Lue keskustelun säännöt.
Tulee kausia kun yhtäkkiä tilailen kaikennäköstä
18.04.2026 |
Ja en osaa hillitä itseäni! Kuten nyt viime aikoina kaikki nämä netistä: meikkejä, muutamasta eri liikkeestä, temusta kaikennäköstä ja nyt yksi kaiutin torista ja toinen kaiutin toisesta paikasta.
Ja ennen tätä meni jonkun aikaa, ettei tehnyt mieli tilata mitään. En kokenut tarvitsevani mitään.
Ja nyt yhtäkkiä löydän vaikka ja mitä, mitä tekeekin mieli.
Apua!
Noi kaiuttimet tulee kyllä niin tarpeeseen kun muutan maalle ja aion tanssia ja bilettää siellä metsän keskellä. Ja saan tehdä sitä ihan rauhassa!
Onko kohtalotovereita?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä tyhmä provo.
Eri. Ihan sama vimma. Noin kerran vuodessa iskee, Ensiviikolla tule kolmesta paikasta kaikenlaista. Nyt kumminkin yritin katsoa että ne on tultava heti käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mania ?
Aloituksesta: muutan maalle ja aion tanssia ja bilettää siellä metsän keskellä
Maniaa veikkaan minäkin.
🤣 Oikeasti, olen haaveillut jo pitkään että pääsen maaseudun rauhaan asumaan ja nyt todella olen muuttamassa keskelle ei mitään, jopa naapurit asuvat kilometrien päässä.
Joten, aion todellakin nauttia täysin rinnoin. Vähän myös tanssahdella kun kukaan ei ole näkemässä! Oon niin innoissani etten malttais millään odottaa muuttoa! Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuollainen samanlainen parikymppisestä lähtien. Nyt ikää 40+. Saatan tilata esimerkiksi 5 samanlaista paitaa, kolmet samanlaiset lenkkaria, kolme samanlaista rannekelloa jne.
Psykiatri ei suostunut tutkimaan, onko minulla kaksisuuntainen. Epävakaan persoonallisuushäiriö-diagnoosin hän sen sijaan antoi, vaikka olen ollut saman ihmisen kanssa parisuhteessa yli 20 vuotta, opiskellut maisterin tutkinnon alle tavoiteajassa, pärjännyt työelämässä. En saa koskaan raivokohtauksia, en epäile kumppanin kiintymyksen minua kohtaan loppuneen. En edes itke juuri koskaan. Puolisonikin pitää minua tasaisena ja helppona luonteena.
Mutta tosiaan - tuollaisia ostelukausia tulee aika ajoin.Entä ihan shoppailuaddiktio? Sopisiko se paremmin?
No tuollaista ei ole jatkuvasti. Ilmenee epäsäännöllisesti kausina, joita ei edellä mikään erityinen tilanne tai tapahtuma.
Juuri näin. Ja se ostamisentarve on ihan pakottava, ennen ei pääse rauhaan kun on jotain tilannut. Sitten helpottaa ja on loistava olo. Onneksi vain nin 23 kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuollainen samanlainen parikymppisestä lähtien. Nyt ikää 40+. Saatan tilata esimerkiksi 5 samanlaista paitaa, kolmet samanlaiset lenkkaria, kolme samanlaista rannekelloa jne.
Psykiatri ei suostunut tutkimaan, onko minulla kaksisuuntainen. Epävakaan persoonallisuushäiriö-diagnoosin hän sen sijaan antoi, vaikka olen ollut saman ihmisen kanssa parisuhteessa yli 20 vuotta, opiskellut maisterin tutkinnon alle tavoiteajassa, pärjännyt työelämässä. En saa koskaan raivokohtauksia, en epäile kumppanin kiintymyksen minua kohtaan loppuneen. En edes itke juuri koskaan. Puolisonikin pitää minua tasaisena ja helppona luonteena.
Mutta tosiaan - tuollaisia ostelukausia tulee aika ajoin.Entä ihan shoppailuaddiktio? Sopisiko se paremmin?
No tuollaista ei ole jatkuvasti. Ilmenee epäsäännöllisesti kausina, joita ei edellä mikään erityinen tilanne tai tapahtuma.
Juuri näin. Ja se ostamisentarve on ihan pakottava, ennen ei pääse rauhaan kun on jotain tilannut. Sitten helpottaa ja on loistava olo. Onneksi vain nin 23 kertaa vuodessa.
Dopamiini, addiktio?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuollainen samanlainen parikymppisestä lähtien. Nyt ikää 40+. Saatan tilata esimerkiksi 5 samanlaista paitaa, kolmet samanlaiset lenkkaria, kolme samanlaista rannekelloa jne.
