Mieheni narahti nettiseksistä kun löysin hänen vapaa-ajan sähköpostistaan irstaita viestejä! Help.

Etkö ap tajua, että toisten sähköpostien lukeminen salaa on RIKOS?

Ei ihme, että miehesi hakee mukavampaa seuraa, kun olet noin kyylä ja pidä ukkoasi liian lyhyessä juoksunarussa

ei tuossa mun mielestä pahaa ole

jossa vastaavia juttuja.



Se on ehkä helpotus että kuitenkin netti/tekstarit on vain jotain kuvitteellista maailmaa. Siinä ei oikeasti käydä iholle. Mutta, onhan se todella rankka juttu. Jutelkaa, tästä aukeaa avain kehitykseen, vaikka kipeään sellaiseen. Puhukaa tunteistanne ja tunnoistanne. Käykää tarvittaessa pariterapiassa. Kyllä se siitä, uskoisin.



t. kohtalotoveri

Jos mun mies tekis noin, lähtisin itte parisk viikoks lomalle ja antaisin sen hoitaa hommat loppuun. Sen jälkee olis hyvä syy käskeä sen painua v.........

Vielä edelliseen, että keskustelu kuitenkin kannattaa. Ja miettiä yhteiset pelisäännöt ja rajat tulevaisuudelle. Muuten epäilet samanlaisia asioita ikuisesti, ja sekin on raastavaa. Molemmille.

Minä en kyllä tuollaista hyväksyisi, mutta jokaisen on mietittävä itse missä menee raja. Oma mieheni katselee nettipornoa, jonka vuoksi harkitsin yli vuoden pitäisikö erota, koska arvomaailmamme ovat niin erilaiset. Päätin kuitenkin jäädä. Tiedän, että nettipornosta on lyhyt matka nettiseksiin. Siinä menee minun rajani. Jos mieheni sitä harrastaisi ja jäisi siitä kiinni, ottaisin eron välittömästi. Minulle se on pettämistä. Toinen tykkää tehdä sitä netin/puhelimen välityksellä, toinen tavata oikeasti. Jos mieheni tekisi vastaavaa, ottaisin oikeudekseni tehdä myös jotakin itsestäni mukavaa ja kiihottavaa toisen miehen kanssa. Mutta jos siihen mennään, niin ei kai sitten ole mitään syytä jatkaa yhdessä. Ei edes lasten takia.

tai tekstiviestejä????

Minun paras kaverini on mies, joka tekee vastaavaa. Oli meilläkin tutustuessamme alkuun rankkaakin flirttiä, joka erityisesti netissä uhkasi karata käsistä kokonaan, mutta itse en halunnut mennä ollenkaan noin pitkälle. Tämä mies olisi mennyt, ja pidemmällekin; kameroiden kanssa pelaaminen olisi kiinnostanut ja suoraan sanottuna olisi se loppujen lopuksi sänkyynkin suostunut, en epäile hetkeäkään. Mutta kuten sanottua, pistin itse stopin pelehtimiselle. Kaveruussuhde jäi, ja nyt parin vuoden kuluttua ollaan platonisesti hyvin läheisiä. Sen jälkeen miehellä on ollut muita nettiflirttisuhteita, joista yksi on johtanut tapaamiseen (jossa mitään ei tapahtunut). Vaimoa en ole henk. koht. ikinä tavannut, mutta hän on kesusteluissamme aina läsnä.



Ehkä sinua AP kiinnostaa kuulla samasta tilanteesta mutta toisesta perspektiivistä?



Kaverillani ja hänen vaimollaan on 4 ja 2-vuotiaat lapset. Tämä kaverini valittaa nimenomaan juuri sitä, että vaimolla ei ole kiinnostusta seksiin kuin ehkä kerran kuussa. Se käy miehen itsetunnon päälle todella rankasti. Kaverini kehittää aikamoista kiukkua kaikessa hiljaisuudessa vaimoaan kohtaan. Asioista ei puhuta, erityisesti seksistä juttelu kangertelee kovasti, ja riitely johtaa mykkäkouluun, vähän kuin teillä nyt näköjään.



Ko. mies on sitä mieltä, että vaimon seksivietti on kerta kaikkian alkuaankin liian vähäinen (olen ollut siitä eri mieltä, paljon kuunneltuani; ongelma näyttäisi minusta olevan enemmänin parisuhteen tilassa), mutta ettei vaimo näe vaivaa liekin ylläpitämiseenkään - vaimo on ikäänkuin jotenkin sanoutunut irti kaikesta aistillisudesta, ei hoida itseään mitenkään tms. Miestä tämä sapettaa itsekkäistä syistä, minun taas puolestani käy sääliksi kyseistä vaimoa. Vaikuttaa että hän laiminlyö itseään... ja miesten mielipide hittoon mutta kyllä jokaisella naisella pitäisi olla oikeus nauttia itsestään, vartalostaan, naisellisuudestaan.



