KUN lapsosesi sairastuu syöpään, tiedät, että mitään ns. jumalia ei ole
Kommentit (386)
Jos joku jumaluus on, me olemme kuin Simsejä hänelle. Hän leikkii meillä mielensä mukaan ja kun joku tyyppi kyllästyttää häntä, hän aiheuttaa tahallaan sen kuoleman, jonka jälkeen tyyppi katoaa bittiavaruuteen. Se siitä.
Jonkinlaista narsismia kuvitella olevansa niin tärkeä jollekkin kosmiselle voimalle, että hän yksityiskohtaisesti jaksaisi olla kiinnostunut miten juuri tuolla tyypillä menee. Ja kaikkein mottipäisintä on kuvitella että tuota kosmista voimaa kiinnostaisi mitä teidän makuuhuoneessa tapahtuu. Miettikää nyt minkä kokoinen maailmankaikkeus on. Että sieltä äärettömyydestä joku tuijottaa kenen kans panette ja miten. Ei jeesus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleennäkemisen toivo on aina niillä, jotka uskovat. Muilla sitä ei ole.
Raamattu ei tuollaisesta jälleennäkemisestä opeta. Harjoitatko siis kenties viikinkiuskoa ja odotat tapaavasi ystäväsi Valhallassa?
Harjoitan kristinuskoa. Oletko semmosesta kuullu?
Raamattu ei siltikään opeta mitään jälleennäkemisestä. Uudessa testamentissa Taivasta kuvataan enemmän yhteisönä ja Jeesuksen puheista saa sen kuvan, etteivät ihmissuhteet jatku samanlaisina kuten täällä (muistaakseni Matteuksen evankeliumi).
Joten jälkeennäkeminen ei itseasiassa vastaa kristinuskon oppia.
Elämä kuoleman jälkeen ei ole vastaavaa kuin täällä. Yhteisöhän olisi kuitenkin kysymyksessä, kaikki ovat yhtä tietoisuutta, henkimaailma. Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue Jobin kirja, ap.
Eli kärsimys, kuten lapsen kuolema, johtuu siitä, että Jumalalla on joku vedonlyönti menossa? Ja kun tarpeeksi kärsit valittamatta, jumala palkitsee sinua uudella, paremmalla lapsella!
Kärsimys ja kuolema kuuluu ihmiselämään, siinä ei ole mitään mieltä tai tarkoitusta..Job ei säästynyt kärsimykseltä, vaikka eli " oikein". Kärsimyksessä ei ole mitään oikeudenmukaista.
Job kärsi koska oli "elänyt oikein" ja siten herättänyt Jumalan ja kaverinsa huomion.
Ihmisten keksimiä ns. uskontoja ja eri jumalia on maailmassa noin 10000 kertoo tekoäly.
Huom! kaikki ovat siis ihmisapinoiden itse keksimiä juttuja.
Ei sen kummenpaa. Uskotko niihin?
Vierailija kirjoitti:
Jos joku jumaluus on, me olemme kuin Simsejä hänelle. Hän leikkii meillä mielensä mukaan ja kun joku tyyppi kyllästyttää häntä, hän aiheuttaa tahallaan sen kuoleman, jonka jälkeen tyyppi katoaa bittiavaruuteen. Se siitä.
Jonkinlaista narsismia kuvitella olevansa niin tärkeä jollekkin kosmiselle voimalle, että hän yksityiskohtaisesti jaksaisi olla kiinnostunut miten juuri tuolla tyypillä menee. Ja kaikkein mottipäisintä on kuvitella että tuota kosmista voimaa kiinnostaisi mitä teidän makuuhuoneessa tapahtuu. Miettikää nyt minkä kokoinen maailmankaikkeus on. Että sieltä äärettömyydestä joku tuijottaa kenen kans panette ja miten. Ei jeesus.
Ole mitä mieltä olet mutta tarinastasi voisi saada kauniimmankin jos ymmärtäisit että elämäsi ei muutu vaikka tajuaisit että joku oikeasti katselee menoasi 24/7 ja säätelee sinua päästä varpaisiin kuten aina ennenkin. Olethan sinä nytkin saanut olla ja elää rauhassa omaa ihmisen elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleennäkemisen toivo on aina niillä, jotka uskovat. Muilla sitä ei ole.
Raamattu ei tuollaisesta jälleennäkemisestä opeta. Harjoitatko siis kenties viikinkiuskoa ja odotat tapaavasi ystäväsi Valhallassa?
Harjoitan kristinuskoa. Oletko semmosesta kuullu?
Raamattu ei siltikään opeta mitään jälleennäkemisestä. Uudessa testamentissa Taivasta kuvataan enemmän yhteisönä ja Jeesuksen puheista saa sen kuvan, etteivät ihmissuhteet jatku samanlaisina kuten täällä (muistaakseni Matteuksen evankeliumi).
