Miten sosiaalisia taitoja voi oppia?

Uskon, että kaikki vaihtoehdot on totta. Riippuu ihmisestä, mikä vaikuttaa eniten. Joillain on vahva persoonallisuus, esim. vetäytyvä, joka vaikuttaa siihen sosiaaliseen tyylliin. Toiset on mukautuvampia. Kasvatuksella pääsee pitkälle, mutta jos sitä ei saa, niin aikuisenakin voi oppia.

Suomalaisessa kulttuurissa ei arvosteta sosiaalisia taitoja, täällä opetetaan vetäytymään. Mutta esim. oleskelu jossain toisessa massa ja toimiminen siellä paikallisten keskellä opettaa pakostakin. 

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Mutta samalla voi myös huomata, etteivät ne ihmiset ole hirveän kivaa seuraa, että viitsisi tuhlata aikaa heidän kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Mutta samalla voi myös huomata, etteivät ne ihmiset ole hirveän kivaa seuraa, että viitsisi tuhlata aikaa heidän kanssaan.

Joo, mutta nyt nimenomaan kysyttiin, miten sosiaalisia taitoja voi kehittää.

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että kaikki vaihtoehdot on totta. Riippuu ihmisestä, mikä vaikuttaa eniten. Joillain on vahva persoonallisuus, esim. vetäytyvä, joka vaikuttaa siihen sosiaaliseen tyylliin. Toiset on mukautuvampia. Kasvatuksella pääsee pitkälle, mutta jos sitä ei saa, niin aikuisenakin voi oppia.

Suomalaisessa kulttuurissa ei arvosteta sosiaalisia taitoja, täällä opetetaan vetäytymään. Mutta esim. oleskelu jossain toisessa massa ja toimiminen siellä paikallisten keskellä opettaa pakostakin. 

Suomessa nimenomaan opetetaan kunnioittamaan muita ihmisiä vetäytymällä. Annetaan toiselle rauha, ei kysellä liikaa yksityisasioita jne. Mutta ulkomailla taas jopa hyökätään toisten omalle alueelle, tapoihin kuuluu small talk, mutta oikeaan välittämiseen sitä ei kannata sekoittaa. Nämä ovat puhtaasti kulttuurieroja. Huomaa, että edellinen kirjoittaja suhtautuu rasistisesti suomalaiseen kulttuuriin, ei ymmärrä sitä ja siksi menee täysin sekaisin sosiaaliset taidot ja kulttuurierot.

Olen kehittänyt tietoisesti ja kehittynyt aikuisena. Ytimessä on se, miten on sinut itsensä kanssa ja läsnä tietoisesti kehossaan. Silloin lukee ilmapiiriä ja muidenkin tunteita paremmin ja osaa toimia sekä niiden että omien tunteiden perusteella. Samalla ilmaisee muille itseään, jolloin tulee myös aidommin nähdyksi, ja suhteet helpottuu sitäkin kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että kaikki vaihtoehdot on totta. Riippuu ihmisestä, mikä vaikuttaa eniten. Joillain on vahva persoonallisuus, esim. vetäytyvä, joka vaikuttaa siihen sosiaaliseen tyylliin. Toiset on mukautuvampia. Kasvatuksella pääsee pitkälle, mutta jos sitä ei saa, niin aikuisenakin voi oppia.

Suomalaisessa kulttuurissa ei arvosteta sosiaalisia taitoja, täällä opetetaan vetäytymään. Mutta esim. oleskelu jossain toisessa massa ja toimiminen siellä paikallisten keskellä opettaa pakostakin. 

Suomessa nimenomaan opetetaan kunnioittamaan muita ihmisiä vetäytymällä. Annetaan toiselle rauha, ei kysellä liikaa yksityisasioita jne. Mutta ulkomailla taas jopa hyökätään toisten omalle alueelle, tapoihin kuuluu small talk, mutta oikeaan välittämiseen sitä ei kannata sekoittaa. Nämä ovat puhtaasti kulttuurieroja. Huomaa, että edellinen kirjoittaja suhtautuu rasistisesti suomalaiseen kulttuuriin, ei ymmärrä sitä ja siksi menee täysin sekaisin sosiaaliset taidot ja kulttuurierot.