Kaverini on vuosien aikana pettänyt vaimoaan aiemminkin muutamia kertoja - pelkkää seksiä muttei suhteita. Kun joskus puhuttiin hänen vaimonsa haluttomuudesta, kaverini sanoi äkkiä että ehkä vaimo jollakin tasolla on vaistonnut uskottomuudet, ja tiedostamattaan jotenkin vihaa häntä, eikä siksi nyt halua seksiä hänen kanssaan.



Minusta vaikuttaisi enemmänkin että heidän ongelmansa taas on todellisen läheisyyden ja yhteisen hauskan puute. Sen lisäksi kyseisen miehen elämä on ihan oikeasti todella monotonista, sosiaalisesti aika köyhää ja tylsää. Ei ihme että jännitystä tulee haettua muualta. Vaimo vaikuttaa hyvältä mutta erittäin itsekriittiseltä äidiltä, joka pingottaa hoitaakseen lapsia hyvin ja mallikelpoisesti, ja siinä sivussa unohtaa itsensä naisena, puolisona, yksilönä ja seksuaalisena olentona.



Olen sanonut monta kertaa että menisivät pariterapiaan. Kaverini sanoo, että he kävivät vuosia sitten, mutta koska seksiasioista ei (vaimon käskystä) saanut puhua ollenkaan, jäi koko juttu hyvin puolitiehen. Perhe on ollut muutenkin lujilla, ja olen joskus ajatellut että vaimoa voisi vaivata masennus tai dystymia.

Se nainen itse ne minulle näytti.



t. tekstarisuhdemiehen vaimo

avioliitossa kaikki on yhteistä eikä MITÄÄN salattavaa saisi olla.

valitettavasti liittonne EI ole edes kohtuullinen jos ette ole harrastaneet pitkään aikaan seksiä. Eli kyllä vikaa molemmissa.

avioliitossa kaikki on yhteistä eikä MITÄÄN salattavaa saisi olla.

Minä en lue mieheni viestejä enkä tutki hänen henkilökohtaisia asioitaan, ja loukkaantuisin, jos hän tutkisi minun asioitani. Mutta toisaalta luotan häneen täysin, enkä koskaan pettäisi häntä, joten kummallakaan ei ole mitään syytä epäillä.

Lainaus edellisestä, toki hyvästä viestistä: "ko. mies on sitä mieltä, että vaimon seksivietti on kerta kaikkian alkuaankin liian vähäinen (olen ollut siitä eri mieltä, paljon kuunneltuani; ongelma näyttäisi minusta olevan enemmänin parisuhteen tilassa), mutta ettei vaimo näe vaivaa liekin ylläpitämiseenkään - vaimo on ikäänkuin jotenkin sanoutunut irti kaikesta aistillisudesta, ei hoida itseään mitenkään tms. Miestä tämä sapettaa itsekkäistä syistä, minun taas puolestani käy sääliksi kyseistä vaimoa. Vaikuttaa että hän laiminlyö itseään... ja miesten mielipide hittoon mutta kyllä jokaisella naisella pitäisi olla oikeus nauttia itsestään, vartalostaan, naisellisuudestaan."



Varmasti on tärkeää että seksuaalisuuden ja aistillisuuden eteen näkee jotakin vaivaa, mutta on muistettava, että se on molempien yhtäläinen velvollisuus. Tiedän että omakin mieheni haluaisi, että pukeutuisin todella seksikkäisiin alusvaatteisiin ja katselisimme vaikka pornoa yhdessä ja tekisimme muutenkin pornoleffoista hänelle tuttuja juttuja. Se olisi minullekin ok, ja ilahduttaisin miestäni mielelläni, mutta ENNEN kuin pääsisin tuollaiseen fiilikseen, olisi mukava että hänkin pukeutuisi seksikkäämmin kuin vanhaan T-paitaan ja verkkareihin. Itse tarvitsen myös romantiikkaa sopivaan fiilikseen pääsemiseksi. Mieheni ei kuitenkaan itsekään tee mitään asioiden eteen. Jos itse järjestän romanttisen illan, niin se voi hyvin loppua kesken kaiken esim. TV-uutisiin tai urheiluun. Ja uutisten aikana ehtii kyllä seksihalut hiipua....



Eli molempien tulee tehdä tilanteen parantamiseksi töitä. Ja jotta tietää että miten, siihen auttaa vain puhuminen - vaikka se vaikeaa olisikin.

