Miten jaksatte työttömänä tehdä yhtään mitään?
Mua vaan väsyttää jatkuvasti eikä jaksa tehdä juuri mitään. Kaupassa käyntikin ottaa koville.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Miten niin? Lähdin pois töistä jossa sain melkein burnoutin 65-70h työviikkojen takia (sis matkat). Viikonloput vain nukuin jotta jaksoin taas mennä maanantaiksi töihin. Henkisesti rankka työ ja älyttömän pitkät työmatkat. Työn päättymisen jälkeen lähes nukuin vain 2kk pois univelkoja. Never again. Toki tiedän myös että liika vapaa-aika passivoittaa joten kultainen keskitie olisi hyvä. N30+
No eipä kyllä sullakaan järkeä, jos piti mennä liian kauas töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässähän se menee mukavasti. Wolt muuli tuo safkat ja tissuttelen tasaiseen tahtiin, muutaman päivän välein annan pään selvitä sen verran että pystyn käydä hakemassa autolla täydennyssatsin Alkosta. Sitten rentoutuminen jatkuu, leffoja, pelailua, Youtubea, jne.
Valehtelet netissä tai saat jostain enemmän rahaa kuin oikeasti työtön saa kelasta.
Jotkut saa ihan mukavaa ansiosidonnaista ammattiliitoilta.
Ööö, se 2 kk🤣
Vierailija kirjoitti:
Työtön on yhteiskunnassa ETULYÖNTIASEMASSA.
Eli työtön on lomalla 24/7 ja 365 vrk / vuosi!
Eli on aina lomalla.
Työntekijä sen sijaan raataa raskasta työtä -loman ollessa vain 5 viikkoa.
Lisäksi maksaa riistokovilla veroillaan myös työttömien elatuksen.
Eli kyllähän työttömän rooli on helppo.
Aikaa on koko ajan esim harrastaa mitä vaan ja jonottaa -50...-90% alessa tavaraa -työntekijä ei voi tehdä samaa.
Tässä maassa kaikista tiukimmilla on työtätekevä, riistoverotettu keskiluokka -niille menee tukemme ja empatiamme.
Ei muuta kuin irtisanoudut ja jätät työpaikkasi jollekin, joka osaa sitä arvostaa. Pääset nauttimaan työttömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Työtön on yhteiskunnassa ETULYÖNTIASEMASSA.
Eli työtön on lomalla 24/7 ja 365 vrk / vuosi!
Eli on aina lomalla.
Työntekijä sen sijaan raataa raskasta työtä -loman ollessa vain 5 viikkoa.
Lisäksi maksaa riistokovilla veroillaan myös työttömien elatuksen.
Eli kyllähän työttömän rooli on helppo.
Aikaa on koko ajan esim harrastaa mitä vaan ja jonottaa -50...-90% alessa tavaraa -työntekijä ei voi tehdä samaa.
Tässä maassa kaikista tiukimmilla on työtätekevä, riistoverotettu keskiluokka -niille menee tukemme ja empatiamme.
Menisit edes töihin.
Omien sairauksieni takia en ole jaksnut tehdä yhtään mitää silloinkin kun olin töissä. Ps:Turha yrittää antaa neuvoa joka parantaa. Lääkärit ja muut on käyty moneen otteeseen.
Jos elämässä ei ole keskiössä muiden ihmisten arvostuksen hakeminen, niin jaksaa työttömänä erinomaisen hyvin. Energiaa riittää vaikka muille jakaa.
Vierailija kirjoitti:
Ramasee tää jatkuva työttömyys ja rahattomuus. Ei ole mihinkään rahaa, ei voi tehdä muuta kuin kävellä kadulla. Ei pääse mihinkään, ei voi ostaa mitään. Ei oo työpaikkaa, ei mitään paikkaa.
Kirjasto ei maksa mitään jos on kävelymatkan päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei työttömänä saa tehdä mitään, joten ei tarvitse jaksaakaan. Sen kun lepäilee.
Kyllä vaan mun pitää jaksaa. Mulla on perhe. Vai sanonko miehelle, että työssäkäymisen päälle hoitaa vielä kaikki kotiasiat.
No toki jos on valinnut elämäänsä velvollisuuksia, niistä on hyvä jaksaa huolehtia tai voi tulla sanomista.
Pakko jaksaa ettei masennu. Ennen treenasin salilla joka päivä lähes. Nykyään käyn kalassa laskemassa kalaverkkoja ja nostamassa niitä. Jos saan kalaa niin myyn ahvenia yleensä. Ahventa kyllä on tullut paljon viime vuosina keväästä syksyyn. Lähden pian kuukauden pyörävaellukselle utsjoelta hankoon. Siinä on tekemistä. En aio kotonakaan olla koko kesää. Olen nyt kaksi edellistä kesää ollut vain täällä kotona ja käynyt kalassa lähinnä. Joten nyt lähden kesäkuun alussa reissuun.
Vierailija kirjoitti:
Eikö silloin juuri ole aikaa ja energiaa tehdä mitä vain vaikka rahaa voikin olla vähemmän käytössä?
Vittuiluahan tämä kommentti on mutta vastaan kuitenkin.
Vastikään työttömäksi jääneellä tilanne hyvinkin on se että riittää energiaa tehdä kaikenlaista ja hyödyntää jokainen vuorokauden tunti. Ennen pitkää kuitenkin ankea todellisuus iskee päälle. Jokainen uusi päivä on eilisen toisinto, turhauttava tulokseton työnhaku alkaa puuduttaa, työttömyyskorvauksen riittämättömyys on paljastunut karusti kouriintuntuvalla tavalla. Säästöt hupenee hälyyttävää tahtia sikäli kuin niitä ylipäänsä oli. Ansiosidonnaisen päivät alkaa lähestyä loppuaan ja mielessä pyörii pelottava ajatus "mitä jos en oikeasti löydä uusia töitä?".
Olin itsekin tuossa tilanteessa mutta sain onneksi määräaikaisen työn kesän loppuun asti. Ei tästä mitään käteen jää, kaikki menee pakollisiin kuluihin.
Hallituksemme tekee kaikkensa että työttömien määrä saadaan kasvuun :D