Lue keskustelun säännöt.
Vilkasta poikaani alettiin syrjiä ja kiusata jo 1 vuotiaana
08.04.2026 |
Mikä Suomalaisia riivaa kun ei kestetä vilkkaita energisiä ihmisiä. Poikani on vilkas luonteeltaan. Mentiin seurakunnan kerhoon eikä kukaan leikkinyt kanssamme, jokaisella äidillä oli vain joku yksi bestis kenen kanssa jutella. Minä ja poika oltiin enimmäkseen vain kahdestaan sielläkin ulkopuolella. Muiden lapset laahustivat kiltisti kahvipöytään kun minun vilkas poika teki ensin juoksu sprintin ruokasalissa. Mitään vahingollista hän ei kenellekkään tehnyt. Ei kiusannut eikä häirinnyt muita. Ei vain jaksanut möllöttää paikoillaan. Häntä kiusattiin myös leikkipuistossa, toiset pojat yritti hyppiä hänen päällään ja viedä leluja. Valehtelivat, että se on minun poika se ongelma tapaus peittäen mitä itse tekivät hänelle ensin. Kun oltiin puistossa, toiset äidit eivät muka ylimielisyyttään voineet meille jutella ollenkaan. Jossakin vaiheessa poika alkoi oireilla ja senhän tietää miten siinä käy. Mutta tarinalla on tämä kertomaton puoli tästä näkökulmasta.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo on aivan normaalia, että aikuiset väsyy ennen lapsia. Tietenkin lapsilla on loputtomasti energiaa, lapset on sellaisia.
Tässä kulttuurissa ei ymmärretä lapsia, eikä lasten anneta olla lapsia. Samaan aikaan niistä ei kuitenkaan kasvateta myöskään kohteliaita, hyvätapaisia eikä sosiaalisesti lahjakkaita - vain sosiaalisesti ja fyysisesti rampoja tallukoita.
Minusta ei ole normaalia, että 2-vuotias jaksaisi olla leikkipuistossa juoksemassa ja kiipeilemässä 3h eikä edes nukahda sen jälkeen päiväunille, koska ei nuku niitä vaikka mitä tekisi. Oma lapsi oli tällainen. Onneksi olin nuori ja jaksava. Nyt lähempänä neljää kymppiä en jaksaisi tuollaista lasta vaan olisin ihan romuna.
On se normaalia. Mun lapsi meni sata lasissa aamusta iltaan, ja sitten illalla nukahti helposti ja nukkui tyytyväisenä pitkät yöunet. Aamusta sama ralli uudelleen.
Iän myötä tietysti rauhoittui tuosta, ja koheltamisen vastapainoksi saattoi uppoutua myös tuntikausiksi piirtämään tai rakentamaan pikkulegoja 3-4v. Silloin kun oli 1-2-vuotias, juoksi ja kiipeili todellakin koko ajan ja niin sanotusti kroppa jo toimi, mutta pää ei.
Nyt on sosiaalinen ja menevä teini, jolla ei ole minkäänlaisia ongelmia passiivisuuden kanssa. Urheilee, näkee jatkuvasti kavereita, on aktiivinen kaikessa koulun ja harrastusten toiminnassa, haluaa ja halunnut aina tukioppilaaksi, isoseksi jne. Positiivinen, ja vaikka on menevä, niin jaksaa myös olla paikallaan, ja harrastaakin menevyyden vastapainoksi mm. käsitöitä ja kirjoittaa joka ilta päiväkirjaa.
Mä en näe yhtään mitään ongelmaa saati epänormaaliutta siinä, että lapsi on vilkas ja energinen. Tietysti lapsilla on energiaa loputtomiin, ja enemmän kuin aikuisilla. Menevät sitten yöunille useamman tunnin ennen aikuisia ja nukkuvat hyvin, kun ovat päivän menneet ja saaneet purkaa energiaansa. Toki lapsiakin on monenlaisia, eikä kaikki ole niin energisiä kuin toiset -onhan aikuistenkin energiatasoissa eroja- mutta se, että lapsi on vilkas ja energinen on ihan normaalia eikä oire mistään.