Joten jälkeennäkeminen ei itseasiassa vastaa kristinuskon oppia.Elämä kuoleman jälkeen ei ole vastaavaa kuin täällä. Yhteisöhän olisi kuitenkin kysymyksessä, kaikki ovat yhtä tietoisuutta, henkimaailma. Sivusta.
Kep, mutta jos puhutaan varsinaisesta ”jälleennäkemisen toivosta” nimenomaan koskien esim omaa lasta / puolisoa / niin tämä ei toteudu kyllä jos tällaisia ihmissuhteita ei ole
Vierailija kirjoitti:
Tuo yksi törkeä ei vastaa.
Ei vastannut muillekaan yli kymmeneen vuoteen. Pidin kuitenkin itse keskusteluyhteyttä auki sättimällä, haukkumalla, kiistämällä ja huutamalla..Kai sekin on uskon muoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku jumaluus on, me olemme kuin Simsejä hänelle. Hän leikkii meillä mielensä mukaan ja kun joku tyyppi kyllästyttää häntä, hän aiheuttaa tahallaan sen kuoleman, jonka jälkeen tyyppi katoaa bittiavaruuteen. Se siitä.
Jonkinlaista narsismia kuvitella olevansa niin tärkeä jollekkin kosmiselle voimalle, että hän yksityiskohtaisesti jaksaisi olla kiinnostunut miten juuri tuolla tyypillä menee. Ja kaikkein mottipäisintä on kuvitella että tuota kosmista voimaa kiinnostaisi mitä teidän makuuhuoneessa tapahtuu. Miettikää nyt minkä kokoinen maailmankaikkeus on. Että sieltä äärettömyydestä joku tuijottaa kenen kans panette ja miten. Ei jeesus.Ole mitä mieltä olet mutta tarinastasi voisi saada kauniimmankin jos ymmärtäisit että elämäsi ei muutu vaikka tajuaisit että joku oikeasti katselee menoasi 24/7 ja säätelee sinua päästä varpaisiin kuten aina ennenkin. Olethan sinä nytkin saanut olla ja elää rauhassa omaa ihmisen elämääsi.
Tajusko joku tästä kirjoituksesta jotain? Mä en.
Uskomisen järkevyydestä voi olla montaa mieltä, mutta hämmästyttää aina nämä, jotka pitävät maailman pahuutta todisteena jumalattomuudesta. Sehän on vähän niin kuin se homman pointti ja juoni kristinuskossa. Tämähän olisi jo taivas / paratiisi, jos täällä ei tarvitsisi pelätä lastensa hengen ja terveyden puolesta. Kristinuskolla ja muilla uskonnoilla on sitten erilaisia näkemyksiä siihen, miksi tarvitaan jotain muutakin ja miksi emme kaikki jo köllöttele siellä paratiisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleennäkemisen toivo on aina niillä, jotka uskovat. Muilla sitä ei ole.
Raamattu ei tuollaisesta jälleennäkemisestä opeta. Harjoitatko siis kenties viikinkiuskoa ja odotat tapaavasi ystäväsi Valhallassa?
Harjoitan kristinuskoa. Oletko semmosesta kuullu?
Raamattu ei siltikään opeta mitään jälleennäkemisestä. Uudessa testamentissa Taivasta kuvataan enemmän yhteisönä ja Jeesuksen puheista saa sen kuvan, etteivät ihmissuhteet jatku samanlaisina kuten täällä (muistaakseni Matteuksen evankeliumi).
Joten jälkeennäkeminen ei itseasiassa vastaa kristinuskon oppia.Elämä kuoleman jälkeen ei ole vastaavaa kuin täällä. Yhteisöhän olisi kuitenkin kysymyksessä, kaikki ovat yhtä tietoisuutta, henkimaailma. Sivusta.
Kep, mutta jos puhutaan varsinaisesta ”jälleennäkemisen toivosta” nimenomaan koskien esim omaa lasta / puolisoa / niin tämä ei toteudu kyllä jos tällaisia ihmissuhteita ei ole
Henget puhuvat mutta ei tietenkään tarvita vastaavia ihmissuhteita enää henkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku jumaluus on, me olemme kuin Simsejä hänelle. Hän leikkii meillä mielensä mukaan ja kun joku tyyppi kyllästyttää häntä, hän aiheuttaa tahallaan sen kuoleman, jonka jälkeen tyyppi katoaa bittiavaruuteen. Se siitä.
Jonkinlaista narsismia kuvitella olevansa niin tärkeä jollekkin kosmiselle voimalle, että hän yksityiskohtaisesti jaksaisi olla kiinnostunut miten juuri tuolla tyypillä menee. Ja kaikkein mottipäisintä on kuvitella että tuota kosmista voimaa kiinnostaisi mitä teidän makuuhuoneessa tapahtuu. Miettikää nyt minkä kokoinen maailmankaikkeus on. Että sieltä äärettömyydestä joku tuijottaa kenen kans panette ja miten. Ei jeesus.Ole mitä mieltä olet mutta tarinastasi voisi saada kauniimmankin jos ymmärtäisit että elämäsi ei muutu vaikka tajuaisit että joku oikeasti katselee menoasi 24/7 ja säätelee sinua päästä varpaisiin kuten aina ennenkin. Olethan sinä nytkin saanut olla ja elää rauhassa omaa ihmisen elämääsi.