Psykiatri ei suostunut tutkimaan, onko minulla kaksisuuntainen. Epävakaan persoonallisuushäiriö-diagnoosin hän sen sijaan antoi, vaikka olen ollut saman ihmisen kanssa parisuhteessa yli 20 vuotta, opiskellut maisterin tutkinnon alle tavoiteajassa, pärjännyt työelämässä. En saa koskaan raivokohtauksia, en epäile kumppanin kiintymyksen minua kohtaan loppuneen. En edes itke juuri koskaan. Puolisonikin pitää minua tasaisena ja helppona luonteena.
Mutta tosiaan - tuollaisia ostelukausia tulee aika ajoin.Entä ihan shoppailuaddiktio? Sopisiko se paremmin?
No tuollaista ei ole jatkuvasti. Ilmenee epäsäännöllisesti kausina, joita ei edellä mikään erityinen tilanne tai tapahtuma.
Juuri näin. Ja se ostamisentarve on ihan pakottava, ennen ei pääse rauhaan kun on jotain tilannut. Sitten helpottaa ja on loistava olo. Onneksi vain nin 23 kertaa vuodessa.
Juuri näin! Tää ahistus vaan välillä vaivaa kun tajuan että olen laittanut hirveästi rahaa johonkin yhteen kaiuttimeen. Toki ajattelen, että pystyn palauttamaan sen viel tai ehkä myymään eteenpäin, joten antaa mennä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin tilailen aika ajoin reilummin kaikenlaista mutta ostan vain aitoon tarpeeseen . Nyt viimeisten viikkojen aikana olen tilannut (ja maksanut) mm. ompelukoneen tyttärelle, kesälenkkarit itselleni ja lapsilleni, pyörän tyttärelle, rippimekon tyttärelle, alusvaatteita pojalle, takin pojalle, autoon varaosia jne. Mieli olisi tehnyt tilata suomalaisesta kirjakaupasta pari kirjaa mutta en tilannut, sillä ne eivät ole aivan välttämättömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mania ?
En tiedä. Mulla ei ole mitään dignoosia. Olen kyllä aiemminkin huomannut itsessäni tämän miuta en ole välittänyt.
Ahdistaa vaan kun tajuan etten ole osannut lopettaa ajoissa.
Älä hanki mitään diagnooseja. Ne diagnoosit on ja pysyy siellä loppuelämäsi, ei saa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, minä olen ostellut polkupyöriä, että varmasti löytyy toimiva jos yksi hajoaa. Käsilaukkuja, joista jotkut on niin hienoja että vain ihailen niitä ja mietin että joskus vielä käytän...
Kenkiä...
Takkeja...
Oikeasti hukun vaatepaljouteen ja olen kyllä poiskin laittanut hirveän määrän. Kamalaa tuhlausta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuollainen samanlainen parikymppisestä lähtien. Nyt ikää 40+. Saatan tilata esimerkiksi 5 samanlaista paitaa, kolmet samanlaiset lenkkaria, kolme samanlaista rannekelloa jne.
Psykiatri ei suostunut tutkimaan, onko minulla kaksisuuntainen. Epävakaan persoonallisuushäiriö-diagnoosin hän sen sijaan antoi, vaikka olen ollut saman ihmisen kanssa parisuhteessa yli 20 vuotta, opiskellut maisterin tutkinnon alle tavoiteajassa, pärjännyt työelämässä. En saa koskaan raivokohtauksia, en epäile kumppanin kiintymyksen minua kohtaan loppuneen. En edes itke juuri koskaan. Puolisonikin pitää minua tasaisena ja helppona luonteena.
Mutta tosiaan - tuollaisia ostelukausia tulee aika ajoin.Entä ihan shoppailuaddiktio? Sopisiko se paremmin?
No tuollaista ei ole jatkuvasti. Ilmenee epäsäännöllisesti kausina, joita ei edellä mikään erityinen tilanne tai tapahtuma.
Juuri näin. Ja se ostamisentarve on ihan pakottava, ennen ei pääse rauhaan kun on jotain tilannut. Sitten helpottaa ja on loistava olo. Onneksi vain nin 23 kertaa vuodessa.
Dopamiini, addiktio?
Niin, dopamiiniaddiktio liittyy esimerkiksi ADHD:hen. Sekin joi aiheuttaa tuollaista yhtäkkistä innostumista jostakin asiasta, kuten vaikkapa polkupyöristä, joita sitten ostaa vaikka 7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuollainen samanlainen parikymppisestä lähtien. Nyt ikää 40+. Saatan tilata esimerkiksi 5 samanlaista paitaa, kolmet samanlaiset lenkkaria, kolme samanlaista rannekelloa jne.