Ihana kuulla lapsestasi. Oma lapsi kuulostaa ihan samalta kuin sinunkin mutta on vasta 4-vuotias. Joskus olen miettinyt millainen hänestä tulee isona, kun nyt on tuntunut olevan meininki enemmän sellainen vauhti korjaa virheet ja kaikki heittelevät ADHD-korttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilkkaan lapsen kohdalla kannattaa antaa hänen purkaa energiaa ulkona ennen sisätiloihin menoa.
Onnea vaan yritykseen! Mulla ja kaverilla on molemmilla vilkkaat samanikäiset pojat, jotka ovat samassa tarhassa. Me välillä lähdetään poikien kanssa samaan aikaan tarhasta, vietetään kolmekin tuntia ulkona leikkimässä ja kävelemässä ja mennään yhdessä toisen kotiin syömään. Se meno ulkoilun jälkeen ei ole yhtään sen rauhallisempaa kuin ilman sitä ulkoilua. Jotkut ei vaan käsitä, miten paljon energiaa niillä oikeasti energisillä lapsilla voi olla. Ne on kuin jotain fuusioreaktoreita. Mun lapsi käy vielä sen lisäksi kahdessa liikunnallisessa harrastuksessa ja meidän kanssa uimassa kerran viikossa.
Meidän oli pakko vaihtaa harrastus sellaiseen missä ei ollut mukana se paras kaveri. Heillä meni aina riehumiseksi vaikka minkä olisi tehnyt. Mutta erikseen malttoivat paineen purun jälkeen keskittyä.
Virtaa näistä ei saa mitenkään loppumaan se on totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilkkaan lapsen kohdalla kannattaa antaa hänen purkaa energiaa ulkona ennen sisätiloihin menoa.
Onnea vaan yritykseen! Mulla ja kaverilla on molemmilla vilkkaat samanikäiset pojat, jotka ovat samassa tarhassa. Me välillä lähdetään poikien kanssa samaan aikaan tarhasta, vietetään kolmekin tuntia ulkona leikkimässä ja kävelemässä ja mennään yhdessä toisen kotiin syömään. Se meno ulkoilun jälkeen ei ole yhtään sen rauhallisempaa kuin ilman sitä ulkoilua. Jotkut ei vaan käsitä, miten paljon energiaa niillä oikeasti energisillä lapsilla voi olla. Ne on kuin jotain fuusioreaktoreita. Mun lapsi käy vielä sen lisäksi kahdessa liikunnallisessa harrastuksessa ja meidän kanssa uimassa kerran viikossa.
Meidän oli pakko vaihtaa harrastus sellaiseen missä ei ollut mukana se paras kaveri. Heillä meni aina riehumiseksi vaikka minkä olisi tehnyt. Mutta erikseen malttoivat paineen purun jälkeen keskittyä.
Virtaa näistä ei saa mitenkään loppumaan se on totta.
Meillekin on tarhasta jo sanottu, että olisi parempi, ettei nämä kaverukset ole sitten esikoulussa ja koulussa samassa ryhmässä. Ymmärrän kyllä luokan rauhan kannalta ratkaisun, mutta toisaalta on vähän surullista, että jo noin pienenä joutuu eroon parhaasta kaveristaan, kun muuten omasta eikä muiden opiskelusta ei tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo on aivan normaalia, että aikuiset väsyy ennen lapsia. Tietenkin lapsilla on loputtomasti energiaa, lapset on sellaisia.
Tässä kulttuurissa ei ymmärretä lapsia, eikä lasten anneta olla lapsia. Samaan aikaan niistä ei kuitenkaan kasvateta myöskään kohteliaita, hyvätapaisia eikä sosiaalisesti lahjakkaita - vain sosiaalisesti ja fyysisesti rampoja tallukoita.
Minusta ei ole normaalia, että 2-vuotias jaksaisi olla leikkipuistossa juoksemassa ja kiipeilemässä 3h eikä edes nukahda sen jälkeen päiväunille, koska ei nuku niitä vaikka mitä tekisi. Oma lapsi oli tällainen. Onneksi olin nuori ja jaksava. Nyt lähempänä neljää kymppiä en jaksaisi tuollaista lasta vaan olisin ihan romuna.