Tajusko joku tästä kirjoituksesta jotain? Mä en.
Et tajunnut vaikka tulin ihan luoksesi vastaan. Kun ei edes halua yrittää ymmärtää, on turha kysellä. Kipuile rauhassa ongelmiasi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten keksimiä ns. uskontoja ja eri jumalia on maailmassa noin 10000 kertoo tekoäly.
Huom! kaikki ovat siis ihmisapinoiden itse keksimiä juttuja.
Ei sen kummenpaa. Uskotko niihin?
Tuota sanotaan kristinuskossa yleiseksi ilmoitukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapseni sairastui syöpään (leukemiaan), tiesin, että Jumala on.
uskovaiset käyttää hyväkseen ihmisten kärsimystä. taas saatiin uusi kirkollisveronmaksaja
Ihminen loi jumalan, ei päinvastoin!
Huipputiedemiesten näkemykset jakautuvat kolmeen päälinjaan:
Ei tarvetta Jumalalle selityksenä (Hawking, Weinberg)
Uskonto nähdään harhaluulona tai virheellisenä (Dawkins, Crick)
Filosofinen tai ei-henkilökohtainen Jumalakäsitys (Einstein, Sagan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleennäkemisen toivo on aina niillä, jotka uskovat. Muilla sitä ei ole.
Raamattu ei tuollaisesta jälleennäkemisestä opeta. Harjoitatko siis kenties viikinkiuskoa ja odotat tapaavasi ystäväsi Valhallassa?
Harjoitan kristinuskoa. Oletko semmosesta kuullu?
Raamattu ei siltikään opeta mitään jälleennäkemisestä. Uudessa testamentissa Taivasta kuvataan enemmän yhteisönä ja Jeesuksen puheista saa sen kuvan, etteivät ihmissuhteet jatku samanlaisina kuten täällä (muistaakseni Matteuksen evankeliumi).
Joten jälkeennäkeminen ei itseasiassa vastaa kristinuskon oppia.Elämä kuoleman jälkeen ei ole vastaavaa kuin täällä. Yhteisöhän olisi kuitenkin kysymyksessä, kaikki ovat yhtä tietoisuutta, henkimaailma. Sivusta.
Kep, mutta jos puhutaan varsinaisesta ”jälleennäkemisen toivosta” nimenomaan koskien esim omaa lasta / puolisoa / niin tämä ei toteudu kyllä jos tällaisia ihmissuhteita ei ole
Kyllä ne samat sielut / persoonat ovat taivaassakin, eikä historia ja tapahtuneet asiat katoa, mutta kaikki ovat ikään kuin sisaria ja veljiä keskenään, ilman maallisia sosiaalisia rakenteita. Esimerkiksi uudelleenavioituneen lesken ei tarvitse valita kumman puolison käsipuolessa osallistuu juhliin tai selvitellä mustasukkaisuusdraamoja.
Kun sukulaisia sairastuu syöpään, kun vanhemmat sairastuvat syöpään ja kun itse sairastuu syöpään, niin ei siinä mitään mielikuvitusolentoja enää tarvita.
Kun huomasimme syntymän jälkeen että lapsemme ei ole terve ja vastasyntyneiden teholla lääkäri luettelee diagnooseja, putosimme syvään kuiluun.
Mutta Jeesus oli sielläkin. Meille oli varattu tehtävä erityislapsen vanhempina, ja lapsemme on täynnä iloa ja aivan mahtava. Stressaan enemmän perheemme terveistä lapsista ja heidän pärjäämisestään nykyisin.
Kaikki ei ole tehty tässä maailmassa suorittamaan, jotkut on tehty seuraamaan sivusta ja ihastelemaan. Taakkansa on suorittajalla, taakkansa sivustaseuraajalla. Mä ja mieheni ollaan taakankantajia, mutta tuo lapsi on niin ihana, että ei se taakalta aina tunnu.
Lapseni ei tule koskaan olemaan yksin, hänellä on aina joku aikuinen vierellä.
Voiko joku tietävä tosiaan valaista: Miksi on tämä "välitila", missä nyt ollaan , miksi ei olla kakki heti paratiisissa?
Raamattu ei siltikään opeta mitään jälleennäkemisestä. Uudessa testamentissa Taivasta kuvataan enemmän yhteisönä ja Jeesuksen puheista saa sen kuvan, etteivät ihmissuhteet jatku samanlaisina kuten täällä (muistaakseni Matteuksen evankeliumi).
Joten jälkeennäkeminen ei itseasiassa vastaa kristinuskon oppia.