Lue keskustelun säännöt.
Italiassa asuneet: kuinka paljon ne syövät sitä pastaa?
14.04.2026 |
Ongelmani on vakava. Mies on oppinut tekemään todella hyviä pastakastikkeita, mutta sitten se -minun mielestäni- pilaa koko hoidon kaatamalla järjettömän määrän pastaa kastikkeeseen. Mikä siis on pastan ja kastikkeen oikeaoppinen suhde? Siellä italiassa.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasta ainakin ummettaa huolella
Italialainen pasta ei ummeta.
No kyllä ummettaa
No mistä sitä saa?
Kerro.
Mitä semmonen italiainen p on?
Saako Helsingistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antipasto = alkuruoka
Primo = ensimmäinen pääruoka, esim. pieni annos pastaa tai risottoa, yleensä kastiketta maltillisesti
Secundo = toinen pääruoka, esim. yleensä myös melko pieni annos kalaa tai lihaa.
Dolce = jälkiruoka
Apéritive = sulatteludrinksu, esim. grappaa tai limoncelloa.
Näin ainakin Liguriassa, Pohjois-Italiassa ja illallinen kyseessä.
Hupsista, 103 korjaa: aperitivo, eikä apéritive (väärä maa)
Vierailija kirjoitti:
Antipasto = alkuruoka
Primo = ensimmäinen pääruoka, esim. pieni annos pastaa tai risottoa, yleensä kastiketta maltillisesti
Secundo = toinen pääruoka, esim. yleensä myös melko pieni annos kalaa tai lihaa.
Dolce = jälkiruoka
Apéritive = sulatteludrinksu, esim. grappaa tai limoncelloa.
Näin ainakin Liguriassa, Pohjois-Italiassa ja illallinen kyseessä.
On tiedossa.
Ei kiinnosta. Kaikki tietää.
Kauheeta p.skaa roskaruokaa.
Mamma mia pasta macaroni tutti alla mente carbonara con zorro male por favore
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasta ainakin ummettaa huolella
Italialainen pasta ei ummeta.
No kyllä ummettaa
No mistä sitä saa?
Kerro.
Mitä semmonen italiainen p on?
Saako Helsingistä?
.
Miten helsinkiläinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyröntä syyä jotain vehnäjauhoa ja jättää tommaatti syömähtä.
No älä syö.
Tunnetustihan välimerellä ihmiset on sairaita ja voi huon... eiku!?
Että vehnäjauholla pysytään terveinä pitkään?
Eipä ne pitkään elävät paljoa pastaa mussuta. Kalaa ja lihaa siellä välimerellä syödään.
Kuten sanottu, pasta on alkuruoka, jolla täytetään vatsaa. Pääruoka on PIENI ANNOS LIHAA, KALAA TAI KANAA JA VIHANNEKSIA, ESIM PARSAA. Sen jälkeen salaatti ja jälkkäri.
Suomalaissika (tää vehnäjauhopallo) korvaa nuo kaikki kasalla palanutta lihaa ja kuolee 30 vuotta nuorempana ja impotenttina sydäriin.
Höpö höpö. Italiassa ja Välimerellä yleensä syödään enemmän lihaa kuin Suomessa.
Pikaisella googletuksella selviää, että italialaiset syövät jopa kymmeniä kiloja vähemmän lihaa vuodessa per henkilö kuin suomessa syödään. Nämä on niitä virheellisiä stereotypioita, jotka elää tiukassa.
Itse olen vegaani ja aina kun matkustan etelä-Eurooppaan, suomessa päivitellään saanko sieltä mitään ruokaa. Todellisuudessa meidän vegetarjonta kalpenee sen rinnalla, mitä muualla Euroopassa on. Jo Saksasta alkaa sellainen vegaanin paratiisi ettei mitään rajaa ja mitä etelämmäs menee, sitä parempaa.
Pikainen googletuksesi on väärässä:
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/meat-consumption-by-…
Italia 74kg per nuppi
Suomi 71kg per nuppi"Total meat consumption in Finland is approximately 76–78 kg per person annually." Lähde: Luonnovarakeskus.
"According to recent data, actual edible meat consumption in Italy is estimated to be approximately 38 kg to 55 kg per person per year. While "apparent consumption" (carcass weight) data often suggests higher figures (closer to 70–80 kg), these figures include bones, fat, and significant waste, with the net edible amount being closer to 110 grams per person per day." Lähde: Science Direct.
