Vilkasta poikaani alettiin syrjiä ja kiusata jo 1 vuotiaana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilkkaan lapsen kohdalla kannattaa antaa hänen purkaa energiaa ulkona ennen sisätiloihin menoa.

Siellä ulkona on katuja ja parkkipaikkoja ja muita vaaran paikkoja.

Itse vein vilkkaan lapsen esim. potkupyöräilemään skeittipuistoon jo heti, kun pysyi sillä pyörällä pystyssä alle kaksivuotiaana. Ja tehtiin muutenkin paljon kaikkea liikunnallista. Ei se kaikkia ongelmia poistanut, sillä energiaa vaan oli ihan hirveästi. Lapsi siis sitä tasoa energinen, että pystyttiin hyvin pienestä olemaan uimassa/sisäleikkipuistossa/leikkipuistossa/pyöräilemässä jne. TUNTEJA ilman, että väsyi.

Vilkkaan ikiliikkujan kanssa väsyy aikuinen ennen lasta. 

Kuulostaa ihan omalta esikoiselta. Viime kesänä 4-vuotiaana polki isänsä kanssa parin kilometrin päähän uimaan tai leikkipuistoon ja riehui siellä muutaman tunnin ja polki takaisin kotiin. Söi ruuan ja olisi halunnut lähteä trampoliinille pomppimaan.

Riivattu lapsi.

 

 

 

Eipä jotenkin yllätä, että sunlaisella on tuollainen evankelisen hullun retoriikka

Onko evankelinen hullu joku diagnoosi. Eroaako jotenkin ulkokultaisesta uskovasta?

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Minulla on yksi lapsi kolmesta erittäin vilkas tarkoittaen, että energia ei tunnu loppuvan koskaan ja hän ei mielellään ole paikallaan. Aina on silti ollut pidetty kaveri muiden lasten parissa ja hänellä on paljon ystäviä. En oikein usko, että kyse on vilkkaudesta.

 

En myöskään jaksanut uhriutua siitä, jos minulle tuntemattomat äidit juttelivat keskenään puistossa eivätkä jutelleet minulle. Se on normaalia Suomessa. Jos halusin jutella niin aloitin keskustelun jonkun toisen yksin olevan äidin kanssa ja jos juttua ei syntynyt niin leikin lapseni kanssa tai nautin omasta rauhasta.

Minua ei suoraan sanottuna edes kiinnostanut toiset äidit puistossa, joten aivan sama juttelivatko vai eivät. Isät juttelee, äideissä taas jonkin verran sellasia jotka eivät juttele.

Mutta se ei liity kokemukseni mukaan äitiyteen, vaan suomalaiseen naiseuteen. Suomalaisiin naisiin on hankala tutustua. Ja miehillä suomalaisiin miehiin, mamuisät hengaa yleensä keskenään ja tutustuu toisiinsa helpommin kuin suomalaisiin iseihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilkkaan lapsen kohdalla kannattaa antaa hänen purkaa energiaa ulkona ennen sisätiloihin menoa.

Siellä ulkona on katuja ja parkkipaikkoja ja muita vaaran paikkoja.

Itse vein vilkkaan lapsen esim. potkupyöräilemään skeittipuistoon jo heti, kun pysyi sillä pyörällä pystyssä alle kaksivuotiaana. Ja tehtiin muutenkin paljon kaikkea liikunnallista. Ei se kaikkia ongelmia poistanut, sillä energiaa vaan oli ihan hirveästi. Lapsi siis sitä tasoa energinen, että pystyttiin hyvin pienestä olemaan uimassa/sisäleikkipuistossa/leikkipuistossa/pyöräilemässä jne. TUNTEJA ilman, että väsyi.

Vilkkaan ikiliikkujan kanssa väsyy aikuinen ennen lasta. 

Kuulostaa ihan omalta esikoiselta. Viime kesänä 4-vuotiaana polki isänsä kanssa parin kilometrin päähän uimaan tai leikkipuistoon ja riehui siellä muutaman tunnin ja polki takaisin kotiin. Söi ruuan ja olisi halunnut lähteä trampoliinille pomppimaan.

Riivattu lapsi.

 

 

 

Eipä jotenkin yllätä, että sunlaisella on tuollainen evankelisen hullun retoriikka

Onko evankelinen hullu joku diagnoosi. Eroaako jotenkin ulkokultaisesta uskovasta?

Voisi se itseasiassa olla ihan diagnoosikin, sen verran hulluja ne evankeliset usein ovat :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuoden ikäinen tekee juoksusprintin ruokasalissa? Toiset lapset hyppivät vuoden ikäisen lapsen päällä?

 

Sori ap, aloituksesi ei ole uskottava.

