Lue keskustelun säännöt.
Puoliso ei koskaan auta
22.04.2026 |
Maksusta saattaa esimerkiksi auton renkaat vaihtaa, mutta usein vaihdatan ne paikallisella nuorella yrittäjällä, niin meneepähän rahat edes oikeaan tarpeeseen. Hän tekee asioita silloin kun ne palvelevat häntä itseään, mutta vetäytyy tai "ei ymmärrä/muista" silloin, kun kysyn miksi toimii kuten toimii.
Jos olen kipeänä, ei tee esimerkiksi ruokaa - korkeintaan ostaa itselleen valmista tai wolttaa itselleen. Ei edes kysy, haluanko minä tilata samalla kertaa?
Hän ei laita pyykkejä illalla kuivumaan, vaikka pyytäisin - korkeintaan myttää yhteen läjään ne sohvan reunalle, jossa ne on siihen siihen asti, että tulen yövuorosta.
Jos pitäisi käydä kaupassa, mutta minulla menee ylitöiksi, puoliso kyllä käy kaupassa, mutta ei muka löydä mitään mitä pyydän tuomaan, joten tulen kotiin vain todetakseni, että minun pitää raahautua kuitenkin kaupppaan.
Jos taason itse kipeänä, sen kyllä kuulee kaikki ja varsinkin minä, niin dramaattisesti köhii. Kaveri jos soittaa, niin onkin niin reipasta poikaa että.
Tässä vain muutamia esimerkkejä. En passaa juuri sen vuoksi, että se on aina ollut yksipuolista, mutta olisihan se kiva jos edes vähän löytyisi aikuisilta ihmisiltä empatiataitoja. Turha varmaan edes haaveilla?
Kommentit (60)
Älä valita, oma vikasi kun pysyt tuollaisessa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikean unelmamiehen löytänyt. Siinä on sitten rakkautta kun saat sairauskohtauksen niin se vähät välittää. Onko se niin rikas tai komea että halua olla sen kanssa.
Eihän tuo ole rakkautta, jos vain maksusta sinua suostuu auttamaan ja puolestasi asioita tekemään.
Teillä on kämppissuhde tai tuskin sitäkään. Kämppistäkin autetaan kaveriperiaatteella enemmän.
Sanoisin, että hyväksikäyttösuhde tuo vain on.
Lähde vielä kun voit.
Vierailija kirjoitti:
Olet oikean unelmamiehen löytänyt. Siinä on sitten rakkautta kun saat sairauskohtauksen niin se vähät välittää. Onko se niin rikas tai komea että halua olla sen kanssa.
Tuo olisi ihan painajainen. Toinen varmaan vaan katsoisi vieressä, ei antaisi ruokaa, auttaisi peseytymisessä tai veisi lääkäriin jos sairastuisi vaikka pitemmäksi aikaa.
Tuolla tulikin jo hyviä neuvoja.
Jos jäät, osta ja laita vain itsellesi ruokaa. Pese vain omat pyykkisi, jne.
Mutta jos parisuhde on tuota tasoa, niin....jalat alle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla tyhjätaskupuoliso.
Ongelmia horisontissa. Uudet verkot vesille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuollaisen kanssa yhdessä olo on onneksi kuitenkin ihan vapaaehtoista.
Toi on ihan totta. Itse on valinnut kuitenkin miehen ja sitten elää tuollaista elämää.
Kyllä kumppanista pidetään aina huolta puolin ja toisin. Siksi kai sitä ollaan yhdessä.
Me eletään aika perinteistä suhdetta. Minä teen safkat ja pesen pyykit jne. Mies hoitaa talon jutut ja vaihtaa autosta renkaat ja vie huoltoon ja tekee pyörähuollon. Jos olen kipeä tai hän on ja tarvitsee lääkettä, niin apteekkiin.
Auton renkaat vaihdetaan 2x vuodessa, fillarit huolletaan yleensä kerran vuodessa. Taloa ei tarvitse rempata viikottain, pihatöitä tehdään vuodenajan mukaan. Sen sijaan ostokset, ruuanlaitto, pyykkihuolto, siivous toistuvat monta kertaa viikossa. En ikinä suostuisi tuollaiseen työnjakoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä valita, oma vikasi kun pysyt tuollaisessa suhteessa.
Aloituksesta saa sen käsityksen että vika on kummassakin, aloittaja valittaa kun puoliso ei passaa ja pitkä lista siitä, lopussa mainitsee ettei itsekään passaa koska ei puolisokaan. Ilmeisesti kumpikin käy kaupassakin vain ostamassa mitä itse haluaa. Ettei vaan tule "passattua"
Vierailija kirjoitti:
Tuon pihtaamisesta ja nalkuttamisesta saa. Onnittelen.
Ei, vaan tuo synnyttää haluttomuutta, jota myös pihtaamiseksi kutsutaan. Tulee sellainen äiti-lapsi-suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilen voiko tämä aloituksen tarina olla totta. Avasi silti silmät kuinka itsestäänselvyytenä omaa miestä pidän. Pitääpä muistaa heti tänään jo kiittää ja kertoa kuinka paljon arvostan, kun istun valmiiseen iltapalapöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hyödyt tuollaisesta suhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Epäilen voiko tämä aloituksen tarina olla totta. Avasi silti silmät kuinka itsestäänselvyytenä omaa miestä pidän. Pitääpä muistaa heti tänään jo kiittää ja kertoa kuinka paljon arvostan, kun istun valmiiseen iltapalapöytään.
Tee niin, ei kannata viivytellä. Itsekin onneksi havahduin huomaamaan sen, kuinka kiltti mieheni on. Ja sitten hän menehtyi muutaman kuukauden sisällä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Potkase se örvelö pellolle ja ovi visusti säppiin. Packacet pyykit perään.
Tulet kulttuurista jossa vanhemmat järjestää liiton?
Mitä ap itse saat tuosta suhteesta? Puoliso ainakin saa ilmaisen taloudenhoitajan ja palvelua viimeisen päälle.
Tulee mieleen Mankelin sketsi jossa vaimo on viimeisillään raskaana mutta mies on se joka on jatkuvasti vailla palvelua ja passaamista.
Mietin, missä ihmeessä on se itsenäinen, omillaan pärjäävä nainen, jollaiseksi meitä 1980-luvulla kasvatettiin. Parisuhde oli tasa-arvoinen nimenomaan siksi, että kumpikin vastasi omista asioistaan ja vain yhteiset asiat olivat yhteisiä. Nykynaiset ovat jotenkin hurjan avuttomia, puolison tulisi tehdä sitä ja tätä, vaikka itse tekemällä asiat tulisivat varmasti ja oikein tehtyä.
Ei tarvitse ostaa puolisolle ruokaa tai pestä tämän pyykkejä, ihan hyvin mies/nainen pystyy itsekin nuo asiat hoitamaan. Kun opettaa itsensä itsenäiseksi, ei edes oleta, että mies vaihtaisi autoon renkaat, mutta toisaalta mies ei kuvittele, että joku paapoo häntä.
Tuli ainakin tuosta kauppakeissistä mieleen, että laita lapsi asialle ja mene itse perässä. Lapsella tarkoitan nyt miestäsi.
Kokemusta tuollaisesta itsellä. Ei koskaan käynyt ruokakaupassa. Sen kerran kun kävi, osti kalleinta mitä löysi. Tai vääriä tuotteita.
Sekoitat täysin syyn ja seurauksen.