Meniköhän nyt ihan oikein. Lapsi pakotettiin harrastuksessa ottamaan joku prinsessasuklaamuna eikä saanut playmobil-kinderiä koska on tyttö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meni oikein, jos oli ostettu tytöille tietyt ja pojille tietyt. 

Miksei lapset saisi itse valita mitä haluavat?

Koska opetus ettei elämässä aina saa mitä haluaa 👍

Etenkään jos on naispuolinen. Tytön pitää oppia jo nuorena että hänen tehtävänsä on huolehtia ettei pojille/miehille tule mielipahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset saivat eskarissa valita haluamansavärisen kansion. Poikani ei saanut valita, hän sai viimeisen ja se oli väriltään punainen. Ostin lapselle toivomansa kansion, jonka kannessa oli lentokone. Vein kansion eskariin ja sanoin, että tämä on nyt poikani kansio, voitte laittaa punaisen säästöön ensi vuotta varten.

Vaan eipä käynyt moinen, että yhdellä on erilainen kansio kuin muilla! Kaikilla muilla pojilla kansio oli sininen, kaikilla tytöillä punainen ja syynä poikani punaiseen kansioon oli se, että kansioita noudettaessa oli muistettu lasten määrä väärin. Kuulemma väreillä ei ole väliä, vanhanaikainen käsitys.

Kysyin, miksi ihmeessä emme sitten jakaisi kansioita uudelleen eli 4 tyttöä antaisi kansionsa 4 pojalle ja kas, olisi sekoitettu värit mutta se ei käynyt, koska lapset olivat saaneet itse valita, ei sitä voi enää perua. Muistutin, että poikani ei saanut valita, joten koska valinta on nyt tärkein verbi, niin poika valitsi lentokonekansion ja sen hän aikoo pitää, minä vien punaisen kotiin ja ilmoitan, että se katosi ja ostin tilalle uuden.

Koska nykyisin tehdään lasu kaikesta, niin tehtiin tästäkin. Varhaiskasvattajien mielestä ei ole hyvä asia, että vanhempi ei hyväksy eskarin auktoriteetteja. Onneksi sossu oli kanssani samaa mieltä, kansio kuin kansio, pääasia, että kaikilla lapsilla oli yhdenvertainen mahdollisuus valintaan.

Huono provo tämäkin, jopa lasu ja sossukin saatu sotkettua mukaan. 

Valitettavasti ne uskomattomimmat tarinat ovat tosia. Ei kukaan keksi noin kummallista tarinaa, pohja on tosielämässä ja tiedän päiväkodin, jossa tehdään lasuja jo siitä, että vanhempi sanoo lasta hakiessaan, että nyt on kiire eikä ehdi jäädä kuulemaan, miten päivä on mennyt.