"Suomessa lihan kulutus oli vuonna 2023 alle 78 kiloa henkeä kohden vuodessa. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 210–215 grammaa lihaa henkeä kohden päivässä." Lähde: Yle.
Eli täällä syödään helposti tuplamäärä lihaa päivässä Italiaan verrattuna. Ilmankos kun täällä ihan joka aterialla ja joka leivän päällä on pakko olla lihaa. Yksi ateria ilman lihaa on jotain kamalaa vegetuputusta ja tulokset nähdäänkin kansanterveydessä.
Eiköhän nuo molemmat pidä mitata samasta lähteestä eikä mistään arviosta ja Italia menee korkeammalle lihansyönnissä kuin Suomi. Kannattaa luottaa ammattimaiseen tilastoon eikä mihinkään googlen tekoälysepustukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tiedossa.
Ei kiinnosta. Kaikki tietää.
Kauheeta p.skaa roskaruokaa.
En tiedä mitä sun gourmetkeittiösi siellä lähiössä tekee mutta en kutsuisi tätä paskaksi:
- antipasti: helmikanamoussea filokorissa, parsaa kinkulla ja roccaveranojuustolla, pääsiäispiiras
- primo: canneloni juustokastikkeella ja pähkinöillä
- secondi: "lihamureke" salaattipedillä ja karitsankyljys lisukkeineen
- dolce: bonet suklaa-amarettikeksivanukas
Hintakin hymyilyttää, 40e/hlö. Oli hyvää!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasta on pääosassa pastaruoissa.
Että iso röykkiö makaroonia, jonka seassa on pari ruokalusikallista soossia? Hyi.
Pasta ja makarooni eivät ole synonyymeja.
Cacio e pepe on loistava esimerkki yksinkertaisesta pastaruoasta, jossa se soosi on täysin statisti. Niin hyvää!
Kyllä perskules molemmat on samaa RAAKA-AINETTA vehnää !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde tuohon väitteeseen keliakiasta ja pastasta?
No ihan persehän se on. Vaarallista puhua tuollaista puutaheinää.
Lähde on perheenjäsenet ja ystävät jotka eivät voi syödä viljoja lainkaan Suomessa mutta Italiassa kyllä. Lääkärin toteamat sairaudet
Jokainen kokeilee toki omalla vastuullaan mutta näin meillä.
Minuakin kiinnostaa näin keliaakikkona, pitääkö paikkansa? Eli jos ostan täältä Suomesta aitoa italialaista pastaa sen pitäisi sopia?
Epäilen että Suomeen ei tuoda samaa laatua esim Rummoa kuin mitä Italiassa myydään vaan jotin jämäbulkkia
00 jauhojenkin ap pitää tarkistaa, vain harva on Italiasta ja italialaisesta jauhosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun italialainen anoppi tekee keväisin ihanaa parsapastaa ja kyllä se pasta ui kastikkeessa. Tankoparsan varsista siis soseutetaan kermainen kastike ja nuput erikseen pastan joukkoon.
Itse ostan tuorepastan pikkuputiikista ja aina 200g kahdelle.
Vierailija kirjoitti:
Antipasto = alkuruoka
Primo = ensimmäinen pääruoka, esim. pieni annos pastaa tai risottoa, yleensä kastiketta maltillisesti
Secundo = toinen pääruoka, esim. yleensä myös melko pieni annos kalaa tai lihaa.
Dolce = jälkiruoka
Apéritive = sulatteludrinksu, esim. grappaa tai limoncelloa.
Näin ainakin Liguriassa, Pohjois-Italiassa ja illallinen kyseessä.
Kävin kerran Michelin-ravintolassa syömässä Pohjois-Italiassa. Antipastoa en enää muista vaikka sellainen oli. Primo oli aivan järkyttävän iso vadillinen pastaa ja luonnollisesti teelusikallinen kastiketta päälle. Söin siitä ehkä kuudesosan. Secondona oli kohtuullisen iso pihvi ja vielä dolce eli jälkkäri päälle. Ei ollut puhettakaan että olisin voinut syödä sen jättisatsin kokonaiseedessaan vaikka olin vaellusreissulla ja kulutus oli kova. Rakastan italialaista ruokaa mutta minuun ei uppoa nuo pastaöverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyröntä syyä jotain vehnäjauhoa ja jättää tommaatti syömähtä.
