Vanhuksia jätetään Suomessa lainvastaisesti heitteille itsemääräämisoikeuden varjolla, sanoo vanhuusoikeuden tutkijatohtori Henna Nikumaa
Että tällaista. Tuota olen jo ihmetellyt pitkän aikaa! Aivan järjetöntä. Miten vanhuksen annetaan määrätä sellaisissa itseään koskevissa asioissa, kun ei enää ymmärrä omaa parastaan dementoituneena.
Ihan sama kuin pieni ymmärtämätön lapsi saisi määrätä itsestään.
Kommentit (44)
Ei kannata luulla kuitenkaan suht selväjärkistä dementoituneeksi. On myös muita hetkellisiä sekavuustiloja joillakin iäkkäillä lääkkeen tai sen hetkisen terveydentilan vuoksi, labra kertoo ehkä jotain ja lääkäri. Väärä diagnoosi pitää myös korjata. Ravitsemus ja neste kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Totta! Oma äitini luuli asuvansa lapsuudenkodissaan (josta oli muuttanut pois 50 vuotta sitten) vanhempiensa kanssa (jotka olivat olleet kuolleina yli 50 vuotta) ja ilmoitti palveluohjaajalle, että haluaa asua kotona, vaikka ei siinä vaiheessa edes tajunnut, missä on, eikä pärjännyt kotonaan edes neljän päivittäisen kotihoitokäynnin turvin. Melkoinen taistelu vaadittiin, ennen kuin joku hyvinvointialueen hallinnossa ymmärsi, ettei äiti elä tässä todellisuudessa ja hän lopulta sai palveluasumispaikan. Siellä hän ehti elellä vielä kaksi ja puoli vuotta ihan tyytyväisenä.
Aivan samassa tilanteessa olen ollut! Äiti tosin oli muuttanut pois lapsuudenkodista jo 67 vuotta sitten. Tosi kovan taistelun takana oli saada muistisairas äiti hoivakotijonoon.
Varmasti valtaosa omaisista on sellaisia, että eivät kehtaa alkaa "rettelöimään" ja vaatimaan, joutuvat vaan alistumaan. Oli itselläkin aluksi aivan voimaton olo sitä ammattilaisjoukkoa ja heidän tyrmistyttäviä mielipiteitään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata luulla kuitenkaan suht selväjärkistä dementoituneeksi. On myös muita hetkellisiä sekavuustiloja joillakin iäkkäillä lääkkeen tai sen hetkisen terveydentilan vuoksi, labra kertoo ehkä jotain ja lääkäri. Väärä diagnoosi pitää myös korjata. Ravitsemus ja neste kuntoon.
Alzheimeria sairastava ei muista juoda eikä syödä. Kotona asunut äitini oli jatkuvasti erityisen sekava tuon takia. Sitten aiheutui juomattomuudesta virtsatientulehdus, joka varsinkin teki sekavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta! Oma äitini luuli asuvansa lapsuudenkodissaan (josta oli muuttanut pois 50 vuotta sitten) vanhempiensa kanssa (jotka olivat olleet kuolleina yli 50 vuotta) ja ilmoitti palveluohjaajalle, että haluaa asua kotona, vaikka ei siinä vaiheessa edes tajunnut, missä on, eikä pärjännyt kotonaan edes neljän päivittäisen kotihoitokäynnin turvin. Melkoinen taistelu vaadittiin, ennen kuin joku hyvinvointialueen hallinnossa ymmärsi, ettei äiti elä tässä todellisuudessa ja hän lopulta sai palveluasumispaikan. Siellä hän ehti elellä vielä kaksi ja puoli vuotta ihan tyytyväisenä.
Aivan samassa tilanteessa olen ollut! Äiti tosin oli muuttanut pois lapsuudenkodista jo 67 vuotta sitten. Tosi kovan taistelun takana oli saada muistisairas äiti hoivakotijonoon.