On se normaalia. Mun lapsi meni sata lasissa aamusta iltaan, ja sitten illalla nukahti helposti ja nukkui tyytyväisenä pitkät yöunet. Aamusta sama ralli uudelleen.
Iän myötä tietysti rauhoittui tuosta, ja koheltamisen vastapainoksi saattoi uppoutua myös tuntikausiksi piirtämään tai rakentamaan pikkulegoja 3-4v. Silloin kun oli 1-2-vuotias, juoksi ja kiipeili todellakin koko ajan ja niin sanotusti kroppa jo toimi, mutta pää ei.
Nyt on sosiaalinen ja menevä teini, jolla ei ole minkäänlaisia ongelmia passiivisuuden kanssa. Urheilee, näkee jatkuvasti kavereita, on aktiivinen kaikessa koulun ja harrastusten toiminnassa, haluaa ja halunnut aina tukioppilaaksi, isoseksi jne. Positiivinen, ja vaikka on menevä, niin jaksaa myös olla paikallaan, ja harrastaakin menevyyden vastapainoksi mm. käsitöitä ja kirjoittaa joka ilta päiväkirjaa.
Mä en näe yhtään mitään ongelmaa saati epänormaaliutta siinä, että lapsi on vilkas ja energinen. Tietysti lapsilla on energiaa loputtomiin, ja enemmän kuin aikuisilla. Menevät sitten yöunille useamman tunnin ennen aikuisia ja nukkuvat hyvin, kun ovat päivän menneet ja saaneet purkaa energiaansa. Toki lapsiakin on monenlaisia, eikä kaikki ole niin energisiä kuin toiset -onhan aikuistenkin energiatasoissa eroja- mutta se, että lapsi on vilkas ja energinen on ihan normaalia eikä oire mistään.
Ihana kuulla lapsestasi. Oma lapsi kuulostaa ihan samalta kuin sinunkin mutta on vasta 4-vuotias. Joskus olen miettinyt millainen hänestä tulee isona, kun nyt on tuntunut olevan meininki enemmän sellainen vauhti korjaa virheet ja kaikki heittelevät ADHD-korttia.
ADHD-kortin heitteleminen saattaa kertoa enemmän tästä ajasta, kuin lapsestasi.
Totta puhut ja sinulla vilkas lapsi.hänessä on paljon suojelemista. Sinä olet kovilla, mutta teet parhaasi. Minulla oli samanlainen lapsi. Olin usein huolissani ja koulussa oli raskasta. Nyt on on aikuinen rauhallinen mies. Vaimo ei valita,työpaikka on ja elämä sujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilkas lapsi kannattaa ohjata liikunnallisten harrasteiden pariin.
Häntä ei hyväksytty pikkukylän ainoaan liikuntakerhoon. Maksoin liikuntakerhosta ison summan, mutta kun vilkas poika ei ensimmäisen 15 minuutin aikana heti ymmärtänyt, että pitää vain sielläkin seisoa rivissä kiltisti ohjeita odotellen, ohjaajia kaksi nuorta tyttöä sanoivat että ei täällä voi olla jos ei tee mukana. Kumpikaan ei edes yrittäneet saada poikaa innostumaan tai mukaan. Saman teki kuin siellä seurakunnan pönötys kerhossakin, eli teki ensimmäisenä iloisen juoksu spurtin. Oli muuten iloinen ja reipas poika ennen näitä kiusaaja syrjijöitä. Että näin. En unohda enkä anna anteeksi, en anna yhtään armoa kun ei minunkaan pojalle annettu mitään mahdollisuutta. Olen kans yhtä nihkeä. Jos ei olla täydellisiä niin minäkin löydän kaikki viat suurennuslasin kanssa.
Saat olla rauhassa loppuelämäsi katkeruuksinesi. Poikasi otetaan kuitenkin huostaan jossain vaiheessa, jos vedät hänet mukaan sairauteesi. Vai luuletko, että hänen elämä tulisi helpommaksi noissa oloissa?
