Vainajan tahdon kunnioittaminen hautajaisissa?
Miten te kutsutte ihmisiä hautajaisiin? Jos esim. vainajalle on joku ihminen ollut läheinen koko elämän ajan, mutta vähän ennen kuolemaa heillä on ollut riitaa ja ovat katkaisseet välit, niin kutsuisitteko hautajaisiin? Arvioidaanko kokonaisuutta vai viime aikoja? Muutenkin tuntuu, että tämä, jonka vuoksi kyselen, muuttui viimeisinä vuosinaan tosi epäluuloiseksi, ja välit huononivat moniin ihmisiin.
Kommentit (62)
Vainajaa voi kunnioittaa sitten muistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä leskellä ja omaisillakaan ole näköjään sananvaltaa hautajaisista.
Vainaja halusi ettei hautajaisia tai muistotilaisuutta, mutta suku jyräsi lähiperheen yli.
Miten tuo tehdään? Suku ei saa vainajaa sairaalasta eikä pysty varaamaan siunaustilaisuutta. Muistotilaisuuden voivat järjestää, mutta ei sinne ole lesken ja omaisten pakko mennä (meillä suku on omaisia, mitä se teillä on?).
Jotenkin hauskoja nämä jutut, joissa suku pystyy ohi lesken hoitamaan kaikki asiat, varmaan perunkirjoituksenkin.
Minäkin mietin tuota että miten muka joku suku pystyisi tekemään päätöksiä lähimpien omaisten ohi. Kun meidän perheestä kuoli äiti ja kaksi sisarusta tapaturmaisesti niin kyllä isäni oli se joka lähimpänä omaisena päätti hautajaisjärjestelyistä, vaikka vanhemmat ei olleet naimisissakaan. Vainajan asioita hoitaa yleensä ne lähimmät omaiset, kuten esimerkiksi leski, samoin lähimmät omaiset on se taho joka saa hautausluvan sitten aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä leskellä ja omaisillakaan ole näköjään sananvaltaa hautajaisista.
Vainaja halusi ettei hautajaisia tai muistotilaisuutta, mutta suku jyräsi lähiperheen yli.
Miten tuo tehdään? Suku ei saa vainajaa sairaalasta eikä pysty varaamaan siunaustilaisuutta. Muistotilaisuuden voivat järjestää, mutta ei sinne ole lesken ja omaisten pakko mennä (meillä suku on omaisia, mitä se teillä on?).
Jotenkin hauskoja nämä jutut, joissa suku pystyy ohi lesken hoitamaan kaikki asiat, varmaan perunkirjoituksenkin.
Niin. Eihän suvulle tarvi toitottaa että puoliso, heidän sukulaisensa on kuollut. Pitää vaan omana tietonaan, pitää pikku hautajaiset ja ilmoittelee kun kaikki on ohi, vaikkapa perunkirjoituskutsun ohessa. Ei kenenkään suku mitään päätä puolestanne. Se vaan pitää tehdä heti selväksi mikä on tilanne. T. Kirkon työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä leskellä ja omaisillakaan ole näköjään sananvaltaa hautajaisista.
Vainaja halusi ettei hautajaisia tai muistotilaisuutta, mutta suku jyräsi lähiperheen yli.
Miten tuo tehdään? Suku ei saa vainajaa sairaalasta eikä pysty varaamaan siunaustilaisuutta. Muistotilaisuuden voivat järjestää, mutta ei sinne ole lesken ja omaisten pakko mennä (meillä suku on omaisia, mitä se teillä on?).
Jotenkin hauskoja nämä jutut, joissa suku pystyy ohi lesken hoitamaan kaikki asiat, varmaan perunkirjoituksenkin.
Niin. Eihän suvulle tarvi toitottaa että puoliso, heidän sukulaisensa on kuollut. Pitää vaan omana tietonaan, pitää pikku hautajaiset ja ilmoittelee kun kaikki on ohi, vaikkapa perunkirjoituskutsun ohessa. Ei kenenkään suku mitään päätä puolestanne. Se vaan pitää tehdä heti selväksi mikä on tilanne. T. Kirkon työntekijä.
Eipä sille suvulle yleensä tarvitse ilmoitella perunkirjoituksesta yhtään mitään, ellei jotakuts heistä ole erikseen mainittu testamentissa. Muuten pesän osakkaita ovat yleensä ne lähimmät omaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä leskellä ja omaisillakaan ole näköjään sananvaltaa hautajaisista.
Vainaja halusi ettei hautajaisia tai muistotilaisuutta, mutta suku jyräsi lähiperheen yli.
Miten tuo tehdään? Suku ei saa vainajaa sairaalasta eikä pysty varaamaan siunaustilaisuutta. Muistotilaisuuden voivat järjestää, mutta ei sinne ole lesken ja omaisten pakko mennä (meillä suku on omaisia, mitä se teillä on?).
Jotenkin hauskoja nämä jutut, joissa suku pystyy ohi lesken hoitamaan kaikki asiat, varmaan perunkirjoituksenkin.
Niin. Eihän suvulle tarvi toitottaa että puoliso, heidän sukulaisensa on kuollut. Pitää vaan omana tietonaan, pitää pikku hautajaiset ja ilmoittelee kun kaikki on ohi, vaikkapa perunkirjoituskutsun ohessa. Ei kenenkään suku mitään päätä puolestanne. Se vaan pitää tehdä heti selväksi mikä on tilanne. T. Kirkon työntekijä.