No älä syö.
Tunnetustihan välimerellä ihmiset on sairaita ja voi huon... eiku!?
Että vehnäjauholla pysytään terveinä pitkään?
Eipä ne pitkään elävät paljoa pastaa mussuta. Kalaa ja lihaa siellä välimerellä syödään.
Kuten sanottu, pasta on alkuruoka, jolla täytetään vatsaa. Pääruoka on PIENI ANNOS LIHAA, KALAA TAI KANAA JA VIHANNEKSIA, ESIM PARSAA. Sen jälkeen salaatti ja jälkkäri.
Suomalaissika (tää vehnäjauhopallo) korvaa nuo kaikki kasalla palanutta lihaa ja kuolee 30 vuotta nuorempana ja impotenttina sydäriin.
Höpö höpö. Italiassa ja Välimerellä yleensä syödään enemmän lihaa kuin Suomessa.
Pikaisella googletuksella selviää, että italialaiset syövät jopa kymmeniä kiloja vähemmän lihaa vuodessa per henkilö kuin suomessa syödään. Nämä on niitä virheellisiä stereotypioita, jotka elää tiukassa.
Itse olen vegaani ja aina kun matkustan etelä-Eurooppaan, suomessa päivitellään saanko sieltä mitään ruokaa. Todellisuudessa meidän vegetarjonta kalpenee sen rinnalla, mitä muualla Euroopassa on. Jo Saksasta alkaa sellainen vegaanin paratiisi ettei mitään rajaa ja mitä etelämmäs menee, sitä parempaa.
Pikainen googletuksesi on väärässä:
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/meat-consumption-by-…
Italia 74kg per nuppi
Suomi 71kg per nuppi"Total meat consumption in Finland is approximately 76–78 kg per person annually." Lähde: Luonnovarakeskus.
"According to recent data, actual edible meat consumption in Italy is estimated to be approximately 38 kg to 55 kg per person per year. While "apparent consumption" (carcass weight) data often suggests higher figures (closer to 70–80 kg), these figures include bones, fat, and significant waste, with the net edible amount being closer to 110 grams per person per day." Lähde: Science Direct.
"Suomessa lihan kulutus oli vuonna 2023 alle 78 kiloa henkeä kohden vuodessa. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 210–215 grammaa lihaa henkeä kohden päivässä." Lähde: Yle.
Eli täällä syödään helposti tuplamäärä lihaa päivässä Italiaan verrattuna. Ilmankos kun täällä ihan joka aterialla ja joka leivän päällä on pakko olla lihaa. Yksi ateria ilman lihaa on jotain kamalaa vegetuputusta ja tulokset nähdäänkin kansanterveydessä.
Eiköhän nuo molemmat pidä mitata samasta lähteestä eikä mistään arviosta ja Italia menee korkeammalle lihansyönnissä kuin Suomi. Kannattaa luottaa ammattimaiseen tilastoon eikä mihinkään googlen tekoälysepustukseen.
Kysyn taas kerran, että miten arvioida ja laskea per capita lihan syönti Italiassa kun siellä käy vuosittain keskimäärin 65 miljoonaa turistia. Kyllä ne turistit osaavat lihaa syödä. Joten jos Suomen ja Italian lihansyönti on samaa luokkaa vuodessa niin tottakai suomalaiset syövät paljon enemmän lihaa henkeä kohden kun italialaiset syöttävät suuren osan turisteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyröntä syyä jotain vehnäjauhoa ja jättää tommaatti syömähtä.
No älä syö.
Tunnetustihan välimerellä ihmiset on sairaita ja voi huon... eiku!?
Että vehnäjauholla pysytään terveinä pitkään?
Eipä ne pitkään elävät paljoa pastaa mussuta. Kalaa ja lihaa siellä välimerellä syödään.
Kuten sanottu, pasta on alkuruoka, jolla täytetään vatsaa. Pääruoka on PIENI ANNOS LIHAA, KALAA TAI KANAA JA VIHANNEKSIA, ESIM PARSAA. Sen jälkeen salaatti ja jälkkäri.
Suomalaissika (tää vehnäjauhopallo) korvaa nuo kaikki kasalla palanutta lihaa ja kuolee 30 vuotta nuorempana ja impotenttina sydäriin.
Höpö höpö. Italiassa ja Välimerellä yleensä syödään enemmän lihaa kuin Suomessa.