Niin, suomessa opetetaan vetäytymään. Se on valitettavasti riittämätön oppi siihen, miten luodaan suhteita ja siksi moni kärsii yksinäisyydestä. Suomessa pelätään ihmisten luonnollista keskinäisriippuvuutta, täällä se sotketaan tuhoisaan riippuvuutteen, ei tunnisteta näiden eroa ja läheisempiä rajoja. Siksi täällä pelätään läheisyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Mutta samalla voi myös huomata, etteivät ne ihmiset ole hirveän kivaa seuraa, että viitsisi tuhlata aikaa heidän kanssaan.

Sosiaalista taitoa on myös löytää ne "omat" ihmiset. Että ei yritä pakottaa muita tai itseä mihinkään muottiin, mihin ei sovi, vaan löyitää ja tunnistaa ne ihmiset, joiden kanssa voi olla vapaasti ja mukavasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Mutta samalla voi myös huomata, etteivät ne ihmiset ole hirveän kivaa seuraa, että viitsisi tuhlata aikaa heidän kanssaan.

Joo, mutta nyt nimenomaan kysyttiin, miten sosiaalisia taitoja voi kehittää.

Suurimmalla osalla ihmisistä on huonot sosiaaliset taidot eli haluaako viettää aikaa opettelemassa, miten käännät toisten heikot sosiaaliset taidot asialliseksi keskusteluksi. Resilienssiähän se opettelu on, opettelet sietokykyä muiden epätöydellisyyteen ja huonoihin käytöstapoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Mutta samalla voi myös huomata, etteivät ne ihmiset ole hirveän kivaa seuraa, että viitsisi tuhlata aikaa heidän kanssaan.

Joo, mutta nyt nimenomaan kysyttiin, miten sosiaalisia taitoja voi kehittää.

Suurimmalla osalla ihmisistä on huonot sosiaaliset taidot eli haluaako viettää aikaa opettelemassa, miten käännät toisten heikot sosiaaliset taidot asialliseksi keskusteluksi. Resilienssiähän se opettelu on, opettelet sietokykyä muiden epätöydellisyyteen ja huonoihin käytöstapoihin.

Onhan se keskeinen osa sosiaalista taitoa, ettei vaikka lähde jonkun riidanhaastamiseen mukaan. Tai ei ota itseensä, mitä joku toinen sanoo. Ei tulkitse kaikkea itsensä ja negatiivisen kautta. Ymmärtää muiden lähtökohtia, eikä vaan paheksu. 

Voi aloittaa  vaikka tervehtimällä naapuriaan, kun sattuu yhtäaikaa vaikka ulos menemään. Meillä täälläpäin on tapana tervethtiä talon asukkaita. Ihan muutama nuorempi asukas on, jolla on naama liimattu puhelimeen, eivätkä sitten huomaakaan, että oikeaa elämääkin on somen rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että kaikki vaihtoehdot on totta. Riippuu ihmisestä, mikä vaikuttaa eniten. Joillain on vahva persoonallisuus, esim. vetäytyvä, joka vaikuttaa siihen sosiaaliseen tyylliin. Toiset on mukautuvampia. Kasvatuksella pääsee pitkälle, mutta jos sitä ei saa, niin aikuisenakin voi oppia.

Suomalaisessa kulttuurissa ei arvosteta sosiaalisia taitoja, täällä opetetaan vetäytymään. Mutta esim. oleskelu jossain toisessa massa ja toimiminen siellä paikallisten keskellä opettaa pakostakin. 

