein olivat, olivatko he avaruusolioita vai mitä. Taistelivat pahaa vastaan, mutta olivat itse tosi pelottavia.
Myös toinen tv-sarja nimeltä Triffidien kapina oli aika kaamea jättiläismäisine lihansyöjäkasveineen. Sitä muistan miettineeni jaksojen jälkeenkin, että mitä, jos semmoisia liikkuvia syöjäkasveja olisi ihan oikeasti.
Bim Mustakorva. Lasten elokuva koirasta, jossa on kuitenkin kohtaus, jossa koiran tassu jää jumiin junaraiteiden väliin kun raiteiden asento muuttuu, ja juna on tulossa samaa raidetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaahteramäen Eemelissä oli sellainen vaivaistalo, mikä oli tosi kauhea paikka ja varsinkin joku koukkuselkäinen akka siellä oli tosi pelottava. AI kertoi, että vaivaistalossa oli kometoora Matildasta, johtajatar, joka oli tunnettu röyhkeydestään ja itsekkyydestään. Saattoi olla hän, jonka muistan.
Ja kyllä Katto-Kassinenkin sillä omituisella ulkonäöllään hiukan puistatti.
En ole varma oliko se Eemeli vai joku muu nulkki mutta joku unijakso oli missä poika kykeni jähmettämään kaikki aikuiset liikkumattomiksi ja kuori nahkaa jonkun rovastin kasvoista ja asetti nahanpalat päivällislautaselle. Hyi olkoon. Kait sen oli tarkoitus kuvastaa jotain lapsen aggressioiden käsittelyä tai muuta sontaa mutta inhotti silti.
Pinokkio. Oli jotenkin karmiva tunnelma koko elokuvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rölli-peikko on myös aika pelottava
70-luvulla se joku lastenohjelma pikkukakkosessa (?) jossa oli krokotiilihahmo. Samoihin aikoihin TV:ssä tullut Kapteeni Nemo -TV-sarja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tohtori Sykerö oli mielestäni aina ahdistava
Oli. Etenkin jakso Maailma vaarassa. Robotit olivat ottaneet vallan ja pakottivat kaikkia syömään purkkiruokaa joka teki zombiksi. Mm. Sykerön taloudenhoitajan Neiti Nokkosen. Myös Sykerön talonmies Maltti myyrä oli viety koe-eläimeksi labraan.
Hannu Karpon ja Ensio Itkosen liikenneohjelmat (en muista nimeä). Kaikenlaisia kolareita ja hulluja ja rattijuoppoja liikenteessä, pelotti pitkään olla autossa, kun koska tahansa voi tapahtua jotain kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telkkarissa näytettiin dokumentti lapsipor*osta, jossa näytettiin pätkiä niistä videoista vain vähän samennettuna. Edelleen voin pahoin kun muistelen sitä. Miten tuollaista on voitu näyttää telkkarissa, en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Pieni talo preerialla , aina odotti että hetkellä millä hyvänsä tapahtuu jotain ikävää jokaisessa jaksossa .
No ei ihan ainoa sarja jos näin. Dramaturgian teoriat perustuu paljon siihen että on antagonisti, joka on yleensä joko "paha tapahtuma" tai ihan konkreettisempi vihollinen jota vastaan taistellaa. Ehkä se tuonkin sarjan idyllisessä ympäristössä jotenkin realistisemmalta vaikutti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HelloHello,Hellon se pahiskaksikko Cecil ja Cissy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas. Pappa oli rintamalla viisi vuotta ja sota on ollut perheessämme ehkä läsnä enemmän kuin normaalisti, siitä on puhuttu ja joka itsenäisyyspäivä katsottu Tuntematon (jompi kumpi versio). Ihan siis pienestä asti olen sen nähnyt ja välillä on yritetty peittää silmiä pahimmissa kohdissa mutta aika huonoin tuloksin.
Itseäni kammotti liian pienenä näkemäni Täällä Pohjantähden alla, ja se teloituskohtaus siinä. Tuntui ihan hirveältä ajatella, miltä tuntuu mennä ammuttavaksi ihan avuttomana. Tuntuu se tietysti vieläkin.
Se koko viimeinen jakso oli hirvee. Kun väki laitettu Hennalan vankileirille ja joku oli piirtänyt v*tun kuvan seinään. Jotenkin se v*ttu oikein korosti tilanteen rumuutta ja ankeutta. Oli toki sekin kohta kun punaisten naiset laitetaan riviin ja ammutaan konekiväärillä. Kaikki vanhat mummotkin putosivat joukkohautaan.
Vierailija kirjoitti:
Pinokkio. Oli jotenkin karmiva tunnelma koko elokuvassa.
Ei sentään piirretyssä hakannut vasaralla omaatuntoaan kuoliaaksi. kuten Carlo Collodin alkuperäiskirjassa.
Mustavalkoiset Tarzan elokuvien kohtaukset joissa joku pahis vajosi juoksuhiekkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa vanhassa kotimaisessa mustavalkoelokuvassa oli pelottavia kohtauksia, veden pinnassa naurava haamu, häkämyrkytystä hiillojsen loisteessa järjestävä muori...
Tuo eka oli Juha (1956) joka oli ensimmäinen suomalainen värielokuva. Toinen on Riihalan valtias (myös 1956).
Saatoinpa katsoa "Juhan" mustavalkotelkkarista, siksi jäi mieleen mustavalkoisena.
Juhasta on kaksi eri versiota. Mustavalkoinen 1930-luvulta ja uudempi 1959-luvulta. Se veteen kuvastuva "haamu" oli Shemeikka, joka pilkkasi Juhaa.
Juhasta on ainakin neljä versiota ja myös uusin eli A.Kaurismäen ohjaama vuonna 1999 on mustavalkoinen. Myös Mauritz Stillerin mykkäversio on jo vuodelta 1921. Lisäksi on Nyrki Tapiovaaran vuoden 1937 Juha ja Toivon Särkän 1956 versio, joka oli ensimmäinen suomalainen pitkä värielokuva.
Alue: Aihe vapaa
Roal Dahlin lasten sadut oli pelottavia. Rölli myös ja pelle hermanni