Psykiatri ei suostunut tutkimaan, onko minulla kaksisuuntainen. Epävakaan persoonallisuushäiriö-diagnoosin hän sen sijaan antoi, vaikka olen ollut saman ihmisen kanssa parisuhteessa yli 20 vuotta, opiskellut maisterin tutkinnon alle tavoiteajassa, pärjännyt työelämässä. En saa koskaan raivokohtauksia, en epäile kumppanin kiintymyksen minua kohtaan loppuneen. En edes itke juuri koskaan. Puolisonikin pitää minua tasaisena ja helppona luonteena.
Mutta tosiaan - tuollaisia ostelukausia tulee aika ajoin.Entä ihan shoppailuaddiktio? Sopisiko se paremmin?
No tuollaista ei ole jatkuvasti. Ilmenee epäsäännöllisesti kausina, joita ei edellä mikään erityinen tilanne tai tapahtuma.
Juuri näin. Ja se ostamisentarve on ihan pakottava, ennen ei pääse rauhaan kun on jotain tilannut. Sitten helpottaa ja on loistava olo. Onneksi vain nin 23 kertaa vuodessa.
Dopamiini, addiktio?
Niin, dopamiiniaddiktio liittyy esimerkiksi ADHD:hen. Sekin joi aiheuttaa tuollaista yhtäkkistä innostumista jostakin asiasta, kuten vaikkapa polkupyöristä, joita sitten ostaa vaikka 7.
Mun kahella lapsella on diagnosoitu ADHD, mutta en mitenkään näe itselläni tuota diagnoosia.
Olen tosi rauhallinen ihminen, mutta joskus innostun jostain vähän enemmän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mania ?
En tiedä. Mulla ei ole mitään dignoosia. Olen kyllä aiemminkin huomannut itsessäni tämän miuta en ole välittänyt.
Ahdistaa vaan kun tajuan etten ole osannut lopettaa ajoissa.
Älä hanki mitään diagnooseja. Ne diagnoosit on ja pysyy siellä loppuelämäsi, ei saa pois.
Ei voi saada apua, mikäli diagnoosia ei ole. Voi päätyä luottotiedottomaksi yms. Ei sekään mukavaa ole tai elämää mitenkään helpota.
Ei se diagnoosi ihmistä määrittele kuitenkaan. Se on vain tapa kertoa, mitä piirteitä ja ominaisuuksia ihmisessä on. Kaikki koostumme erilaisista paloista ja niin kuuluu ollakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuohon mitään diagnooseja tarvita, uusien asioiden saaminen vain tuottaa nautintoa. Eikä välttämättä edes tuote itsessään, vaan ne odotukset. Ostaessa voi kuvitella kuinka muuttuu tuotteen avulla kauniimmaksi ja tyylikkäämmäksi ja elämä paremmaksi ja helpommaksi.
Miksi joskus haluaa jotain uutta ja miksi joskus ei? Naisilla kuukautiskierto voi vaikuttaa tähän. Myös stressi, väsymys, tylsistyminen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuollainen samanlainen parikymppisestä lähtien. Nyt ikää 40+. Saatan tilata esimerkiksi 5 samanlaista paitaa, kolmet samanlaiset lenkkaria, kolme samanlaista rannekelloa jne.
Psykiatri ei suostunut tutkimaan, onko minulla kaksisuuntainen. Epävakaan persoonallisuushäiriö-diagnoosin hän sen sijaan antoi, vaikka olen ollut saman ihmisen kanssa parisuhteessa yli 20 vuotta, opiskellut maisterin tutkinnon alle tavoiteajassa, pärjännyt työelämässä. En saa koskaan raivokohtauksia, en epäile kumppanin kiintymyksen minua kohtaan loppuneen. En edes itke juuri koskaan. Puolisonikin pitää minua tasaisena ja helppona luonteena.
Mutta tosiaan - tuollaisia ostelukausia tulee aika ajoin.Entä ihan shoppailuaddiktio? Sopisiko se paremmin?
No tuollaista ei ole jatkuvasti. Ilmenee epäsäännöllisesti kausina, joita ei edellä mikään erityinen tilanne tai tapahtuma.
Juuri näin. Ja se ostamisentarve on ihan pakottava, ennen ei pääse rauhaan kun on jotain tilannut. Sitten helpottaa ja on loistava olo. Onneksi vain nin 23 kertaa vuodessa.
Ostaisit ruokaa tai jotain muuta tarpeellista mieluummin
Ongelma et ole sinä, vaan kapitalismi.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on Temutilauskausi kuumimmillaan. Aion tilata vielä ainakin kymmenen lähetystä ennen kesää, tosin en vielä tiedä mitä tarvitsisin.
Miksi ainakin kymmenen? Pimeää touhua, kun ei edes tiedä mitä aikoo tilata.
No tuollaista ei ole jatkuvasti. Ilmenee epäsäännöllisesti kausina, joita ei edellä mikään erityinen tilanne tai tapahtuma.