Lifehack onnellisuuteen: ole iloinen toisten onnellisuudesta, älä surullinen omasta koetusta onnettomuudesta
Oma koettu onnettomuus kannattaa pidättää itsellään aivan kokonaan ettei se häiritse toisten onnellisuutta kateellisena sanattomana hmmmph-ilmeenä esimerkiksi. Se onni tapahtui hänelle, ei minulle! Itse kärsin mieluummin, ettei muiden tarvitsisi kärsiä, ajattelen.
Että tällainen life-hack ja elämäntaitovinkki!
Kommentit (9)
Kyllä vähän nauroin, kun koulun typerin kiusaaja kuoli Kaakkois-Aasian tsunamissa.
Tunsin hyvää tyytyväisyyttä kun koulukiusaajani kuoli. En vertaa elämääni kehenkään, se on niin turhaa. Ei kiinnosta yhdenkään onnet tai onnettomuudet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vähän nauroin, kun koulun typerin kiusaaja kuoli Kaakkois-Aasian tsunamissa.
Karma
Koulukiusaajani kuoli nuorena aikuisena päihdeongelmaisena riippuvuussairauteen. Kuulin siitä vuosia tapahtumasta myöhemmin. Asia tuotti mielenliikkeen, että ehkä se oli ennaltanähtävissä jo silloin kun hän kiusasi. Jälkiviisas on helppo olla, ja elävänä on helppo näyttää pitkää nenää kuolleelle. Olin siis jo unohtanut kiusaamiset ennenkuin tiesin kuolemasta.
Kaunassa pahinta on se että se tukahduttaa aina rakastamisen. Ja jos rakkaus tukahtuu, viholliset ovat totisesti voittaneet.
Vierailija kirjoitti:
Kaunassa pahinta on se että se tukahduttaa aina rakastamisen. Ja jos rakkaus tukahtuu, viholliset ovat totisesti voittaneet.
Lässyn lässyn. Tässä sinulle banalismimitali.
Ihmiset, jotka eivät osaa olla onnellisia toisten puolesta vaan kadehtivat ja ovat tyytymättömiä kaikkeen, ovat pahimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vähän nauroin, kun koulun typerin kiusaaja kuoli Kaakkois-Aasian tsunamissa.
Karma
Kovin oikukas vaan tuo karma. Onko kaikilla oikeasti kakkainen loppu?
Kyllä pahantekijän onnettomuudesta saa vähän iloita. Jos on oikein pahoja tehnyt, väkivaltaa ja rikoksia.