Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö nämä tyypit, kun he tulevat uimahallin saunaan niin alkaa aina kaertomu siistä kun olin "rauhanturvaajana".....
12.04.2026 |
ja sitten oli kaikenmaailman allahia ja sotilaita ja oltiin kovissa tilanteissakin muka (vaikka oikeasti ei tehty mitään muuta kuin rungattiin parakilla ja pehmoiltiin antamalla lapsille karkkia kadulla") mutta oltiin YK sotilaita ja jopa jossain kuultiin ammuskeluakin, mutta mehän turvattiin siviilien selustat ja oltiin siellä kovia jätkiä
tosiasiassa Israelin 18 vuotiaat naissotilaatkin nauraa näille YK-sotilaille, kun itse ovat sotatilassa ja ampuvat kovilla koko ajan vihollista vastaan kun Yk sotilaat istuu parakissaan kumiluodit pyssyssä eivät ammu ketään koskaan
mutta sotatarina pitää kertoa uimahallissa että itsetunto olisi kunnossa. ja nyt kasvaa kauhea läskimaha jo,.
Kommentit (45)
Ja aloittaja salaa kurkkii näiden äijien mulkkuja ja yrittää peitellä omaa olematonta erektiotaan. Löylystä menee heti vessaan runkkaamaan puolikovalla pippelillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isäni oli aikanaan Kyproksella. Siellä kuulemma laskettiin lampaita, saunottiin, ryypättiin ja pelattiin. Toi tullessaan velat ja ruman rukousmaton, jonka heitin pois viime vuonna. No, ukko ei ole koskaan ollut mikään talousnero.
En tiedä, en ole käynyt uimahallissa 30 vuoteen. Ja silloinkin vain naisten puolella, jossa rauhanturvaajia tai sellaiseksi itseään väittäviä on todennäköisesti huomattavasti vähemmän.
Heh. Tämä on yleismaailmallista, jenkki selittää aina ensitöiksi että on "veteran" eikä se tarkoita oikeata Vietnamin veteraania, vaan esimerkiksi on ollut tukialuksella ohjailemassa drooneja viikon verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt tätä, että kuinka iso juttu se on ollut. Vaikkei porukka siitä puhuisi, sitä sormusta (mikä nyt nimi olikaan) täytyy pitää merkkinä aiheesta. Joo, ihan ok, mutta itselle tulee mieleen, että roikkuvat menneisyydessä aiheen tiimoilta. Voiko nyt joku kertoa, onko se niin iso juttu? Ja miksi?
Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen ja intensiivinen ulkomailla vietetty jakso, johon liittyy vahva kaverihenki ja isot kuviot, niin onhan se. Voi vieläpä olla myös aidosti jännittäviä (vaarallisiakin) hetkiä. Kyllä sitä huomaa muistelevansa lähes päivittäin.
t. siellä ollut
Ok. Tätä on vaikea tajuta, jos ei itse ole ollut siellä. Varmasti sen kokeneille ainutlaatuinen kokemus. Ja niinhän se on monessa muussakin asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Noita ei ole naisten saunoissa.
On. Mutta naiset ei lesoile inttihistoriallaan. Mäkin tunnen pari upseeria, Noora sattumoisin kummankin nimi. Itsellä olisi paljonkin kerrottavaa järjestyksenvalvontahommista, mutta ketä kännisten ukkojen niputtaminen kiinnostaa?
Vierailija kirjoitti:
Vielä paljon säälittävämpiä nuo alkoholisoituneet, joskus kauan aikoinaan armeijan käyneet, juopot sotahullut, jotka räkälässä kertaavat armeijaa aikaa ja kovaan ääneen uhoavat, että jos sota tulee, niin sitten lähtee rintamalle ja vihollinen saa kyytiä. Kaverit ovat niin henkisesti kuin fyysisesti niin huonossa kunnossa, ettei niitä todellakaan liikekannallepanossa olisi mitään asiaa minnekään rintamalle, päälle eivät ole 20 vuoteen käyneet kertaamassakaan. Mutta kova on uho ja kova on kuvitelma, että isänmaalla olisi heille jotain käyttöä.
Yksi tuttuni kysyi uhoajalta, joka oli vieläpä punk-ajan sivari, että mitä sinä sitten osaisit siellä tehdä jos et osaa edes ampua rynkyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet sais enemmän jutella keskenään mielenterveysongelmistaan. Niistä kuitenkin 90% potee depressiota ja loput psykoosisairautta.
Puhuminen helpottais ja myötätunto antais kaikille paremman olon. Mutta ehei, ne mieluummin kävelee makaamaan motarille tai junaradalle kun se on kuulemma miehekästä.