Varmasti valtaosa omaisista on sellaisia, että eivät kehtaa alkaa "rettelöimään" ja vaatimaan, joutuvat vaan alistumaan. Oli itselläkin aluksi aivan voimaton olo sitä ammattilaisjoukkoa ja heidän tyrmistyttäviä mielipiteitään vastaan.
Rettelöitsijät tulisi laittaa jonon perälle. Mutta Suomessa mennään rettelöitsijöiden ehdolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta! Oma äitini luuli asuvansa lapsuudenkodissaan (josta oli muuttanut pois 50 vuotta sitten) vanhempiensa kanssa (jotka olivat olleet kuolleina yli 50 vuotta) ja ilmoitti palveluohjaajalle, että haluaa asua kotona, vaikka ei siinä vaiheessa edes tajunnut, missä on, eikä pärjännyt kotonaan edes neljän päivittäisen kotihoitokäynnin turvin. Melkoinen taistelu vaadittiin, ennen kuin joku hyvinvointialueen hallinnossa ymmärsi, ettei äiti elä tässä todellisuudessa ja hän lopulta sai palveluasumispaikan. Siellä hän ehti elellä vielä kaksi ja puoli vuotta ihan tyytyväisenä.
Aivan samassa tilanteessa olen ollut! Äiti tosin oli muuttanut pois lapsuudenkodista jo 67 vuotta sitten. Tosi kovan taistelun takana oli saada muistisairas äiti hoivakotijonoon.
Varmasti valtaosa omaisista on sellaisia, että eivät kehtaa alkaa "rettelöimään" ja vaatimaan, joutuvat vaan alistumaan. Oli itselläkin aluksi aivan voimaton olo sitä ammattilaisjoukkoa ja heidän tyrmistyttäviä mielipiteitään vastaan.
Rettelöitsijät tulisi laittaa jonon perälle. Mutta Suomessa mennään rettelöitsijöiden ehdolla.
Näinpä.
Itse kyllä nukahdan joskus vuosikymmenien päästä ikiuneen mieluummin laiminlyötynä omassa sängyssä kuin kuristun kiinnisidottuna jonkun laitoksen tuoliin.
Just saying. Ikä ei saisi olla mikään valtakirja sen enempää omaisille kuin viranomaiselle viedä kenenkään itsemääräämisoikeus. Siihenhän tässä mennään, rahat/omaisuus valtiolle ja mummot ja papat teljetään johonkin varastoon pimeään odottamaan noutajaa. Tai sitä pilleriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta! Oma äitini luuli asuvansa lapsuudenkodissaan (josta oli muuttanut pois 50 vuotta sitten) vanhempiensa kanssa (jotka olivat olleet kuolleina yli 50 vuotta) ja ilmoitti palveluohjaajalle, että haluaa asua kotona, vaikka ei siinä vaiheessa edes tajunnut, missä on, eikä pärjännyt kotonaan edes neljän päivittäisen kotihoitokäynnin turvin. Melkoinen taistelu vaadittiin, ennen kuin joku hyvinvointialueen hallinnossa ymmärsi, ettei äiti elä tässä todellisuudessa ja hän lopulta sai palveluasumispaikan. Siellä hän ehti elellä vielä kaksi ja puoli vuotta ihan tyytyväisenä.
Aivan samassa tilanteessa olen ollut! Äiti tosin oli muuttanut pois lapsuudenkodista jo 67 vuotta sitten. Tosi kovan taistelun takana oli saada muistisairas äiti hoivakotijonoon.
Varmasti valtaosa omaisista on sellaisia, että eivät kehtaa alkaa "rettelöimään" ja vaatimaan, joutuvat vaan alistumaan. Oli itselläkin aluksi aivan voimaton olo sitä ammattilaisjoukkoa ja heidän tyrmistyttäviä mielipiteitään vastaan.
Rettelöitsijät tulisi laittaa jonon perälle. Mutta Suomessa mennään rettelöitsijöiden ehdolla.
Kun vanhus ei pysty itse pitämään puoliaan, niin kukaan ei saa taistella hänen puolestaan?