Suomessa nimenomaan opetetaan kunnioittamaan muita ihmisiä vetäytymällä. Annetaan toiselle rauha, ei kysellä liikaa yksityisasioita jne. Mutta ulkomailla taas jopa hyökätään toisten omalle alueelle, tapoihin kuuluu small talk, mutta oikeaan välittämiseen sitä ei kannata sekoittaa. Nämä ovat puhtaasti kulttuurieroja. Huomaa, että edellinen kirjoittaja suhtautuu rasistisesti suomalaiseen kulttuuriin, ei ymmärrä sitä ja siksi menee täysin sekaisin sosiaaliset taidot ja kulttuurierot.

Niin, suomessa opetetaan vetäytymään. Se on valitettavasti riittämätön oppi siihen, miten luodaan suhteita ja siksi moni kärsii yksinäisyydestä. Suomessa pelätään ihmisten luonnollista keskinäisriippuvuutta, täällä se sotketaan tuhoisaan riippuvuutteen, ei tunnisteta näiden eroa ja läheisempiä rajoja. Siksi täällä pelätään läheisyyttä. 

Introvertteja ei oikeasti kiinnosta suurten massojen seura, se pelkästään kuluttaa tällaista ihmistä. Suomessa on kuitenkin 1/3 introvertteja. Osa ei ymmärrä, etteivät nämä oikeasti kaipaa muiden seuraa ollakseen tyytyväisiä. He eivät välttämättä koe yksinäisyyttäkään.

Oikeasti monella ekstrovertillä on todella huonot sosiaaliset taidot. Näistä löytyvät myös ne hankalimmat tapaukset.

Empatiakykyä, erityisesti ekstroverttien empatiakykyä pitäisi opetella jo lapsesta asti, että ihmiset osaisivat huomioida toisiaan.

Kannattaa perehtyä myös ihmissuhdetaitojen "teoriaan" kirjallisuudesta. Mitä tuntee, miten haluaa itseään kohdeltavan, miltä toisesta tuntuu kun sanon tai teen näin? Miten riidellään asiasta, eikä vain yritetä loukata toista? Liian moni juuttuu 5 vuotiaan kehitysasteelle. Tyyliin " mä olen tämmöinen että sanon asiat ihan suoraan. Jos sitä ei kestä niin se on sitten voi voi". Ymmärtämättä että ongelma on oman tunnetaidon olemattomuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Mutta samalla voi myös huomata, etteivät ne ihmiset ole hirveän kivaa seuraa, että viitsisi tuhlata aikaa heidän kanssaan.

Joo, mutta nyt nimenomaan kysyttiin, miten sosiaalisia taitoja voi kehittää.

Suurimmalla osalla ihmisistä on huonot sosiaaliset taidot eli haluaako viettää aikaa opettelemassa, miten käännät toisten heikot sosiaaliset taidot asialliseksi keskusteluksi. Resilienssiähän se opettelu on, opettelet sietokykyä muiden epätöydellisyyteen ja huonoihin käytöstapoihin.

Onhan se keskeinen osa sosiaalista taitoa, ettei vaikka lähde jonkun riidanhaastamiseen mukaan. Tai ei ota itseensä, mitä joku toinen sanoo. Ei tulkitse kaikkea itsensä ja negatiivisen kautta. Ymmärtää muiden lähtökohtia, eikä vaan paheksu. 

Mutta kaikkein tärkein taito on, että osaa asettaa rajat toisten huonolle käytökselle. Miten sanoa toiselle kohteliaasti, kun hänen käytöksensä ei ole asiallista. Ei huonoa käytöstä tule suvaita.

Vierailija kirjoitti:

Voi aloittaa  vaikka tervehtimällä naapuriaan, kun sattuu yhtäaikaa vaikka ulos menemään. Meillä täälläpäin on tapana tervethtiä talon asukkaita. Ihan muutama nuorempi asukas on, jolla on naama liimattu puhelimeen, eivätkä sitten huomaakaan, että oikeaa elämääkin on somen rinnalla.

Tässäkin kannattaa tunnistaa, että kuka henkilöistä lähtee roikkumaan perään. Tällaista pitää tervehtiä vain pikaisesti ja mennä nopeasti eteenpäin. Välttämättä tällaista ei kannata edes tervehtiä, koska et pääse heistä enää eroon.