Miksi kaikki aivottomat jutut on miehekkäitä, hei kertokaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä paljon säälittävämpiä nuo alkoholisoituneet, joskus kauan aikoinaan armeijan käyneet, juopot sotahullut, jotka räkälässä kertaavat armeijaa aikaa ja kovaan ääneen uhoavat, että jos sota tulee, niin sitten lähtee rintamalle ja vihollinen saa kyytiä. Kaverit ovat niin henkisesti kuin fyysisesti niin huonossa kunnossa, ettei niitä todellakaan liikekannallepanossa olisi mitään asiaa minnekään rintamalle, päälle eivät ole 20 vuoteen käyneet kertaamassakaan. Mutta kova on uho ja kova on kuvitelma, että isänmaalla olisi heille jotain käyttöä.
Tuntuu muuten olevan kova paikka näille sotatunnelmissa pyöriville tyypeille (joita intti ei edes napannut, eikä kertauksiakaan tosiaan ole ollut), kun tiedostavat ettei PV ole kiinnostunut heidän palveluksistaan eikä heitä ikinä tultaisi kutsumaan riviin. Olen kehottanut muutamaa lkp-kutsua ihan minä hetkenä hyvänsä odottavaa 40-50 vuotiasta reservin sotamiestä käymään katsomassa sijoituksen tilanteen omaintti-palvelussa, mutta ei kuulemma ehdi. Taitaisi mennä se viimeinenkin itsekunnioitus kun asia selviäisi.
Onkohan olemassa vastaavaa omasivari-palvelua. Joudunkohan sota-aikana taas saman hoitolaitoksen hoitsuja hoitelemaan.
Samaa olen miettinyt itsekin. Sivarista on jo 40 vuotta, joten ihan samaan tahtiin ei enää jaksaisi kokonaista vuotta jyystää ja ryypätä. Toisaalta sotatila ei varmaan niin pitkään kestä, että ehkä sitä vielä vanha jermukin jotain jaksaisi. Saunan lauteilla voisi sitten iltasella lepäillä ja kertoa pojille juttuja. Noitahan olisi, kun muistaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä paljon säälittävämpiä nuo alkoholisoituneet, joskus kauan aikoinaan armeijan käyneet, juopot sotahullut, jotka räkälässä kertaavat armeijaa aikaa ja kovaan ääneen uhoavat, että jos sota tulee, niin sitten lähtee rintamalle ja vihollinen saa kyytiä. Kaverit ovat niin henkisesti kuin fyysisesti niin huonossa kunnossa, ettei niitä todellakaan liikekannallepanossa olisi mitään asiaa minnekään rintamalle, päälle eivät ole 20 vuoteen käyneet kertaamassakaan. Mutta kova on uho ja kova on kuvitelma, että isänmaalla olisi heille jotain käyttöä.
Kyllä sodan tullessa jokaiselle on käyttöä.
Puolustuvoimien sodan vahvuus on 280 000 sotilasta. Työtöntä alkoholisoitunutta sotahullua ei todellakaan oteta palvelukseen rintamalle. Sille voidaan ehdottaa jotain asettonya suojeluhommaa kotikaupunkiin, mutta tuskin, koska ei ole vastuullisuutta, eikä voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun isäni oli aikanaan Kyproksella. Siellä kuulemma laskettiin lampaita, saunottiin, ryypättiin ja pelattiin. Toi tullessaan velat ja ruman rukousmaton, jonka heitin pois viime vuonna. No, ukko ei ole koskaan ollut mikään talousnero.
Kyproksella kuoli suomalainen luotiin. Oli jonkin verran kahinoita siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No vttu tiedän, oon joskus seurustellut tämmöiset vaitterin vai mikä hiton un-kroatia-lipsipelletääoli kanssa. Oli niin raskas äijä, kännissä mouhusi ja vouhotti noita rauhanturvaaja-aikojaan. Aivan täysin pelle ja mitään saamaton luuseri oli.
Käyttikö termiä fighteri? Sitä ne aina hokee. 😆
Minun isäni oli yk:ssa. Aloitti uransa Siinailta. Kyllä minä ainakin ymmärrän ne tarinat ja sen, että ne on mielenpäällä. Isäni näki paljon kuolemaa, lasten ja naisten tappamista ja oikeastaan, et voi juuri tehdä mitään. Olen ymmärtänyt, ettei yk joukkosotilas tulta saa avata kovinkaan helpolla. En olisi itse pystynyt tuollaista katsomaan. Tiedän myös sen, että yleensä nämä sotilaat eivät kerro muuta kuin hyviä juttuja. Taitaa olla tapa ja keino yrittää unohtaa pahat. Nyt vasta kun isäni on 77, kertoo hän siellä tosiaan olleen myös noita inhottavia juttuja... esim. Tuon edellisen.
