Oletko vaurastunut sijoituksilla niin, että voit elää tuotoilla ilman työssäkäyntiä.

Tämä olisi mielenkiintoista kuulla.

Suomessa ei onnistu. Tai ainakin on haettava neljää työpaikkaa per kuukausi. Pääomatulot eivät ole peruste olla hakematta. Rapsahtaa karenssi ja ne peritään takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei onnistu. Tai ainakin on haettava neljää työpaikkaa per kuukausi. Pääomatulot eivät ole peruste olla hakematta. Rapsahtaa karenssi ja ne peritään takaisin.

Viimeksi kun tarkistin, niin tässä maassa ei ollut työnhakupakkoa ihmisille, jotka tulevat omillaan toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei onnistu. Tai ainakin on haettava neljää työpaikkaa per kuukausi. Pääomatulot eivät ole peruste olla hakematta. Rapsahtaa karenssi ja ne peritään takaisin.

Tässä kysytäänkin tilannetta jossa ei tarvitse käydä töissä eikä ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.

Jos olisin ostanut osakkeita aina sen sijaan, että ostin harrastustarvikkeita, mulla olisi nyt kohtalainen potti. Ei tosin lähimainkaan niin paljoa, että voisi elää osingoilla.

Joo, ja en. 17v sitten mieheni kanssa ostettiin pk seudulta 5 sijoitusasuntoa, kun pankit antoi helpolla lainaa.

Lapset lähtee omilleen kohtapian, ja ajatus on antaa heille asunnot opintojen ajaksi käyttöön, ja myydä kun tyhjenee. Kai noilla rahoilla eläisi hyvin, en oikein edes tiedä mitä me niillä teemme. Kunpa perintövero vaihtuisi luovutusvoittoveroiksi niin antaisin ne kaikki lapsilleni, he tarvii näitä enemmän kun minä mieheni kanssa, heillä on elämä edessä, ja vaikeammaksi ja haastavammaksi elämä vaan tuntuu muuttuvan.

Olen pääomillani eläjä. On hienoa, ettei tarvitse lainkaan murehtia taloudellisia asioita. En kylläkään halua millään tavoin rehvastella varallisuudellani. Asuntoni on aika pieni, autoni on ihan tavallinen. Jos ostaisin vaikka veneen, niin sekin olisi ihan vaatimaton, varmaan myös kesämökki, mutta en ole mökki-ihminen.

Tuollaista tilannetta ainakin itse ja moni tuttu tavoittelee hyvin aktiivisesti. On se saavutettavissa, mutta suomessa toki paljon vaikeampaa ja pitempi projekti kuin muissa länsimaissa. Mutta noin puolen miljoonan sijoitussalkku riittää jo jotenkuten ja sen saa noin 15-20v aggressiivisella säästämisellä kunhan ei sido pääomia tuottamattomaan kalliiseen asuntoon tms. Pitkä aika toki, mutta sen jälkeen on aidosti vapaa noin 40-45v ikäisenä ja vapautta jatkuu koko loppuelämä, ilman vaaraa potkittavaksi työttömäksi tai pätkätyö orjaksi joutumisesta. Eli iso on siis palkintokin.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista tilannetta ainakin itse ja moni tuttu tavoittelee hyvin aktiivisesti. On se saavutettavissa, mutta suomessa toki paljon vaikeampaa ja pitempi projekti kuin muissa länsimaissa. Mutta noin puolen miljoonan sijoitussalkku riittää jo jotenkuten ja sen saa noin 15-20v aggressiivisella säästämisellä kunhan ei sido pääomia tuottamattomaan kalliiseen asuntoon tms. Pitkä aika toki, mutta sen jälkeen on aidosti vapaa noin 40-45v ikäisenä ja vapautta jatkuu koko loppuelämä, ilman vaaraa potkittavaksi työttömäksi tai pätkätyö orjaksi joutumisesta. Eli iso on siis palkintokin.

Kestääkö tuo myös osakemarkkinoiden heilahtelut? Pakostakin tulee joskus aikoja jolloin osinkoa ei makseta hyvin tai osake syöksyy alas. 

Kyllä olen.  Saan osinkoja  n. 87000€/v käteen ja sijoitusasunnoista jää ehkä puolet tuosta vuokratuloja.  Nämä näyttäisi olevan keskivertosummia mitä toisetkin meistä sijoittaja palstalaisista.  Sijoitusasunnot vähän ympäriinsä mutta ajelen uudella sähköautollani tarkastamassa kohteitani.  Itse ajaminen ilmaista kun sähköä ei mene juuri nimeksikään ja pörssisähköllä halpaa ladata..  Auton ostin edullisella rahoituksella ja vaihdan 3v välein uuteen. Hiukan joka kerran rahoituksen osuus kasvaa mutta niissä korot niin pienet että ei meinaa mitään. Aloitin säästämisen kun toinen lapsemme syntyi.  Alkuun ei jäänyt kun tonni/kk säästöön, mutta pikkuhiljaa suurensin km panosta.