Eipä sille suvulle yleensä tarvitse ilmoitella perunkirjoituksesta yhtään mitään, ellei jotakuts heistä ole erikseen mainittu testamentissa. Muuten pesän osakkaita ovat yleensä ne lähimmät omaiset.
Perunkirjotus on muuten vittumaista puuhaa. Sanompa vaan...
Vierailija kirjoitti:
Itse kutsuisin vain ne, jotka mainitaan vainajan testamentissa.
Ei läheskään kaikilla ole mitään testamenttia, ja jos onkin, se tulee ilmi yleensä vasta perunkirjoituksessa, joka on yleensä hautajaisten jälkeen.
Hautajaiset, varsinkin siunaustilaisuus, on hyvästienjättöhetki, vainajan viimeinen juhla, johon kaikkien vainajalle tärkeiden ihmisten täytyisi saada tulla. Ei ole omaisen asia rajata ketään pois ilman todella hyvää syytä. Muistotilaisuus onkin sitten eri juttu.
Järjestetäänkö hautajaisia, jos ei ole uskovainen? Tai siis ei ainakaan siunaustilaisuutta, niin mitä siinä sitten järjestetään muuta kuin muistotilaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Ei vainajan tahtoa tarvitse kunnioittaa, hän on kuollut. Hautajaiset järjestetään eläville.
Äitini on haudattu samaan hautaan vanhempiensa kanssa. Isäni on jo vuosia huutanut että häntä ei sitten samaan hautaan haudata, koska hän inhosi appivanhempiaan yli kaiken. Isäni on polttanut niin monet sillat elämänsä aikana, samoin välit lapsiin ovat rakoilleet pahoin, veli ei edes pidä yhteyttä isään, niin aattelin maksaa potut pottuina ja hautaan isäni appiukkonsa viereen. Sielläpähän tappelevat niin että multa pölisee.
Vierailija kirjoitti:
Järjestetäänkö hautajaisia, jos ei ole uskovainen? Tai siis ei ainakaan siunaustilaisuutta, niin mitä siinä sitten järjestetään muuta kuin muistotilaisuus?
Uurnan lasku ja sen jälkeen muistotilaisuus. Näin toimittu meillä.
Toimin omien sukulaisteni hautajaisissa vainajien ohjeiden mukaan. Tosin äitini hautajaisissa joku ihmetteli rajausta. Selitin että kuolleita ei voi kutsua, äitini oli sisarussarjan viimeinen. Isäni hautajaisiin taas kaikki kutsutut eivät tulleet. Sitäkin ihmeteltiin. En voi ketään väkisin paikalle raahata. Kun ihmiset elävät vanhoiksi niitä sukulaisia ja ystäviä ei enää ole hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä leskellä ja omaisillakaan ole näköjään sananvaltaa hautajaisista.
Vainaja halusi ettei hautajaisia tai muistotilaisuutta, mutta suku jyräsi lähiperheen yli.
No tuossa saa kyllä se lähiperhe katsoa ihan peiliin. Mitäs ovat lapasia.
Minulla oli puolisoni hautaisissa vähän sama tilanne, että hänen sukulaisistaan osa halusi siinä hetkessä haastaa riitaa minun kanssani aika mitättömistä syistä. Myös yksi tuttavapariskunta olisi halunnut tehdä tulemisestaan hirveän riidan, koska minä en tullut heidän kanssaan toimeen. En mennyt yhteenkään riitaan mukaan ja kutsuin kaikki osallistumaan oman tahtonsa mukaisesti. Laitoin myös kuolinilmoitukseen avoimen kutsun kenelle vain.
Siksi sanonkin, ettei kannata miettiä kuka tuli toimeen ja kenen kanssa. Kaikki negatiivinen kannattaa siivota hautajaisissa pois, olla erossa sellaisesta , ja ajatella, että kunnioittaa vain vainajan muistoa. Ja jokainen miettiköön itsessään onko vihaan ollut niin hyvää syytä, etteikö voisi muistaa jonkun viimeistä hetkeä.
Olen järjestänyt äitini ja isäni hautajaiset juuri niin kuin he toivoivat. Äidilläni oli tarkka suunnitelma virsiä myöten ja yli 100 ihmistä tuli hautajaisiin. Isäni ei ollut uskovainen eikä kuulunut kirkkoon ja hän ei halunnut perinteisiä hautajaisia. Vain tuhkaus ja tuhkat muistolehtoon ja näin tehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vainajan tahtoa tarvitse kunnioittaa, hän on kuollut. Hautajaiset järjestetään eläville.
Äitini on haudattu samaan hautaan vanhempiensa kanssa. Isäni on jo vuosia huutanut että häntä ei sitten samaan hautaan haudata, koska hän inhosi appivanhempiaan yli kaiken. Isäni on polttanut niin monet sillat elämänsä aikana, samoin välit lapsiin ovat rakoilleet pahoin, veli ei edes pidä yhteyttä isään, niin aattelin maksaa potut pottuina ja hautaan isäni appiukkonsa viereen. Sielläpähän tappelevat niin että multa pölisee.
Rumble in the Graveyard
Kyllä ne voi haudata vaikka kaatopaikalle, jos ei kiinnosta!
Toispaikkakuntalaisia ei haudata tänne...
Kuolleelta on paha enää kysyä mitään, mutta häneltä, jonka kanssa jäi huonot välit, voi kysyä, haluaako tulla kuitenkin hautajaisiin. Tulee sitten tai ei.