Ps. Varmaan tuosta syystä kuuntelen kyllä miesten inttitarinoita mielellään. Minusta ne on mielenkiintoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt tätä, että kuinka iso juttu se on ollut. Vaikkei porukka siitä puhuisi, sitä sormusta (mikä nyt nimi olikaan) täytyy pitää merkkinä aiheesta. Joo, ihan ok, mutta itselle tulee mieleen, että roikkuvat menneisyydessä aiheen tiimoilta. Voiko nyt joku kertoa, onko se niin iso juttu? Ja miksi?
Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen ja intensiivinen ulkomailla vietetty jakso, johon liittyy vahva kaverihenki ja isot kuviot, niin onhan se. Voi vieläpä olla myös aidosti jännittäviä (vaarallisiakin) hetkiä. Kyllä sitä huomaa muistelevansa lähes päivittäin.
t. siellä ollut
Suomalaiset yk-joukothan ei osallistu mihinkään taisteluihin. Yk-ajoista kuten ei armeija-ajoistakaan siviilissä tai työelämässä oikeastaan mitään hyötyä, joten siinä mielessä usein ihmetyttää, eikö elämässä ole muuta sisältöä kuin muistella noita aikoja.
Rauhanturvaajien trauma oli se, että ne eivät olleet mitään rauhanturvaajia, koska niiden oikeudet oli YK typeryydessään vienyt. Rauhanturvapaikat oli käytännössä poikaleirejä verottomalla autolla ja ongelmat alkoi vasta Rehnin kaudella, jolloin naiset eli patjat tuotiin leireihin. Tappelut alkoi samantien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt tätä, että kuinka iso juttu se on ollut. Vaikkei porukka siitä puhuisi, sitä sormusta (mikä nyt nimi olikaan) täytyy pitää merkkinä aiheesta. Joo, ihan ok, mutta itselle tulee mieleen, että roikkuvat menneisyydessä aiheen tiimoilta. Voiko nyt joku kertoa, onko se niin iso juttu? Ja miksi?
Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen ja intensiivinen ulkomailla vietetty jakso, johon liittyy vahva kaverihenki ja isot kuviot, niin onhan se. Voi vieläpä olla myös aidosti jännittäviä (vaarallisiakin) hetkiä. Kyllä sitä huomaa muistelevansa lähes päivittäin.
t. siellä ollut
Suomalaiset yk-joukothan ei osallistu mihinkään taisteluihin. Yk-ajoista kuten ei armeija-ajoistakaan siviilissä tai työelämässä oikeastaan mitään hyötyä, joten siinä mielessä usein ihmetyttää, eikö elämässä ole muuta sisältöä kuin muistella noita aikoja.
Niin, ja koskaan ei ole kuollut suomalaisia yk-joukkolaisia? Tai vammautunut pysyvästi? Tai ajatteletko ollenkaan sitä, mitä he näkevät siellä ollessaan? Nyt kuulostaa enemmän kateellisen jauhamisesta ja tietämättömyydestä. Ahdistaako sinua se, että aika moni meistä arvostaa yk-sotilaita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt tätä, että kuinka iso juttu se on ollut. Vaikkei porukka siitä puhuisi, sitä sormusta (mikä nyt nimi olikaan) täytyy pitää merkkinä aiheesta. Joo, ihan ok, mutta itselle tulee mieleen, että roikkuvat menneisyydessä aiheen tiimoilta. Voiko nyt joku kertoa, onko se niin iso juttu? Ja miksi?
Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen ja intensiivinen ulkomailla vietetty jakso, johon liittyy vahva kaverihenki ja isot kuviot, niin onhan se. Voi vieläpä olla myös aidosti jännittäviä (vaarallisiakin) hetkiä. Kyllä sitä huomaa muistelevansa lähes päivittäin.
t. siellä ollut
Suomalaiset yk-joukothan ei osallistu mihinkään taisteluihin. Yk-ajoista kuten ei armeija-ajoistakaan siviilissä tai työelämässä oikeastaan mitään hyötyä, joten siinä mielessä usein ihmetyttää, eikö elämässä ole muuta sisältöä kuin muistella noita aikoja.
Ei ne vaarat siellä taisteluihin rajoitu. On kaikenlaista sieppausyritystä, sabotaasia, mellakkaa jne. YK-joukot eivät varsinaisesti taistele, mutta saattavat joutua kähinöihin ja myös käyttämään aseita. Viime aikoina Libanonissa on mm. ammuttu suomalaisia kohti, käyty käsirysyä ja tullut myös miinavammoja. Suomalaiset on ampuneet ainakin varoituslaukauksia.