Minua auttoi se, kun yhteen aikaan kävin paljon treffeillä. Kalenteri oli jatkuvasti täynnä. Se oli varsinainen small talk koulu ja sosiaaliset taidot kohentuivat huomattavasti. Olihan se epämukavuusalueelle menemistä, mutta harjoittelu auttoi.

Kävin heittämässä teille ylänuolet.

Hienoja kommentteja. Kiitos. 

E

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Mutta samalla voi myös huomata, etteivät ne ihmiset ole hirveän kivaa seuraa, että viitsisi tuhlata aikaa heidän kanssaan.

Silloin kannattaa toki erakoitua ja muuttua vähitellen Maunulan muumioksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että kaikki vaihtoehdot on totta. Riippuu ihmisestä, mikä vaikuttaa eniten. Joillain on vahva persoonallisuus, esim. vetäytyvä, joka vaikuttaa siihen sosiaaliseen tyylliin. Toiset on mukautuvampia. Kasvatuksella pääsee pitkälle, mutta jos sitä ei saa, niin aikuisenakin voi oppia.

Suomalaisessa kulttuurissa ei arvosteta sosiaalisia taitoja, täällä opetetaan vetäytymään. Mutta esim. oleskelu jossain toisessa massa ja toimiminen siellä paikallisten keskellä opettaa pakostakin. 

Suomessa nimenomaan opetetaan kunnioittamaan muita ihmisiä vetäytymällä. Annetaan toiselle rauha, ei kysellä liikaa yksityisasioita jne. Mutta ulkomailla taas jopa hyökätään toisten omalle alueelle, tapoihin kuuluu small talk, mutta oikeaan välittämiseen sitä ei kannata sekoittaa. Nämä ovat puhtaasti kulttuurieroja. Huomaa, että edellinen kirjoittaja suhtautuu rasistisesti suomalaiseen kulttuuriin, ei ymmärrä sitä ja siksi menee täysin sekaisin sosiaaliset taidot ja kulttuurierot.

Niin, suomessa opetetaan vetäytymään. Se on valitettavasti riittämätön oppi siihen, miten luodaan suhteita ja siksi moni kärsii yksinäisyydestä. Suomessa pelätään ihmisten luonnollista keskinäisriippuvuutta, täällä se sotketaan tuhoisaan riippuvuutteen, ei tunnisteta näiden eroa ja läheisempiä rajoja. Siksi täällä pelätään läheisyyttä. 

Kuvittelet siis olevasi tyhjä astia, johon muut ammentavat sisältöä?

Väärin. Sulla on aivot, joiden avulla itse tunnistat omat heikkoutesi ja kehität ja korjaat itseäsi. Se on omalla vastuullasi, ei kenenkään muun. Toki ekat 18 vuotta myös vanhempiesi vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kanssa olemista oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa. Alkuun tulee vastoinkäymisiä, mutta pikkuhiljaa se helpottuu. Puhun nyt kokemuksesta.

Mutta samalla voi myös huomata, etteivät ne ihmiset ole hirveän kivaa seuraa, että viitsisi tuhlata aikaa heidän kanssaan.

Joo, mutta nyt nimenomaan kysyttiin, miten sosiaalisia taitoja voi kehittää.

Suurimmalla osalla ihmisistä on huonot sosiaaliset taidot eli haluaako viettää aikaa opettelemassa, miten käännät toisten heikot sosiaaliset taidot asialliseksi keskusteluksi. Resilienssiähän se opettelu on, opettelet sietokykyä muiden epätöydellisyyteen ja huonoihin käytöstapoihin.

Kukaan ei ole täydellinen, eikä muita voi muuttaa. Mutta muiden kanssa voi elää sovussa ja rauhassa ja olla käpertymättä oman persereikänsä ympärille. Monesti ihmiset sekoittavat introverssin tai ujouden omaan persereikäänsä piiloutumiseen. Kyse on silloin vain itsekeskeisyydestä ja pelkuruudesta, ei muusta.