Et selvästikään ole ollut samassa tilanteessa, tai sitten olet töissä hoivakodissa - en yhtään ihmettelisi.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla enemmän huoli siitä, että perintö tuhlataan tai perittävä omaisuus tuhoutuu.
Niin kauan kun ihminen pystyy ilmaisemaan oman tahtonsa ja lain rajoissa toimitaan, niin perinnön odottelijoiden ei pitäisi jyrätä vanhuksen itsemääräämisoikeutta. Jos ei vanhuksen meno miellytä, niin perijät voivat pysyä ihan omissa piirileikeissään.
Tuossa jutussa ei ollut yhtään mitään perinnöistä vaan siitä, että sairaalat kotiuttavat kotona pärjäämättömiä muistisairaita vanhuksen itsemääräämisoikeuteen vedoten.
Muistisairas potilas kaivaa vaipasta ulosteita ja levittää niitä pitkin kehoaan. Ulostetta kädet ja kynnenaluset täynnä, hiuksissa, kasvoissa ja kaikessa mihin päsee koskemaan. Hygieniahaalaria joka estäisi kaivelun ei voida laittaa koska itsemääräämisoikeus. Henkilökuntamitoitus on erittäin nafti eikä kyseistä potilasta voi olla kokoajan suihkuttamassa ja vahtimassa. Lopputulos potilas ja potilaan lähiympäristö usein ulosteen peitossa.
Agressiivista potilasta ei saa määrätä rauhoittavia lääkkeitä. Potilaan liikkumista ei saa rajata koska itsemääräämisoikeus. Lopputulos potilas vaeltaa potkin osastoa kylvämässä pelkoa muihin potilaisiin. Vaaraksi muille potilaille ja hoitajille.
Tässä muutama esimerkki kentältä
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti ja hyvä niin. Mitä jääräpäisempi, sitä varmemmin saa olla yksin ja heitteillä. Mitä ilkeämpi, sitä todennäköisemmin ketään ei kiinnosta.
Se kiinnostus ei kauheasti auta, jos vanhus saat itse perua kotihoidon käynnit, jotka on ensin sovittu yhdessä vanhuksen, sairaalan sosiaalihoitajan ja omaisen kanssa. Sitten vanhuksen kotiuduttua ilmenee sattumalta, että vanhus perui kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Muistisairas potilas kaivaa vaipasta ulosteita ja levittää niitä pitkin kehoaan. Ulostetta kädet ja kynnenaluset täynnä, hiuksissa, kasvoissa ja kaikessa mihin päsee koskemaan. Hygieniahaalaria joka estäisi kaivelun ei voida laittaa koska itsemääräämisoikeus. Henkilökuntamitoitus on erittäin nafti eikä kyseistä potilasta voi olla kokoajan suihkuttamassa ja vahtimassa. Lopputulos potilas ja potilaan lähiympäristö usein ulosteen peitossa.
Agressiivista potilasta ei saa määrätä rauhoittavia lääkkeitä. Potilaan liikkumista ei saa rajata koska itsemääräämisoikeus. Lopputulos potilas vaeltaa potkin osastoa kylvämässä pelkoa muihin potilaisiin. Vaaraksi muille potilaille ja hoitajille.
Tässä muutama esimerkki kentältä
Tuossa vaiheessa hoitohenkilökunta ei hoida hommiaan. Kyllä niitä hygieniahaalareita käytetään. Ulosteella sotkeminen ei kuulu ihmisten oikeuksiin, ei edes vanhusten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistisairas potilas kaivaa vaipasta ulosteita ja levittää niitä pitkin kehoaan. Ulostetta kädet ja kynnenaluset täynnä, hiuksissa, kasvoissa ja kaikessa mihin päsee koskemaan. Hygieniahaalaria joka estäisi kaivelun ei voida laittaa koska itsemääräämisoikeus. Henkilökuntamitoitus on erittäin nafti eikä kyseistä potilasta voi olla kokoajan suihkuttamassa ja vahtimassa. Lopputulos potilas ja potilaan lähiympäristö usein ulosteen peitossa.