Katkeruus ei ole sairaus vaan ihan oikeutettu tunne, miksi poika otettaisiin huostaan raittiilta hyvältä äidiltä vain siksi kun joku ei kestä sitä että hän on vilkas? Jos jokin tässä on sairasta niin nämä huostaanottajat, jotka oikein kannustavat syrjintään vaikka vanhemmat olisi ihan kunnollisia ihmisiä ja jopa parempia elintavoiltaan. Meistä vanhemmista kumpikaan ei aiheuta häiriöitä, ei juoda alkoholia, ei edes polteta tupakkaa ja olemme työmme tehneet, ei olla vaan istuttu työttömänä kotona. Joillakin Suomalaisilla on aivot väärinpäin päässä kun kuvittevat, että pelkästään se, että poika on vilkas luonteeltaan on joku huostaanoton syy, miksi ihmeessä se ketä kiusataan pitäisi ottaa huostaan eikä kohdistaa tuota sun puhetta niihin jotka kiusaa ja syrjii...taidat itse harrastaa kiusaamista ja syrjintää kirjoituksista päätellen, joten ehkä sinulle pitäisi tehdä jotain viranomaistoimia. Huomannut, että pahimman luokan kiusaajien mielestä kiusatut ovat vain "Katkeria". Nyt opit sen, että meitä kaikkia ei voi manipuloida syytöksin katkeruudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kieltänyt juoksemasta sprinttiä? Nyt ei käyny mitään,mutta voi tulla kuumat kahvit niskaankin.
Tämä! Ei lapsi voi vapaasti touhuta mitä haluaa ja sit vanhempi vetoaa johonkin vilkkauteen. Huonoa kasvatusta se vain on.
Kummallisia ja outoja ihmisiä, jotka haluaa pitää lapsia liekassa kuin jotakin koiria tai kissoja, törmännyt niihinkin joiden mielestä lapsi on kuin koira ja lasta voi kohdella kuin koiraa. Jotenkin alentavaa ja loukkaava sekä koiraa että lasta kohtaan. Empatiakyvytöntä. Tottakai lapset saa ottaa juoksusprinttejä. Ei ollut lihava poika vaan sporttinen ja liikkuva. Ei tässä kaikilla kiinosta vain istua hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilkkaan lapsen kohdalla kannattaa antaa hänen purkaa energiaa ulkona ennen sisätiloihin menoa.
Onnea vaan yritykseen! Mulla ja kaverilla on molemmilla vilkkaat samanikäiset pojat, jotka ovat samassa tarhassa. Me välillä lähdetään poikien kanssa samaan aikaan tarhasta, vietetään kolmekin tuntia ulkona leikkimässä ja kävelemässä ja mennään yhdessä toisen kotiin syömään. Se meno ulkoilun jälkeen ei ole yhtään sen rauhallisempaa kuin ilman sitä ulkoilua. Jotkut ei vaan käsitä, miten paljon energiaa niillä oikeasti energisillä lapsilla voi olla. Ne on kuin jotain fuusioreaktoreita. Mun lapsi käy vielä sen lisäksi kahdessa liikunnallisessa harrastuksessa ja meidän kanssa uimassa kerran viikossa.
Meidän oli pakko vaihtaa harrastus sellaiseen missä ei ollut mukana se paras kaveri. Heillä meni aina riehumiseksi vaikka minkä olisi tehnyt. Mutta erikseen malttoivat paineen purun jälkeen keskittyä.
Virtaa näistä ei saa mitenkään loppumaan se on totta.
Meillekin on tarhasta jo sanottu, että olisi parempi, ettei nämä kaverukset ole sitten esikoulussa ja koulussa samassa ryhmässä. Ymmärrän kyllä luokan rauhan kannalta ratkaisun, mutta toisaalta on vähän surullista, että jo noin pienenä joutuu eroon parhaasta kaveristaan, kun muuten omasta eikä muiden opiskelusta ei tule mitään.
