Vähänkö oon vahingoniloinen, kun asuntotarjoustamme ei hyväksytty huhtikuussa!

Tuo on luonnollista, että alussa on korkeat odotukset kotinsa hinnasta -eihän kukaa (kenen ei ole pakko) lähde heti alennusmyyntiin kotiaan laittamaan.

Lopulta voi olla pakko ja se tietty harmittaa. Paitsi sitä, joka on tarjonnut asunnosta aikanaan enemmän. Että häh häh hää ehkä itse olet joku päivä samanlaisessa tilanteessa?!

Ei tainnut sitten unelmakoti ollakaan? Vähänkö olisin ollut vahingoniloinen jos teidän ensimmäinen tarjous olisikin hyväksytty siltä seisomalta ja olisitte ostaneet talon jota ette oikeasti haluaisikaan... ja vielä hinnalla jossa olisi ollutkin vielä tinkimisvaraakin ;)

Mutta jos asuntoa oikeasti havittelette, niin tarjotkaa siitä nyt 195 000 €. Ei varmasti myyjä suoraan hyväksy tarjoustanne, mutta kokemuksesta viisastuneena varmaankin aloittaa hintaneuvottelut.

No, ei kaikki välittäjätkään ole. Eilen olin katsomassa yhtä asuntoa, välittäjä perusteli korkeaa hintapyyntöä sillä, että samasta talosta oli myyty samanlainen asunto tuohon hintaan viime maaliskuussa. Ihan niinkuin viime maaliskuun tilanne olisi sama kuin nyt! Tsiisus mitä tyyppejä...

Heillähän voi olla isot lainat, jotka pitäisi saada pois.



Mutta realismia noihin hintapuheisiin. Juuri eilen lehdessä oli, että toisella neljänneksellä koko maassa asuntojen hinnat NOUSIVAT lähes kaksi prosenttia. Eli älkää nyt liioitelko noissa romahduspuheissanne.

eli ei vielä olla mihinkään alennusmyynteihin alettu halutuilla ja suosituilla alueilla, joista ihmiset joilla on talous kunnossa, haluavat yhä ostaa asuntonsa. Ja se arvo myös pysyy asunnoissa ja taloissa varmimmin tällaisilla alueilla.

Eli Suomessa alkaa olla jossain syrjäisemmillä seuduilla vaikeaa myydä nyt, mutta silti kauppa käy haluituissa osoitteissa, vaikkakin hitammmin ehkä.

Suomessa kun tuo hintojen heiluminen on kuitenkin ollut hyvin maltillista suuntaan ja toiseen, verrattuna maailmanlaajuisiin piikkeihin.

Jotenka eipä tänne ole odotettavissakaan mtään samanlaisia romahduksia kuin on USA:n markkinoilla ollut.

niinkuin viime maaliskuun tilanne olisi sama kuin nyt! Tsiisus mitä tyyppejä...

viime keväältä, useammastakin kohteesta. Olimme myyneet oman ja olisimme ostaneet uuden jos hinnasta olisi päästy yksimielisyyteen. Nyt hinta on sitten alle sen mitä me ehdotettiin ja kahden asunnon loukusta varmaan tullut vielä lisäkustannuksia päälle. Esim. yhdestä paritalosta pyydettiin 239t, olisimme tarjonneet max 220t, nyt on pyyntihinta 217t.

Kannattaa vain miettiä, että kyseessä kuitenkin toisen epäonneen perustuva ilo eli siinä on negatiivinen pohja. Sellainen tunne tekee aina hallaa eniten itselle, vähiten vahingonilon kohteelle.



Sitä on ehkä vaikea ymmärtää, mutta uskon, että kun ilona pidetty tunne pohjautuu negatiivisuuteen, siitä jää pieni "möykky" jonnekin tonne sisimpään ja saattaa saada pitkällä aikavälillä pahaa aikaan sinussa itsessäsi.



Sama juttu esim. katkeruuden tai koston tunteissa. Sanon tämän vain siksi, että tarkkaile itseäsi sinun itsesi kannalta. Toivon sinulle siis vain hyvää, tämä ei ole moralisointia tms. vaan vinkki omasta itsestä huolehtimisen kannalta (henkisesti).

ainakin sellaiset jotka on hyvällä alueella hesassa, tehty siisti pintaremppa ja kunnon siivous sekä aseteltu kukat kauniisti ja tuotu pari design-huonekalua stailaamaan. Pääasia on, että kaikki näyttää positiiviselta eikä mitään harmaita pilviä ole näköpiirissä. Tällainen kämppä saattaa mennä heti ekalla esittelyllä ja hinta ei ole silloin kynnyskysymys.

unelmat särähtää rikki.

ainakin sellaiset jotka on hyvällä alueella hesassa, tehty siisti pintaremppa ja kunnon siivous sekä aseteltu kukat kauniisti ja tuotu pari design-huonekalua stailaamaan. Pääasia on, että kaikki näyttää positiiviselta eikä mitään harmaita pilviä ole näköpiirissä. Tällainen kämppä saattaa mennä heti ekalla esittelyllä ja hinta ei ole silloin kynnyskysymys.