Kuvasit ihan sana sanalta miten mies kokee tilanteen ja näit minun tilanteeni. Meillä siis sama juttu, vaikken ap olekaan.

avioliitossa kaikki on yhteistä eikä MITÄÄN salattavaa saisi olla.

Minä en lue mieheni viestejä enkä tutki hänen henkilökohtaisia asioitaan, ja loukkaantuisin, jos hän tutkisi minun asioitani. Mutta toisaalta luotan häneen täysin, enkä koskaan pettäisi häntä, joten kummallakaan ei ole mitään syytä epäillä.

valitettavasti liittonne EI ole edes kohtuullinen jos ette ole harrastaneet pitkään aikaan seksiä. Eli kyllä vikaa molemmissa.

Meillä kun oli miehen kanssa identtiset puhelimet ja kerran kiireessä töihin lähtiessäni otin ensimmäisen puhelimen keittiön pöydältä, joka käteeni sattui. Kun puhelimeen tuli tekstiviesti, tajusin aika äkkiä, että tuli otettua väärä telefooni.



Keskustelin asiasta sen päivän illalla miehen kanssa ja tein hänelle selväksi kuinka hänen tekonsa minua loukkasi. Mies lupasi lopettaa ja lopettikin. Syynä kaikkeen oli ollut epävarmuus minusta ja minun tunteistani. En ihmetellyt asiaa lainkaan, sillä olin vähän aikaisemmin sallinut entisen heilani astua elämäämme, vaikkakin ystävänä, eikä mieheni enää tiennyt missä mennään. Omaa epävarmuuttaan hän sitten pönkitti näillä ihailevilla neitosilla. Saimme siis puhumalla lopulta selvitettyä koko vyyhdin ja vaikka välillä tunnen epävarmuutta, olemme eläneet hyvin harmonista parisuhde-elämää tuon tapauksen jälkeen jo nelisen vuotta.

Meillä kun oli miehen kanssa identtiset puhelimet ja kerran kiireessä töihin lähtiessäni otin ensimmäisen puhelimen keittiön pöydältä, joka käteeni sattui. Kun puhelimeen tuli tekstiviesti, tajusin aika äkkiä, että tuli otettua väärä telefooni.

Keskustelin asiasta sen päivän illalla miehen kanssa ja tein hänelle selväksi kuinka hänen tekonsa minua loukkasi. Mies lupasi lopettaa ja lopettikin. Syynä kaikkeen oli ollut epävarmuus minusta ja minun tunteistani. En ihmetellyt asiaa lainkaan, sillä olin vähän aikaisemmin sallinut entisen heilani astua elämäämme, vaikkakin ystävänä, eikä mieheni enää tiennyt missä mennään. Omaa epävarmuuttaan hän sitten pönkitti näillä ihailevilla neitosilla. Saimme siis puhumalla lopulta selvitettyä koko vyyhdin ja vaikka välillä tunnen epävarmuutta, olemme eläneet hyvin harmonista parisuhde-elämää tuon tapauksen jälkeen jo nelisen vuotta.

Yhden kanssa facebookissa, yhden kanssa mesessä ja yhden kanssa mesessä ja tekstareilla. Kaikki nämä miehet olen tavannut livenä ja yhden kanssa harrastanut ihan liveseksiä. Kaikki miehet sanoo olevansa sinkkuja ja kaikki myös tietää että mulla on muita juttuja meneillään. Kenenkään kanssa en haluaisi mitään vakavaa, olen tyytyväinen nykyiseen elämääni.

eikä hän antanut mitään aihetta epäluottamuslauseeseen. Meillä on nykyään kummankin puolison osalta hyvin läpinäkyvää toimintaa, eli mies tietää missä minä olen ja kenen kanssa ja minä tiedän saman hänestä. Oli hyvin lähellä, ettei suhteemme kariutunut ja molemmat varomme tarkasti antamasta toiselle syytä epäillä hämäräpuuhia.



Motivaatiota lisää se, että saimme yhteisen lapsen tuon tapahtuman jälkeen eikä meistä kummallakaan ole halua rikkoa lapsen kotia. Varoittavia esimerkkejä löytyy lähipiiristä, kun miehen veli kävi juuri läpi raskaan huoltajuuskiistan ja hänen lapsellaan on nyt psykologisia vaikeuksia.



Pointti on nyt se, että monet fiksutkin ihmiset tekevät virheitä, mutta osa ottaa myöskin opikseen eikä toista niitä enää. On täysin mahdollista selvittää em. asiat mutta se vaatii molemminpuolista tahtoa, sitoutumista ja rehellisyyttä. Ongelman kiistäminen ei osoita kypsyyttä eikä katumusta. On pelattava avoimin kortein siitäkin huolimatta, että joskus totuus oikeasti sattuu.