Pikaisella googletuksella selviää, että italialaiset syövät jopa kymmeniä kiloja vähemmän lihaa vuodessa per henkilö kuin suomessa syödään. Nämä on niitä virheellisiä stereotypioita, jotka elää tiukassa.
Itse olen vegaani ja aina kun matkustan etelä-Eurooppaan, suomessa päivitellään saanko sieltä mitään ruokaa. Todellisuudessa meidän vegetarjonta kalpenee sen rinnalla, mitä muualla Euroopassa on. Jo Saksasta alkaa sellainen vegaanin paratiisi ettei mitään rajaa ja mitä etelämmäs menee, sitä parempaa.
Pikainen googletuksesi on väärässä:
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/meat-consumption-by-…
Italia 74kg per nuppi
Suomi 71kg per nuppi
Olen eri jolle vastasit. Ei ole väärässä. Ota huomioon että Italiassa käy vuosittain 65 miljoonaa turistia joiden lihansyönti on tuohon mukaan laskettu. Italiassa on myös n. 65 miljoonaa asukasta. Kuinka monta miljoonaa turistia Suomessa käy vuosittain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyröntä syyä jotain vehnäjauhoa ja jättää tommaatti syömähtä.
No älä syö.
Tunnetustihan välimerellä ihmiset on sairaita ja voi huon... eiku!?
Että vehnäjauholla pysytään terveinä pitkään?
Durumvehnä ja tavallinen vehnä eroavat toisistaan pääasiassa jyvän kovuuden, proteiinipitoisuuden ja käyttötarkoituksen suhteen. Durumvehnä on lasimaista, runsasproteiinista ja sopii erinomaisesti kiinteään pastaan ja kuskusiin. Tavallinen vehnä on jauhoista, pehmeää ja leivän, sämpylöiden, kakkujen ja keksien vakioviljaa. Durumvehnä ei tartu kiinni kypsennettäessä, kun taas tavallinen vehnä tuottaa kevyitä ja ilmavia leivonnaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasta on pääosassa pastaruoissa.
Että iso röykkiö makaroonia, jonka seassa on pari ruokalusikallista soossia? Hyi.
Pasta ja makarooni eivät ole synonyymeja.
Cacio e pepe on loistava esimerkki yksinkertaisesta pastaruoasta, jossa se soosi on täysin statisti. Niin hyvää!
Kyllä perskules molemmat on samaa RAAKA-AINETTA vehnää !
Niin mutta durumvehnää ja se on erilaista vehnää kuin mistä pullataikina tehdään! Eikö Suomessa ole kuultukaan durumvehnästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pasta on ollut Italiassa alkuruoka ja itse pastan tarkoitus täyttää. Kastiketta tai päällystä on vain vähän ja muutamista ainesosista.
No uittu. Paljonko ne syä ruakaa.
Pasta alkuruaka. What?
Mitä sitt pitäs viälä vetää?
Ne syö alkupalaksi pasta-annoksen ja sen jälkeen annoksen lihaa/kalaa tms + kasviksia. Meillä taas yleensä syödään nuo kaikki yhtenä annoksena, ainakin arjessa.
S k e kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No älä syö.
Tunnetustihan välimerellä ihmiset on sairaita ja voi huon... eiku!?
Että vehnäjauholla pysytään terveinä pitkään?
Italialainen vehnäjauho on todella erilaista kuin suomalainen!
Monet ibs tai keliakiaa sairastavat voivat syödä normileipää ja pastaa Italiassa koska vilja on eri lajike ja eritavalla käditelty.
Italiassa kasvukausi ja kasvuolosuhteet ovat toisenlaiset kuin Suomessa. Etenkin valaistusolosuhteet (Suomessa pitkä päivä, Italiassa lyhyt - no siellä ei ole yötöntä yötä) vaikuttavat vehnänkin ominaisuuksiin. Sama lajike tuottaa eri tuloksen Suomessa ja Italiassa.
Kasvukausi ja olosuhteet eivät poista gluteenia vehnästä. IBS yms ruuansulatuskanavan oireiluun toki voi vaikuttaa.
Ei iso röykkiö. Kuivapaino 100 g per henkilö on se pastamäärä joka yhdelle italialaiselle tehdään tai ravintolassa tuodaan. Pasta ei ole pääruoka Italiassa. Kilosta pastaa siis ruokaa 10 hengelle!