Mun adhd lapsi alkoi kävellä 8kk iässä. Vuoden ikäisenä yritti kiivetä katolle kun isäntä oli unohtanut tikkaat talon viereen. Kiipesi myös tuolin kautta pöydälle seisomaan samanikäisenä, eikä älyä vielä ollut sen vertaa että voisi jotenkin pahastikin käydä. Mulla sai äitinä olla silmät selässäkin sen kanssa. Nyt vanhemmiten toki rauhoittunut, mutta edelleen ei nyt teininä pysy paikoillaan, vaikka enää ei sentään (kai) katolle yritä kiipeillä. En ole ap, mutta kyllä tämmöisiä lapsia löytyy. 

Sitä suuremmalla syyllä pitää ottaa kasvattaminen tosissaan, eikä antaa lapsen pilata iloa muilta esim kerhossa, kuten ap näköjään tekee. 

tulee raiskari siitä sun kakarasta. Ja äiti silittää :3333

Jos yksikään toinen lapsi ei siitä pojastasi pidä, voi olla että yhdistävä tekijä on jokin poikasi ominaisuus. Esim. apinamainen käyttäytyminen jota äippä ei edes yritä saada kuriin.

Vilkkaalle ja energiselle lapselle pitää opettaa hiljentämään, pysähtymään, odottamaan, jonottamaan, kuuntelemaan, noudattamaan ohjeita, antamaan tilaa, väistämään ihan niin kuin muitakin lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Jos yksikään toinen lapsi ei siitä pojastasi pidä, voi olla että yhdistävä tekijä on jokin poikasi ominaisuus. Esim. apinamainen käyttäytyminen jota äippä ei edes yritä saada kuriin.

Kyllähän ne silloin tykkää jos tarvitaan joku energinen ihminen tekemään jotakin fyysisesti raskasta. Luulevat olevansa ovelia, että voi vain silloin tykätä kun itse hyötyy siitä. Tai silloin kun haluavat lainata vaikkapa hänen leluaan tms. tosin poika jo sen verran iso ettei enää leiki. 

Vierailija kirjoitti:

Vilkkaalle lapselle on pidettävä tiukempaa kuria ja käskytystä (rajoja). Muuten on jatkuvasti törmäyskurssilla muiden kanssa ihan vaan johtuen omasta käytöksestään. 

Niinhän sitä sanotaan ja aina ollaan jakelemassa vilkkaiden lasten vanhemmille neuvoja, mutta käytännössä asiat eivät mene yhtä yksioikoisesti. Sitten jos olet jämäkämpi villkaan lapsen kanssa tulee seuraava ulisija pätemään, että ole lempeä. Et voi onnistua etkä miellyttää kaikkia jotka luulee tietävänsä miten vilkasta lasta on parasta kasvattaa. Eniten noita neuvoja kuulee ihmisiltä, kenellä on ollut ns. kiltti, helppo laiminlyöty lapsi ja elävät siinä illuusiossa, että ovat hyviä kaiken tietäviä ja osaavia vanhempia kun lapsi on ollut kiltti, helppo ja rauhallinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vilkkaalle lapselle on pidettävä tiukempaa kuria ja käskytystä (rajoja). Muuten on jatkuvasti törmäyskurssilla muiden kanssa ihan vaan johtuen omasta käytöksestään. 

Niinhän sitä sanotaan ja aina ollaan jakelemassa vilkkaiden lasten vanhemmille neuvoja, mutta käytännössä asiat eivät mene yhtä yksioikoisesti. Sitten jos olet jämäkämpi villkaan lapsen kanssa tulee seuraava ulisija pätemään, että ole lempeä. Et voi onnistua etkä miellyttää kaikkia jotka luulee tietävänsä miten vilkasta lasta on parasta kasvattaa. Eniten noita neuvoja kuulee ihmisiltä, kenellä on ollut ns. kiltti, helppo laiminlyöty lapsi ja elävät siinä illuusiossa, että ovat hyviä kaiken tietäviä ja osaavia vanhempia kun lapsi on ollut kiltti, helppo ja rauhallinen. 

Kasvatusta rajoitetaan aina vain enemmän. Lisäksi voimakkaana vallitsee positiivisuutta ja tunteita painottavan kasvatuksen trendi. Sen piirissä kuria ja käskytystä pidetään kaltoinkohteluna. Iso ongelma on myös se, että jos joku kokee lapsia kohdeltavan väärin, niin yhä todennäköisemmin hän tekee siitä lasun, jolloin perhe voi joutua pahoihinkin ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten sanoa tämän, mutta vika on teissä. Tartutat poikaasi tuon asenteen.

Miksi provat kun iso toisen elämää koskettava asia kyseessä?