Afganistanissa käytiinkin sitten ihan sotaa myös suomalaisten toimesta, mutta se ei ollut YK-johtoinen operaatio. Sama koskee Irakia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt tätä, että kuinka iso juttu se on ollut. Vaikkei porukka siitä puhuisi, sitä sormusta (mikä nyt nimi olikaan) täytyy pitää merkkinä aiheesta. Joo, ihan ok, mutta itselle tulee mieleen, että roikkuvat menneisyydessä aiheen tiimoilta. Voiko nyt joku kertoa, onko se niin iso juttu? Ja miksi?
Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen ja intensiivinen ulkomailla vietetty jakso, johon liittyy vahva kaverihenki ja isot kuviot, niin onhan se. Voi vieläpä olla myös aidosti jännittäviä (vaarallisiakin) hetkiä. Kyllä sitä huomaa muistelevansa lähes päivittäin.
t. siellä ollut
Suomalaiset yk-joukothan ei osallistu mihinkään taisteluihin. Yk-ajoista kuten ei armeija-ajoistakaan siviilissä tai työelämässä oikeastaan mitään hyötyä, joten siinä mielessä usein ihmetyttää, eikö elämässä ole muuta sisältöä kuin muistella noita aikoja.
Niin, ja koskaan ei ole kuollut suomalaisia yk-joukkolaisia? Tai vammautunut pysyvästi? Tai ajatteletko ollenkaan sitä, mitä he näkevät siellä ollessaan? Nyt kuulostaa enemmän kateellisen jauhamisesta ja tietämättömyydestä. Ahdistaako sinua se, että aika moni meistä arvostaa yk-sotilaita?
Näkevät köyhyyttä ja kurjuutta, mutta ei varsinaista sotaa. valitettavasti näyttää siltä, etteivät useinkaan pysty käsittelemään asiaa. suomalaisia kuolee ja vammautuu suomessakin joka päivä. suomalainen yk-sotilas lähti ennen mersua hakemaan reissulta, nykyään lähinnä kokemuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt tätä, että kuinka iso juttu se on ollut. Vaikkei porukka siitä puhuisi, sitä sormusta (mikä nyt nimi olikaan) täytyy pitää merkkinä aiheesta. Joo, ihan ok, mutta itselle tulee mieleen, että roikkuvat menneisyydessä aiheen tiimoilta. Voiko nyt joku kertoa, onko se niin iso juttu? Ja miksi?
Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen ja intensiivinen ulkomailla vietetty jakso, johon liittyy vahva kaverihenki ja isot kuviot, niin onhan se. Voi vieläpä olla myös aidosti jännittäviä (vaarallisiakin) hetkiä. Kyllä sitä huomaa muistelevansa lähes päivittäin.
t. siellä ollut
Suomalaiset yk-joukothan ei osallistu mihinkään taisteluihin. Yk-ajoista kuten ei armeija-ajoistakaan siviilissä tai työelämässä oikeastaan mitään hyötyä, joten siinä mielessä usein ihmetyttää, eikö elämässä ole muuta sisältöä kuin muistella noita aikoja.
Niin, ja koskaan ei ole kuollut suomalaisia yk-joukkolaisia? Tai vammautunut pysyvästi? Tai ajatteletko ollenkaan sitä, mitä he näkevät siellä ollessaan? Nyt kuulostaa enemmän kateellisen jauhamisesta ja tietämättömyydestä. Ahdistaako sinua se, että aika moni meistä arvostaa yk-sotilaita?
Näkevät köyhyyttä ja kurjuutta, mutta ei varsinaista sotaa. valitettavasti näyttää siltä, etteivät useinkaan pysty käsittelemään asiaa. suomalaisia kuolee ja vammautuu suomessakin joka päivä. suomalainen yk-sotilas lähti ennen mersua hakemaan reissulta, nykyään lähinnä kokemuksena.
Et taida olla perehtynyt esim. Libanonin konfliktiin? Siellähän on sodittu suomalaisten ympärillä aina vuodesta 1978 lähtien tasaisella tahdilla. Nytkin ovat keskellä taisteluita siellä. Kuolleet ja haavoittuneet lasketaan kymmenissä tuhansissa.
No vttu tiedän, oon joskus seurustellut tämmöiset vaitterin vai mikä hiton un-kroatia-lipsipelletääoli kanssa. Oli niin raskas äijä, kännissä mouhusi ja vouhotti noita rauhanturvaaja-aikojaan. Aivan täysin pelle ja mitään saamaton luuseri oli.