Agressiivista potilasta ei saa määrätä rauhoittavia lääkkeitä. Potilaan liikkumista ei saa rajata koska itsemääräämisoikeus. Lopputulos potilas vaeltaa potkin osastoa kylvämässä pelkoa muihin potilaisiin. Vaaraksi muille potilaille ja hoitajille.
Tässä muutama esimerkki kentältäTuossa vaiheessa hoitohenkilökunta ei hoida hommiaan. Kyllä niitä hygieniahaalareita käytetään. Ulosteella sotkeminen ei kuulu ihmisten oikeuksiin, ei edes vanhusten.
Hygieniahaalarin saa vain lääkärin määräyksestä. Tarvitsee luvat joita hoitaja ei voi antaa. Lääkäri ei anna lupaa koska omaiset ovat vastustaneet haalaria. Voin kertoa että hoitaja pukee sen haalarin mielummin kuin juoksee paskaisen potilaan perässä. On meinaan pikkusen enemmän työtä paskan pesemisessä kuin haalarin pukemisessa
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla enemmän huoli siitä, että perintö tuhlataan tai perittävä omaisuus tuhoutuu.
Niin kauan kun ihminen pystyy ilmaisemaan oman tahtonsa ja lain rajoissa toimitaan, niin perinnön odottelijoiden ei pitäisi jyrätä vanhuksen itsemääräämisoikeutta. Jos ei vanhuksen meno miellytä, niin perijät voivat pysyä ihan omissa piirileikeissään.
Ai silleen ,että sinä dementoituneena kotona kakalla ja pissalla itsesi sotket ja lähdet uniasussa yöllä ulos . Sitäkö haluat?
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla enemmän huoli siitä, että perintö tuhlataan tai perittävä omaisuus tuhoutuu.
Niin kauan kun ihminen pystyy ilmaisemaan oman tahtonsa ja lain rajoissa toimitaan, niin perinnön odottelijoiden ei pitäisi jyrätä vanhuksen itsemääräämisoikeutta. Jos ei vanhuksen meno miellytä, niin perijät voivat pysyä ihan omissa piirileikeissään.
Tuossa jutussa ei ollut yhtään mitään perinnöistä vaan siitä, että sairaalat kotiuttavat kotona pärjäämättömiä muistisairaita vanhuksen itsemääräämisoikeuteen vedoten.
Tuota NIMENOMAAN TAPAHTUU. Se on heitteillejättöä. Tekisin rikosilmoituksen ,jos omaiseni pistettäisiin kotiin täyttä ymmärrystä vailla.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata luulla kuitenkaan suht selväjärkistä dementoituneeksi. On myös muita hetkellisiä sekavuustiloja joillakin iäkkäillä lääkkeen tai sen hetkisen terveydentilan vuoksi, labra kertoo ehkä jotain ja lääkäri. Väärä diagnoosi pitää myös korjata. Ravitsemus ja neste kuntoon.
No ei normaali vanhuksen tunteva läheinen niin tyhmä ole ,etteikö erota päivän pari oltuaan vanhuksen seurassa , onko sekaisin hetkellisesti vai pitkäaikaisesti. Ei ole vaike viedä virtsakokeeseen ja saada tulos onko sekavuus siitä johtuvaa ,vai mistä. .
Naapurissa asuu tällainen itsemääräämisoikeudella kotona asuva alzheimerintautia sairastava. Ihan ok jos perhe ja kotihoito mikälie pitää huolen, mutta kun hän alkaa olemaan nykyään enemmän naapureiden asia. Lähtee omille reissuilleen, eksyy naapureiden pihoille, jää avaimet kotiin... Mulle on ihan ok katsoa hänen peräänsä kun olen kotona ja puuhailen puutarhassa, mutta se ei saa mennä siihen, että minun oletetaan päivystävän häntä joka hetki.
