Mä en ymmärrä noita synnytys pelkoisia ja niitä ,joita pitää synnytyksen jälkeen niin varoa ja voivotella.
Mikä tää ihmeen synnytys pelko ja synnytystrauma mentaliteetti nykyään oikein on ? Synnytys ja synnyttäminen on niin ihana ja luonnollinen asia, maailman kaunein asia ,vaikka toki onhan se rankka.
Nykyään on kaiken maailman synnytys keskusteluja ammattilaisten kanssa , ja tehdään siitä maailman luonnollisemmasta asiasta hirmuinen peikon järkäle että et taatusti koe olevasi turvassa . Ja synnytyksen jälkeen oot niin marttyyri, sua pitää käsitellä kuin kukkaa kämmenellä. Hitto, itse 70 luvulla synnyttäneenä 4 poikaa, menin monesti samana päivänä navetalle vielä hommiin lypsämään lehmät ja laittaen apetta. Ei ollut keskusteluja eikä valmennuksia ja ihan terveitä tuli sekä pojista että minusta.
Kommentit (49)
70-luvulla piti olla viikko sairaalassa synnytyksen jälkeen. Karkasitko navettaan kesken kaiken?
Vai tuliko sun kehnoon provoon väärä vuosikymmen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai nykyään pelottaa enemmän, kun tietoa - myös negatiivista vai pitäisikö sanoa realistista - on saatavilla enemmän kuin ehtii tutustua. Ennen nettiä nuoret naiset tiesivät synnytyksistä sen, mitä ehkä äideiltään, mummeiltaan tai vanhemmilta siskoiltaan olivat kuulleet, senkin reippaaseen suomalaiseen tyyliin rankasti vähäteltynä, jos nyt ei vallan joko äiti tai vauva ollut kuollut.
Olen synnyttänyt 20 v sitten ensimmäisen kerran, eikä edes vielä silloin ollut joka tuutista saatavilla synnytystietoa ja kaikkia ihmisten omia kokemuksia. En ollut kuullut yhtäkään synnytystarinaa, oma oli ihan eka. Vasta kolmatta odottaessa alkoi olla yleisemmin ryhmiä keskustelupalstoilla/ löysin niihin, ja myös Facebookissa (joka sekin oli aika uusi juttu) oli vauva-ryhmiä.
En ollut synnytyspelkoinen ja omat synnytykset meni kaikki hyvin. Mutta ymmärrän täysin nykyäitien tilanteen, kun kaikki mahdollinen, mikä voi pieleen mennä, on lävähtänyt netistä naamalle jo ennen kuin on edes päättänyt haluta lapsia. Tieto lisää tuskaa, kuten sanotaan.
Miten sä et ollut täällä 20 v sitten? Tännehän liki pitäen kaikki odottajat tulivat.
Jo 40-luvulla useimmat synnyttivät sairaalassa, mutta ap se reippaana tyttönä väänsi lapset kotisaunan lauteille vielä 70-luvullakin 😂
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sitä synnytystä aina ole pelätty. Ennenvanhaan ehkä jopa enemmän mitä nyt, ei se mikään salaisuus ollut, että siihen hyvin todennäköisesti jopa kuoltiin. Silloin ei vaan ollut vaihtoehtoja.
Itse en sitä pelännyt vaikka ihan hirveäähän se oli. Nyttemmin se kuitenkin on vain "hetken" tuska ja riski hengen lähtöön ei ole sen isompi mitä se on joka kerta kun istut autoon. Sitä en ymmärrä, miksi joku väkisin haluaa raskaaksi jos ei missään tapauksessa halua synnyttää, mutta ei kai minun tarvitsekaan.
ennen vanhaan erikseen
hengenlähtö yhteen
Täällä olisi paljas uneksija joka haluaa auttaa lapsen teko kammoisia ladyja avautumaan lapsen tekoon. Mielellään 20 - 30 ikäisiä neitsyitä, vanhemmille lyyleille olen varannut keinosiemennyksen.
rakastaja Nylkynen
ps. minut tavoittaa kontulan pubista, lähin pöytä tiskiltä katsoen
Hieno homma sulle, mutta ihmiset on yksilöitä. Kaikki ei koe asioita samalla tavalla kuin sinä eikä tarkoita että olisi huonompi ihminen. Itse esimerkiksi en uskaltanut tehdä lapsia lainkaan lopulta. Aloin nähdä synnytyspainajaisia heti kun kuukautiset alkoivat ensimmäisen kerran eikä siihen auttanut sukulaisnaisten avoin taivastelu omista synnytyksistään ja repeämisistään. Onneksi nykyään synnytyksestä ei enää puhuta niin avoimesti tutuille kuin vielä 2000-luvun alussa ja median jutut voin helposti sivuuttaa. Ylipäätään elämässä on niin paljon mielenkiintoisia asioita ja tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli oot joku 70 v. Ihan ei usko.