Meillä ovat itseasiassa olleet nyt syksystä saakka eri ryhmissä ja eri pihoilla päiväkodissa ja se on tehnyt molemmille hyvää. Ryhmäjakoa ei tehty näin sen takia, että pojat olisi pitänyt erottaa toisistaan, vaan se osui sattumalta kohdalle. Aluksi se tuntui todella pahalta ja etenkin oma lapsi kipuili sitä, kun samalla toinenkin kaveri jäi vanhaan ryhmään. Mutta tuntuu, että molemmille on tehnyt hyvää saada muutakin seuraa ja yhteinen puuhakin on muuttunut muuksi kuin jatkuvaksi sekoiluksi. Ehkä näin olisi käynyt joka tapauksessa mutta ainakin nyt molemmilla on enemmän ystäviä ja monipuoliset leikit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt erityisesti ota juuri ap:n juttuun kantaa, mutta ainakin meidän 2,5v tyttö on itse aika ujo ja arka ja vetäytyy tällaisten vilkkaiden lasten seurassa. Kotona on iloinen ja leikkii mielellään esim siskojensa kanssa ja päiväkodissakin on saanut ystäviä. Kuitenkin kun käydään muskarissa niin siellä on yksi tosi vilkas poika joka usein innostuu riehumaan. Mun tyttö haluaa silloin lähinnä istua mun sylissä, eikä osallistu yhteisiin leikkeihin. Silloin kun tuo poika on ollut pois, on paljon aktiivisempi. Ja tämä ei ole mikään kritiikki tuota toista lasta kohtaan, mutta en esim itse hakeudu koskaan tämän pojan äidin seuraan, oma tyttö on niin varautunut heidän seurassaan.
Meillä oli sama. Ujo poika. Jouduttiin lopuksi lopettamaan kerhossa käyminen, kun siellä oli pari näitä äidin kullannuppuja, joille kaikki oli sallittu. Onneksi tarhassa on sattunut rauhallinen ryhmä ja viihtyy hyvin.
Ehkä vedät mutkat hieman suoraksi sanoessasi, että vilkkaille lapsille on kaikki sallittua. Onko minullakin samanlainen oikeus sitten arvostella sinua kun sinun lapsesi on arka ja ujo, itse sinä olet lapsellesi aiheuttanut ujouden ja siksi vilkaat lapset eivät saa olla vaan joutuu jäämään kerhoista pois kun ujojen lasten vanhemmat eivät ole kasvattaneet lapsiaan ja ovat sallineet lapsilleen, ettei tarvi siedättyä muuhun vaan koko maailma pyörii ujon ympärillä. Noin jos puhuisi yhtä ilkeästi niin mille tuntuisi? Minulla kun on lapsia, yksi on vilkas ja yksi on arka/arempi ja ujompi, silti koen että ei voi ketään syytellä vanhemmuudesta ilkeämilisesti tai syrjiä luonteen perusteella. Aremman lapseni kanssa menen paikkoihin hänen jaksamisen mukaan enkä oleta, että kaikki ei mieluisat ihmiset jää pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo on aivan normaalia, että aikuiset väsyy ennen lapsia. Tietenkin lapsilla on loputtomasti energiaa, lapset on sellaisia.
Tässä kulttuurissa ei ymmärretä lapsia, eikä lasten anneta olla lapsia. Samaan aikaan niistä ei kuitenkaan kasvateta myöskään kohteliaita, hyvätapaisia eikä sosiaalisesti lahjakkaita - vain sosiaalisesti ja fyysisesti rampoja tallukoita.
Minusta ei ole normaalia, että 2-vuotias jaksaisi olla leikkipuistossa juoksemassa ja kiipeilemässä 3h eikä edes nukahda sen jälkeen päiväunille, koska ei nuku niitä vaikka mitä tekisi. Oma lapsi oli tällainen. Onneksi olin nuori ja jaksava. Nyt lähempänä neljää kymppiä en jaksaisi tuollaista lasta vaan olisin ihan romuna.
On se normaalia. Mun lapsi meni sata lasissa aamusta iltaan, ja sitten illalla nukahti helposti ja nukkui tyytyväisenä pitkät yöunet. Aamusta sama ralli uudelleen.