Osakesijoituksissa on nyt aika tasan 200k ja ikää 33v. Nykyisellä säästämistahdilla ja edes 4% vuosituotolla saattaa jo 10 vuoden sisällä olla tilanne että pääomatuloilla voisi elellä, ei mitään luxuselämää mutta ihan riittävän mukavaa. Työskentelen alalla jossa tekoäly voi muuttaa kaiken joten on ihan mahdollista ettei nykyinen tulotaso säily seuraavaa 10 vuotta mutta tuo 200k kasvaa jo mukavasti ilman lisäsijoituksia. En haaveile täydestä joutenolosta vaan siitä että voisi tehdä lyhyempää työviikkoa ja ei tarvitsisi stressata yyteistä tai urakehityksestä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen.  Saan osinkoja  n. 87000€/v käteen ja sijoitusasunnoista jää ehkä puolet tuosta vuokratuloja.  Nämä näyttäisi olevan keskivertosummia mitä toisetkin meistä sijoittaja palstalaisista.  Sijoitusasunnot vähän ympäriinsä mutta ajelen uudella sähköautollani tarkastamassa kohteitani.  Itse ajaminen ilmaista kun sähköä ei mene juuri nimeksikään ja pörssisähköllä halpaa ladata..  Auton ostin edullisella rahoituksella ja vaihdan 3v välein uuteen. Hiukan joka kerran rahoituksen osuus kasvaa mutta niissä korot niin pienet että ei meinaa mitään. Aloitin säästämisen kun toinen lapsemme syntyi.  Alkuun ei jäänyt kun tonni/kk säästöön, mutta pikkuhiljaa suurensin km panosta.

Mistä rahasi riittivät kun aloitit?

Minä itse kyllä voisin elää sijoitusteni tuotoilla - mutta mun pitää elättää myös perhe, ja se ri enää onnistukaan.

Jos aikoo elää pääomatuloilla niin kannattaa pohtia missä se eläminen tapahtuu. Esimerkiksi Thaimaassa ulkkari elää yleensä alkaen 800 eur/kk. Tämä tarkoittaa, että vaivaisella 10000 eurolla vuodessa pääsee jo kiinni tuotoilla elämiseen. Suomessa osinkojen efektiivinen verotus pörssiosakkeista on 25,5 %. Tämä tarkoittaa, että 13500 euron osaketuotoilla jää käteen 10000 euroa. Suomalaisista osakkeista on helppo kasata salkku joka antaa jatkuvasti 5% osingot, Tuon osinkopotin saisi silloin 270000 euron  osakesalkulla. 

Pärjäilen myymällä perintömetsää...ei tarvitse käydä ansiotyössä

Voisin, mutten halua, kuten harva muukaan kaltaiseni. Miksi minä nyt yhtäkkiä haluaisin lakata vaurastumasta kesken tuotteliaimman työurani, jos olen tehnyt tätä jo pienipalkkaisena vastavalmistuneena?

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin ostanut osakkeita aina sen sijaan, että ostin harrastustarvikkeita, mulla olisi nyt kohtalainen potti. Ei tosin lähimainkaan niin paljoa, että voisi elää osingoilla.

Kyllä mullakin.  Hyvin olisin voinut elää äitini kanssa yli 50 vuotiaaksi ja säästänyt kaikki tilini ja vaikka puoletkin äitini tienesteistä itselleni.  Miljonääri varmaan jo olisin.  Olisi muutenkin ollut upeaa elämää kun nyt joutuu huolehtimaan matkailuauton, mönkijän, moottorikelkan ym harrastusvälineet säilöön talliin ja katoksiin kun tullut niihi  rahaa laitettu .  Oma hommansa ruuan laittamisessakin, siivouksessa yms ....

Ottakaa nyt tästä opiksi ja pysykää mamin helmoissa sen aikaa kun elää.  Rahat kuuluu säästöön.

Sijoitin vuosia sitten Israelin puolustusteollisuuteen. Ovat tehneet hyvää tiliä niin finanssimaailmassa kuin käytännön puolellakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaista tilannetta ainakin itse ja moni tuttu tavoittelee hyvin aktiivisesti. On se saavutettavissa, mutta suomessa toki paljon vaikeampaa ja pitempi projekti kuin muissa länsimaissa. Mutta noin puolen miljoonan sijoitussalkku riittää jo jotenkuten ja sen saa noin 15-20v aggressiivisella säästämisellä kunhan ei sido pääomia tuottamattomaan kalliiseen asuntoon tms. Pitkä aika toki, mutta sen jälkeen on aidosti vapaa noin 40-45v ikäisenä ja vapautta jatkuu koko loppuelämä, ilman vaaraa potkittavaksi työttömäksi tai pätkätyö orjaksi joutumisesta. Eli iso on siis palkintokin.

Kestääkö tuo myös osakemarkkinoiden heilahtelut? Pakostakin tulee joskus aikoja jolloin osinkoa ei makseta hyvin tai osake syöksyy alas. 

Itselläni nykyisen salkun vanhimmat osat ovat vuodelta 2009. Valitsin silloin osakkeet salkkuun periaatteella hyvät ja varmat osingonmaksajat, joilla ei ole ollut välivuosia osingonmaksussa. Totisesti ne ovatkin maksaneet osinkoja jatkuvasti melkolailla samanverran. Heilahtelu ei ole ollut suurta. Joskus joku firma on ottanut välivuoden, mutta joku toinen on paikannut.

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Voisin, mutten halua, kuten harva muukaan kaltaiseni. Miksi minä nyt yhtäkkiä haluaisin lakata vaurastumasta kesken tuotteliaimman työurani, jos olen tehnyt tätä jo pienipalkkaisena vastavalmistuneena?

Jotta voisit jäädä pois työelämästä?