Mahdatko itsekään uskoa tuohon? vai oletko epätoivoinen myyjä?

Ihan sama...elämä on joka tapauksessa paskaa...on ollut tähän asti ja on edelleen laskee asuntojen hinnat tai ei. Kuka jaksaa oikeesti välittää...tässä elämässä on jokaisella meistä 100% kuolleisuus.

Paria taloa olen lähistöllä seurannut että ei vaan mene kaupaksi.

ostajat ovat varuillaan, entistä hintatietoisempia kun pelkäävät 2 asunnon loukkua ja pankit kiristävät lainaehtojaan (=kuka tahansa bussikuski ei saa ostettua sitä omakotitaloa 100% velkaosuudella) --> siinä ei mitkään pintastailaukset enää auta. Reaalihinnat ovat olleet laskussa jo 6 kk ja kun Q3-data julkaistaan (vasta lokakuun lopussa) niin näemme, että myös nimellishinnat ovat laskussa.

Ärsyttää, kun itse on tosimielellä etsimässä asuntoa, mutta myyjät elää jossain unelmamaailmassaan. Sitten myöhemmin saa seurata lehdestä, kun pyynti on alle sen oman tarjouksen ja asunto ei edelleenkään mene.

Eli pyynti oli 342 000 Euroa, tarjosimme 300 000 Euroa. Myöhemmin pyynti oli 305 000 Euroa ja menimme uudestaan tarjoamaan ja tarjosimmekin enää 280 000 Euroa. Välittäjäkin ihmetteli, miksemme tarjoa enää samaa kuin aiemmin. Ilmoitimme kylmästi, että olosuhteet ovat muuttuneet ja meillä ei ole kiire ostaa. Meni 4kk, kun välittäjä soitti, että maksammeko sen 280 000 Euroa vielä. Lupasimme miettiä... teki mieli vielä tingata lisää, mutta maksettiin sitten tuo. Myyjä oli aika ärtynyt ja töykeä kauppaa tehdessä. Oli tosi hermostunut siitä hinnasta ja kuntotarkastuksessa naljaili jotain vedättämisestä.:)

Kun asuntomarkkinat olivat muutama vuosi sitten kuumimmillaan, olivat myyntivoitotkin ihan hurjia verrattuna siihen, mitä ihmiset olivat asunnoistaan maksaneet - vaikka olisivat asuneet niissä vain sen kaksi vuotta verotuksen takia.

Nyt myyntivoitot ovat maltillisempia. En usko, että takkiin tulee vieläkään kellään, mutta asuntoon sijoittaminen ei ole tällä hetkellä niin kannattava business kuin kuin aikaisemmin. Nyt voidaan taas todeta, että jossain on pakko asua ja jotain se maksaa kuitenkin!

Eli pyynti oli 342 000 Euroa, tarjosimme 300 000 Euroa. Myöhemmin pyynti oli 305 000 Euroa ja menimme uudestaan tarjoamaan ja tarjosimmekin enää 280 000 Euroa. Välittäjäkin ihmetteli, miksemme tarjoa enää samaa kuin aiemmin. Ilmoitimme kylmästi, että olosuhteet ovat muuttuneet ja meillä ei ole kiire ostaa. Meni 4kk, kun välittäjä soitti, että maksammeko sen 280 000 Euroa vielä. Lupasimme miettiä... teki mieli vielä tingata lisää, mutta maksettiin sitten tuo. Myyjä oli aika ärtynyt ja töykeä kauppaa tehdessä. Oli tosi hermostunut siitä hinnasta ja kuntotarkastuksessa naljaili jotain vedättämisestä.:)

Semmoista se on. ASuntokaupoissa on kuitenkin kyse niin isoista rahoista, ettei siinä mitään hyväntekeväisyyttä voi alkaa tekemään. Reilu peli, mutta sen sisällä mahdollisimman edullinen kauppa, kuten teilläkin oli.