Mikäs ikä rasisti sinä olet???? Et oo ainakaan nainen. Olet joku vihervassari.
No toki vanhukset kyllä jaksaa tarinoida, et ennen hiihdettiin kouluun ja lauantait oli koulupäiviä jne. Toi kirjoitus ei ole 70 vuotiaan, joka -70 luvulla olis ollu parikymppinen ja ehkä synnyttänyt useamman lapsen. Ellei sitten ollu vanhempi ja on nyt n. 80v. Mut tuskin alle 20v ja useampi lapsi. Olis tätä tarinaa miettiessä oikeasti ajatellut,minkä ikäinen olisi nyt -70 luvulla lapsikatraan tehny. Ja minkälaista kirjoitustyyliä sen ikäisillä on.
Tai jos hän on asunut korvessa...olihan tällä palstalla kerran joku sitäkin mieltä, että ennen peruskoulua Suomessa eivät tavallisten perheiden lapset päässeet lainkaan opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kaikki lumihiutaleet, jotka on revenneet perseeseen asti. Otitte epiduraalin, otitte sektion, nukutuksen, otitte luonnottoman asennon synnyttää puolimaaten. Ne on uusia keksintöjä ja niiden mukana on tullut ongelmat. 90% revenneisyydestä johtuu asennosta joka palvelee henkilökuntaa ei synnyttäjää.
Epiduraali, joka tuhoaa synnytyksen luonnollisen rytmin. Nainen ei tiedä milloin ponnistaa ja ponnistaa väärässä rytmissä kehonsa kanssa. Näitä ei ollut 70-luvulla-ei siis ollut niin paljon ongelmia ja komplikaatioita. Nykyäidit tuhotaan, kidutetaan ihan turhaan ja kyllä se vaatii silloin preppauksen ja jälkihoidon.
Yes me lucky. Synnytin luonnollisesti ammeessa Helsingin parhaimalla synnytysosastolla. Ei tuhoa. Mutta Ei myöskää alku eikä loppukeskusteluita. Kovasti yrittivät käännyttää osastolta pois viime hetkiin.
Oikestaan, jos olisin pökertynyt yöllä (synnytin yöllä) ihanaan yksityishuoneeseeni kukaan ei olisi huomannut. Aamulla sain nuhteet miksi en mennyt itse yöllä tarkastusaikoina tarkastukseen niinkuin jossain paperissa seinässä luki. Kukaan ei sanonut, kukaan ei käynyt tarkastamassa onko tuore äiti ja vauva hengissä.
Mutta kuten sanoin olin onnekas ja ilman komplikaatioita, en ollut myöskään parikymppinen nuori. En tiedä miten ykisnoleva nuori tai vanha haavoittunut selviää suomen parhaassa klinikassa hengissä. Nykyäidit todella tarvitsevat ja ansaitsevat ihan kaiken preppauksen ja jälkihoidon, koska synnytyksestä on tehty luonnotonta, liukuhihnamaista, tehotuotantoa, jossa synnyttäneenä olisin vain halunnut pyytää anteeksi olemassaoloani ja raskautumista. Niin mukavia kuin kätilöt olivatkin.
Henkilökunta haluaa että synnytetään puolimakuulla. Mistäköhän johtuu....
Niin, koska se on heille ergonominen asento. Lue historiaa miksi ja miten asento on kehitetty. Ei ollut synnyttäjä ensisijalla.
Olen synnyttänyt 20 v sitten ensimmäisen kerran, eikä edes vielä silloin ollut joka tuutista saatavilla synnytystietoa ja kaikkia ihmisten omia kokemuksia. En ollut kuullut yhtäkään synnytystarinaa, oma oli ihan eka. Vasta kolmatta odottaessa alkoi olla yleisemmin ryhmiä keskustelupalstoilla/ löysin niihin, ja myös Facebookissa (joka sekin oli aika uusi juttu) oli vauva-ryhmiä.
En ollut synnytyspelkoinen ja omat synnytykset meni kaikki hyvin. Mutta ymmärrän täysin nykyäitien tilanteen, kun kaikki mahdollinen, mikä voi pieleen mennä, on lävähtänyt netistä naamalle jo ennen kuin on edes päättänyt haluta lapsia. Tieto lisää tuskaa, kuten sanotaan.