Oli kotimaanmatkailu suosittua 70-80 luvuilla sen vuoksi että Suomi oli halpa maa, vai sen vuoksi että ulkomaille lähteminen oli kallista?

Olet väärässä. Lasketteluloma Alpeilla tuli halvemmaksi kuin samansisältöinen loma Suomen Lapissa.

Muistelen että lapsuuden suomi-kiertueilla yövyttiin harvoin hotelleissa. Yleensä telttailua tai korkeintaan sellainen leirintäalueen pikku mökki. Hotelli oli ihan luksusta kun sinne harvoin pääsi. Eli taisi olla aika kallis maa.

Lentäminen oli silloin paljon kalliimpaa ja lentoja oli paljon vähemmän. Euro ja luottokortit sekä mobiili maksu appit helpottaa kummasti reissaamista ulkomailla.
70-80 luvuilla muistan että tosiaan autolla ajeltiin ympäri Suomea ja osa reissuista oli jotain sukulaisten juhlatilaisuuksia tai muuten vaan kesällä käytiin kylässä. Ei asuttu hotelleissa eikä mökeissä (paitsi jos oltiin kyläilemässä) vaan teltassa leirintäalueilla. Työnantajilla oli tuolloin paljon kesämökkejä työntekijöille ja niissä tuli käytyä. Ruotsinlaivoilla käytiin sekä finnjetillä Saksassa. Mummo ja pappa kävi Neuvostoliitossa matkailemassa (Moskova, Leningrad, Mustameri)

Sukulainen, serkkutyttö oli au pairina Lomtoossa. Hyvissä ajoin ostettiin lennot ja isäntäperhe oli reissussa, saatiin tulla sinne.

Sitä matkaa muisteltiin pitkään

Kotimaassa matkailtiin, sillä lennot olivat kalliita. Eikä tosiaan kotimaassakaan yövytty hotelleissa vaan sukulaisten luona tai teltassa. Ja tietenkin oli omat eväät mukana eikä syöty huoltoasemilla, ravintoloista puhumattakaan. 

Sen ajan elintasolla siis Suomi oli kallis, mutta ulkomaille matkustaminen vielä kalliimpaa. Interrail-lippu tosin ei maksanut kovin paljon, eikä juniin tarvittu paikkalippuja. Säästeliäs nukkui kuukauden junissa ja asemilla eikä syönyt koko aikana kuin sen verran, että pysyi hengissä 😀

Suomalaisten elintaso oli matala eikä matkustamiseen ollut varaa. Siinäpä se syy. Jos miettii että silloin Ruotsissa sai 2-3 kertaista palkkaa niin Suomi oli yksinkertaisesti köyhä maa.

Sekä että. 

Köyhät maalaiset matkustaa vieläki karavaaneilla. Vaikka eihän se mitään lomailua oo et vedetään alitehosilla octavioilla paskahuussin kokosia koppeja

En osaa sanoa kun en ollut silloin maksajan roolissa. Matkailtiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. 

Jaa, meillä kyllä reissattiin joka kesä etelän matkalle 80-luvulla ja samoin molemmat isovanhempani jo 70-luvun alusta alkaen. Kaikki ollaan / olivat ns duunaritaustaisia. Kaikki sukulaiset asuivat etelä-Suomessa tai suurissa kaupungeissa, ei niissä kerrostalokodeissa ollut tilaa majoittaa vieraita. Teltat oli lähinnä mökillä vara-makuutiloina. Toisaalta kai se kotimaan matkailukin oli silloin kallista jo.

Kekkoslovakian yleinen ilmapiiri. Vähän väliä oli joku telkkarissa heristämässä sormea, että ulkomaanmatkailu kaataa vaihtotaseen, tulee hepatiitti tai sukupuolitauti tai ainakin ollaan sikaturisteja ja aina saa kärsiä ja hävetä.

Ylvyimme tienvarressa asuntovaunussa ja joskus luxusta kun oltiin leirintäalueella. Paistettiin makkarat nuotiolla. Lapset jakoi litran pullon limua ja vaatteita ei ollut paljon. Huvitus oli joka kolmas kesä lintsi 

Ei ollut nettiä eikä kännyköitä. Telkassa 2 kanavaa. Vanhempieni sukupolvi ei osannut kuin suomea. 

kiireetön, perhekeskeinen ja usein vahvasti mökkipainotteinen. Se oli aikaa ennen internetiä ja älypuhelimia, jolloin loma vietettiin ulkona luonnossa.

Tässä keskeisiä piirteitä 80-luvun kesälomasta:

Mökkeily ja luonto: Suuri osa kesästä vietettiin omalla tai sukulaisten mökillä. Mökkeily oli usein vaatimattomampaa: saunottiin, uitiin, soudettiin ja kerättiin marjoja tai sieniä. Mökillä ei välttämättä ollut juoksevaa vettä tai sähköä.

Pitkä yhteinen aika: Kesäloma kesti usein neljä viikkoa, ja lomalaiset matkustivat ympäri maata.

Kotimaan matkailu: Autolomailu Suomessa oli suosittua. Puuhamaat ja erilaiset teemapuistot alkoivat yleistyä.

Lasten vapaa-aika: Lapset leikkivät ulkona aamusta iltaan ilman jatkuvaa aikuisten valvontaa. Pyöräily, pihapelit ja "klo 12 kotiin syömään" -tyyli olivat tyypillisiä.

Ulkomaanmatkat: Ensimmäiset etelänmatkat (pakettimatkat) yleistyivät, mutta eivät olleet vielä yhtä jokapäiväisiä kuin nykyään.

Ruoka ja juoma: Grillailu kaasugrillillä (tai puugrillillä) kuului kesään. Kesäherkkuja olivat uudet perunat, mansikat ja jäätelö.

Kasaritunnelma: Lomamatkoilla näkyi 80-luvun muoti, kuten olkatoppaukset, ja radion pop-musiikki. 

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Suomalaisten ulkomaan matkailu alkoi jo 1960-luvulla, esimerkiksi Keihäsmatkat aloittivat toimintansa jo 1965. Ulkomaan lomakohteet ei kasarilla olleet loppujen lopuksi mitenkään erityisen kalliita, varsinkin kun tuolloin elettiin huimaa nousukautta ja ihmisillä oli paljon rahaa. Matkailuvalikoima oli sen sijaan paljon pienempi kuin nykyään. Tuolloin mentiin käytännössä aina pakettimatkalle. Lennot oli tyypillisesti jotain Aurinkomatkojen tai Finnmatkojen lomalentoja. Lomakohteita selattiin painetuista matkakatalogeista ja välillä kohteissa oli jokin uutuuskohde. Keskimäärin kuitenkin niitä lomakohteita oli varsin vähän ja jopa kilpailevat matkatoimistot veivät ihmisiä samoihin rantalomakohteisiin. Kotimaassa lomailu tarkoitti silloin mökkeilyä (omassa tai lomakylän mökissä) tai matkailuvaunua (oma tai vuokra). Sen ajan aikuisväestö eli nykyiset vanhukset olivat kovia mökkeilijöitä.