Iän myötä tietysti rauhoittui tuosta, ja koheltamisen vastapainoksi saattoi uppoutua myös tuntikausiksi piirtämään tai rakentamaan pikkulegoja 3-4v. Silloin kun oli 1-2-vuotias, juoksi ja kiipeili todellakin koko ajan ja niin sanotusti kroppa jo toimi, mutta pää ei.
Nyt on sosiaalinen ja menevä teini, jolla ei ole minkäänlaisia ongelmia passiivisuuden kanssa. Urheilee, näkee jatkuvasti kavereita, on aktiivinen kaikessa koulun ja harrastusten toiminnassa, haluaa ja halunnut aina tukioppilaaksi, isoseksi jne. Positiivinen, ja vaikka on menevä, niin jaksaa myös olla paikallaan, ja harrastaakin menevyyden vastapainoksi mm. käsitöitä ja kirjoittaa joka ilta päiväkirjaa.
Mä en näe yhtään mitään ongelmaa saati epänormaaliutta siinä, että lapsi on vilkas ja energinen. Tietysti lapsilla on energiaa loputtomiin, ja enemmän kuin aikuisilla. Menevät sitten yöunille useamman tunnin ennen aikuisia ja nukkuvat hyvin, kun ovat päivän menneet ja saaneet purkaa energiaansa. Toki lapsiakin on monenlaisia, eikä kaikki ole niin energisiä kuin toiset -onhan aikuistenkin energiatasoissa eroja- mutta se, että lapsi on vilkas ja energinen on ihan normaalia eikä oire mistään.
Ihana kuulla lapsestasi. Oma lapsi kuulostaa ihan samalta kuin sinunkin mutta on vasta 4-vuotias. Joskus olen miettinyt millainen hänestä tulee isona, kun nyt on tuntunut olevan meininki enemmän sellainen vauhti korjaa virheet ja kaikki heittelevät ADHD-korttia.
ADHD-kortin heitteleminen saattaa kertoa enemmän tästä ajasta, kuin lapsestasi.
Luultavasti. Tässäkin keskustelussa on ap:n lapsi leimattu keskittymishäiriöiseksi ADHD-tapaukseksi kahden esimerkiksi perusteella. Ja niissä lapsi on ollut ihan tavalliselta kuulostava 1-3-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kieltänyt juoksemasta sprinttiä? Nyt ei käyny mitään,mutta voi tulla kuumat kahvit niskaankin.
Tämä! Ei lapsi voi vapaasti touhuta mitä haluaa ja sit vanhempi vetoaa johonkin vilkkauteen. Huonoa kasvatusta se vain on.
Kummallisia ja outoja ihmisiä, jotka haluaa pitää lapsia liekassa kuin jotakin koiria tai kissoja, törmännyt niihinkin joiden mielestä lapsi on kuin koira ja lasta voi kohdella kuin koiraa. Jotenkin alentavaa ja loukkaava sekä koiraa että lasta kohtaan. Empatiakyvytöntä. Tottakai lapset saa ottaa juoksusprinttejä. Ei ollut lihava poika vaan sporttinen ja liikkuva. Ei tässä kaikilla kiinosta vain istua hiljaa.
Jos lapsella on flexihihna niin lapsi voi ottaa juoksusprinttejä turvallisesti esimerkiksi puistossa. Tiellä kulkiessa ja sisätiloissa sitten lyhennetään hihnaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat lapseni eivät ole olleet tuollaisia ujosti äidin sylistä tarkkailijoita tai "kiltisti paikallaan möllöttäviä". Eloisia = Kyllä. Mutta niin, että eipä ole yhteisten normien noudattaminen tai kaverien saaminen ollut hankalaa.
Tuo mitä kuvailit; Rasittavaa. En jaksaisi tuon energiatason lasta. Tuo sinulle perusmeininki, olisi itselle rauhattomuuden tauoton hyökyaalto. Ahdistaisi koko ajan olla silmät selässä, ohjaamassa, komentamassa ja katsomassa perään.