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa asuu tällainen itsemääräämisoikeudella kotona asuva alzheimerintautia sairastava. Ihan ok jos perhe ja kotihoito mikälie pitää huolen, mutta kun hän alkaa olemaan nykyään enemmän naapureiden asia. Lähtee omille reissuilleen, eksyy naapureiden pihoille, jää avaimet kotiin... Mulle on ihan ok katsoa hänen peräänsä kun olen kotona ja puuhailen puutarhassa, mutta se ei saa mennä siihen, että minun oletetaan päivystävän häntä joka hetki.
Näin juuri. Sellaistakin on ollut juttua, että itsemääräämisoikeutettu kotona-asuja muistisairas on harhojensa vallassa ruvennut tiputtelemaan palavia paperitolloja naapurien postiluukuista tai kuten Jyväskylässä, ihan vaan käymään naapurin kimppuun kirveellä. Viranomaiset levittelevät käsiään koska itsemääräämisoikeus, mutta ei sitä ole pikkulapsilla eikä keh areillakaan. Miksi harhaisilla muistisairaille on eikä tahdonvastaiseen hoitoon voida mitenkään viedä.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla enemmän huoli siitä, että perintö tuhlataan tai perittävä omaisuus tuhoutuu.
Niin kauan kun ihminen pystyy ilmaisemaan oman tahtonsa ja lain rajoissa toimitaan, niin perinnön odottelijoiden ei pitäisi jyrätä vanhuksen itsemääräämisoikeutta. Jos ei vanhuksen meno miellytä, niin perijät voivat pysyä ihan omissa piirileikeissään.
Tuossa jutussa ei ollut yhtään mitään perinnöistä vaan siitä, että sairaalat kotiuttavat kotona pärjäämättömiä muistisairaita vanhuksen itsemääräämisoikeuteen vedoten.
Tuota NIMENOMAAN TAPAHTUU. Se on heitteillejättöä. Tekisin rikosilmoituksen ,jos omaiseni pistettäisiin kotiin täyttä ymmärrystä vailla.
Okei, käsitin väärin. Käsitin, että perinnöstä haaveilevat eivät haluaisi omaistaan hoivakotiin, koska sinne uppoaa vanhuksen eläkekin. Yleensä kun omaiset nimenomaan haluaisivat vanhuksen hoivakotiin tai ainakin sairaalasta jonnekin muualle kuin kotiin, mutta sairaala laittaa itsemääräämisoikeuteen vedoten vanhuksen kotiin. Muistisairaan omaiset yleensä toivovat, että vanhuksella ei enää olisi itsemääräämisoikeutta kaikissa asioissa. Oikeus voisi olla siinä, juoko ruuan kanssa vettä, maitoa vai piimää tai laitetaanko tänään jalkaan punaiset vai vihreät sukat.
Alzheimeria sairastava 85 v äitini oli ollut kolme kuukautta sairaalahoidossa. Oli huonossa ja sekavassa kunnossa, silti häntä oltiin kotiuttamassa. Hän oli leski ja omaiset asuivat muilla paikkakunnilla. Sain taistelun jälkeen äidille parin viikon paikan hoivakotiin, jossa tehtiin arviointi edellytyksistä palata kotiin.
Sitten sain kutsun palaveriin jatkosta päättämiseksi. Oletin, että äitini laitetaan jonottamaan hoivakotipaikkaa. Mutta ei, kolmen asiantuntijan arvio oli, että kotiin vaan. Äitini ei ollut edes edunvalvonnassa, kyllä pärjää. Vanhuksella ei ollut edes ajan- ja paikantajua.
Tällaisessa tilanteessa, yksi vastaan kolme ammattilaista, on aika alakynnessä. Oli avuton olo, mutta sisuunnuin ja aloin latelemaan kaikki äidille kotona sattuneet vaaratilanteet ja uhat. Korostaen, että koska muistisairaan toimintakyky on romahtanut, on hengenvaarallista kotiuttaa häntä.
Äitini sai lopulta hoivakotipaikan. Luulin että nyt voi huokaista helpotuksesta, mutta ei: henkilökunnan välinpitämättömyys yllätti. Se onkin sitten toinen kertomus.