Mutta ihan yhtä rasittavana koen nämä "lapseni on harkistevainen" eli pelkää ja arkailee suurin piirtein omaa varjoaankin.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisesta lapsesta kasvaa sellainen kirkuva, toisia huomioimaton ja ympäriinsä juoksenteleva lapsi. Kiva esimerkiksi ristiäisissä tai hautajaisissa, jossa pitäisi olla rauhallisesti ja huomion vauvassa tai kuolleessa, mutta lapset juoksee tarjoilupöytien ympäri, kiljuu papin puheen aikana ja kiukuttelee, kun kaikki aikuiset eivät kiinnitä huomiota häneen.
Ei nyt sentään ihan juokse kiljuen missään seremenioissa vaan vilkas poikani on ollut kyllä hautajaisissa kiltisti, toisin kuin esim serkkupoikansa joka kävi isosiän hautajaisissa lyömässä häntä, papin poika. Poika istui ihan rauhassa vieressäni, ukin poismeno vain itketti häntä. Että joo oma päätökseni siitä, että miten tekopyhiä kristityt osaavat olla alkaa olla aika selvä. Omien lasten toilailuja ei nähdä, mutta jonkun muun kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni eivät ole olleet tuollaisia ujosti äidin sylistä tarkkailijoita tai "kiltisti paikallaan möllöttäviä". Eloisia = Kyllä. Mutta niin, että eipä ole yhteisten normien noudattaminen tai kaverien saaminen ollut hankalaa.
Tuo mitä kuvailit; Rasittavaa. En jaksaisi tuon energiatason lasta. Tuo sinulle perusmeininki, olisi itselle rauhattomuuden tauoton hyökyaalto. Ahdistaisi koko ajan olla silmät selässä, ohjaamassa, komentamassa ja katsomassa perään.
Mutta ihan yhtä rasittavana koen nämä "lapseni on harkistevainen" eli pelkää ja arkailee suurin piirtein omaa varjoaankin.
En usko, että nämä sinunkaan lapsesi täydellisiä ovat olleet jos aletaan muilta kysymään vaikka yritätkin jotenkin kohottaa itseäsi sillä millaisia sinun lapsesi ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kieltänyt juoksemasta sprinttiä? Nyt ei käyny mitään,mutta voi tulla kuumat kahvit niskaankin.
Tämä! Ei lapsi voi vapaasti touhuta mitä haluaa ja sit vanhempi vetoaa johonkin vilkkauteen. Huonoa kasvatusta se vain on.
Kummallisia ja outoja ihmisiä, jotka haluaa pitää lapsia liekassa kuin jotakin koiria tai kissoja, törmännyt niihinkin joiden mielestä lapsi on kuin koira ja lasta voi kohdella kuin koiraa. Jotenkin alentavaa ja loukkaava sekä koiraa että lasta kohtaan. Empatiakyvytöntä. Tottakai lapset saa ottaa juoksusprinttejä. Ei ollut lihava poika vaan sporttinen ja liikkuva. Ei tässä kaikilla kiinosta vain istua hiljaa.
Jos lapsella on flexihihna niin lapsi voi ottaa juoksusprinttejä turvallisesti esimerkiksi puistossa. Tiellä kulkiessa ja sisätiloissa sitten lyhennetään hihnaa.
Näille lapsille ehdottomasti harrastus tai kaksi! Kiltisti ja nätisti käyttäytyvä lapsi ei ole sama kuin onnellinen, oikein ja hyvin kasvatettu lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytitkö nikotiinia raskausaikana?
En käyttänyt nikotiinia enkä alkoholia raskausaikana. Miksi ihminen ei saa olla vilkas, energinen, elämää täynnä? Käykö kateeksi niillä jotka ei mitään jaksa tehdä.
Ihanaa jos lapsella on energiaa mutta samalla vanhemman on huolehdittava kasvatuksesta entistä tarkemmin, ettäs tiedät ja tajuat sen jo ajoissa. Meinasit siis vain sysätä vilkkaan lapsen (no olkoon lokeroon) toisten harmiksi. Ehei se niin vain käy!
Terveisin omani kyllä kasvatin!
Vai että toisten harmiksi, kuvitteletko ettet itse ole ollut koskaan harmi kenellään millään lailla? Luuletko, että vilkkaiden lasten vanhemmat eivät kasvata lapsiaan, ompa sinulla outoja päähänpiintymiä ja harhaluuloja. Sairaus kai se on tuokin. Jotenkin kummasti nämä samat arvostelijat on sitten energisiä ja vilkkaita ihmisiä vailla avuksi kun pitäisi tehdä jotakin missä sitä energiaa tarvitaan...mutta näyttää siltä, että epäkiitolliset valittajat eivät heitä ansaitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kieltänyt juoksemasta sprinttiä? Nyt ei käyny mitään,mutta voi tulla kuumat kahvit niskaankin.
Tämä! Ei lapsi voi vapaasti touhuta mitä haluaa ja sit vanhempi vetoaa johonkin vilkkauteen. Huonoa kasvatusta se vain on.
Kummallisia ja outoja ihmisiä, jotka haluaa pitää lapsia liekassa kuin jotakin koiria tai kissoja, törmännyt niihinkin joiden mielestä lapsi on kuin koira ja lasta voi kohdella kuin koiraa. Jotenkin alentavaa ja loukkaava sekä koiraa että lasta kohtaan. Empatiakyvytöntä. Tottakai lapset saa ottaa juoksusprinttejä. Ei ollut lihava poika vaan sporttinen ja liikkuva. Ei tässä kaikilla kiinosta vain istua hiljaa.
Jos lapsella on flexihihna niin lapsi voi ottaa juoksusprinttejä turvallisesti esimerkiksi puistossa. Tiellä kulkiessa ja sisätiloissa sitten lyhennetään hihnaa.
Näille lapsille ehdottomasti harrastus tai kaksi! Kiltisti ja nätisti käyttäytyvä lapsi ei ole sama kuin onnellinen, oikein ja hyvin kasvatettu lapsi.
Kaikki lapset vaan johonkin valmentajan äkseeraukseen niin heistä kasvaa menestyviä kilpaurheilijoita. Harrastus on lapsen työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alanuolia satelee. Mitään järkeviä perusteluja niille ei.
Ihmisen temperamentti on synnynnäinen. Jotkut ovat rauhallisempia, toiset vilkkaampia.
Jokaisen tulee saada olla sellainen kuin on kunhan ei aiheuta häiriötä tai vaaraa toisille.
Vaikka temperamentti on synnynnäinen, se ei ole kohtalo. Kasvatus ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten temperamentti lopulta ilmenee ihmisen persoonallisuudessa.
Mikähän tässä on tavoitteena, että siitä vilkkaasta, energisestä elämää täynnä olevasta lapsesta tulee samanlainen harmaa, valju masentunut väsynyt möllöttäjä kuin suurimmasta osasta Suomalaisista?
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni eivät ole olleet tuollaisia ujosti äidin sylistä tarkkailijoita tai "kiltisti paikallaan möllöttäviä". Eloisia = Kyllä. Mutta niin, että eipä ole yhteisten normien noudattaminen tai kaverien saaminen ollut hankalaa.
Tuo mitä kuvailit; Rasittavaa. En jaksaisi tuon energiatason lasta. Tuo sinulle perusmeininki, olisi itselle rauhattomuuden tauoton hyökyaalto. Ahdistaisi koko ajan olla silmät selässä, ohjaamassa, komentamassa ja katsomassa perään.
Mutta ihan yhtä rasittavana koen nämä "lapseni on harkistevainen" eli pelkää ja arkailee suurin piirtein omaa varjoaankin.
Minä olen ajatellut, että pikkulasten kanssa se vain kuuluu asiaan, että pitää olla jatkuvasti silmät selässä, ohjaamassa ja katsomassa perään :D
Saat olla rauhassa loppuelämäsi katkeruuksinesi. Poikasi otetaan kuitenkin huostaan jossain vaiheessa, jos vedät hänet mukaan sairauteesi. Vai luuletko, että hänen elämä tulisi helpommaksi noissa oloissa?