Minkä ikäisenä ei mielestäsi pidä enää hankkia lapsia?

vammatuneita vauvoja. Kuten ei muillekaan.

Näin ajattelen minä. Olen lukenut että ongelmat ja riskit lisääntyy jos mies yli 40.

Ja naisesta ajattelen tuon 38 sillä se on rajana monissa lapsivakuutuksissa, raskausajan vakuutuksisa muistaakseni.

Että kyllä ne vakuutusmatemaatikot tietää tarkan riskirajan ylittymisen.

Siis sen jälkeen kun täyttää 37 pitäisi pian tulla raskaaksi, mielestäni,

jotta on 38 + kuukaudet päälle kun lapsi syntyy...



Aika julmaa. Ja me jäämme yksilapsiseksi perheeksi jos en tule raskaaksi puolen vuoden sisään siitä kun täytän 37.

Meillä tuolloin kun minä olen 38 ja on viimeinen tilaisuus punnertaa lapsi maailmaan mies on 39. Sitten kun olen 39 ja on myöhäistä, on mieskin jo 40. Joten aika reilua. toinen ei jää yksin syypääksi lapsen hankkimisen jättämiseen kun molemmilla täyttyy ikäraja yhtä aikaa.

Kyseleepi 43v. odottaja...

Vierailija:

Täällä kun paljon " puolustetaan" liki 50- vuotiaiden mahtavaa vanhemmuutta, niin jos kerta ikä on vaan numero eikä merkkaa mitään, niin miksipä ei sitten laajemminkin aleta tarjoamaan lapsettomuushoitoja kenelle vaan -ikään katsomatta. Saatais enemmän näitä todella kypsiä ja läsnäolevia päälle 60- vuotiaita synnyttäjiä. Näitähän on jo muutama ainakin Englanniassa, Romaniassa ja Italiassa. Aivan upeetahan se on lapselle, kun on niin paljon elämmänkokemusta omaavat vanhemmat. Ja se miten jaksaa touhuta, on aivan asenteesta kiinni!

kun on 50-v. niin haluaako / jaksaako silloin olla koululaisen vanhempi? Itse heräsin todellisuuteen kun mietin, että voi juma, en todellakaan halua tapella teinien kanssa 50-vuotiaana.



Eli tälleen ajateltuna 35v. olisi ihan viimeinen aika.

Sieltä saa syntymättömän lapsen vakuutuksen, jos äiti on 40v tai alle laskettuna aikana :)

minun syntyessä oli 39v, ja minä olen lapsista vanhin. Nyt on kuuskymppiset edessä ja ihan hirvittää, muiden ystävieni vanhemmat täyttävät kohta 50. Isäni on nuorekas, mutta toisaalta taas vanha. Hän pääsi valtion hommista eläkkeelle jo alle 50-vuotiaana niin sekin vähän vanhentaa, kun on jo eläkkeelläkin..

Miten uskotte vuosien mittaa muutuvanne?

Ettekö mitenkään?

Vai oletatteko vain henkisesti taantuvanne ja muuttuvanne " kalkkiksiksi" , joiden tyhmyys kiteytyy siinä, että eivät tiedä edes mitä kirsikka symboloi?

Pahoittelen keskustelun ajatumista väärille poluille, mutta ihmettelen, kun aina nämä, jotka agressiivisimmin vastustavat lasten hankkimista " vanhana" , julistavat olevansa jo 20 vuotiaina täydellisen kypsiä ja älykkäitä vanhempia.

Itse pidän yhtenä suurimmista asioista, mitä ikä on opetanut, oman epätäydellisyyden hyväksymistä. Se on minulla myös tuonut paljon suvaitsuvaisuutta muita kohtaan, kun ei keneltäkään muultakaan odota täydellisyyttä.

Vierailija:

...Jos ja kun et itse ole ollut parhaimmassa hedelmöittymisiässä aikuinen, ei se tarkoita sitä, että muillakin olis tällaisia kehitysviivästymiä. Jos ei parikymppisenä ole kasvanut aikuiseksi, taitaa olla jossakin joku aika huonosti. ...

Kerran täällä vaan eletään ja nyt on mahdollisuutesi tehdä lapsia!



Ikä on korvien välissä!



Mä olen 32 ja lapsia tulee vielä jos Luoja suo. Tosin itse pidän itselläni 40 rajana, sitten lopetan lasten teon :)



Mun isä on nyt 56 ja tosi nuorekan ja kovakuntoinen. Ihan hyvin voisin kuvitella sen esim. 10 vuotiaan lapsen isäksi (mutta ei sillä ole niin nuorta oikeasti). Mun pappa oli 52, kun nuorin syntyi (ja mä eli lapsenlapsi synnyin parin vuoden päästä). Oli kivan kun me oltiin tädin klans melkein saman ikäisiä. Ja pappa oli hyvä isä tuolle kuopukselleen.

kaksi ensimmäistä lasta parikymppisenä. nyt olen uudelle miehelle raskaana, ikää minulla on 43v. ja mies on 40v. ollaan keskusteltu, että jos tämä raskaus menee hyvin, voisimme hyvinkin toivoa toista lasta pikaisesti " iltatähtemme" jälkeen... minulle tämä on ollut helppo raskaus, kaikki on mennyt hyvin.

Miksi vaikka 35 tai 40 on ehdoton takaraja?

minulla veriseulan tulos oli 1:820, eli sama kuin nuorilla. hälytysarvo on 1:250. ei tarvinnut tehdä istukkanäytteenottoa tai lapsivesitutkimusta. yövalvomisiin olen tottunut, teen vuorotyötä.

Itse ehdin hiljattain täyttää 44 ja iltatähteä täällä ootellaan loppusuoralla. Ja raskaus sujunut myös helpommin kuin aikoinaan esikoisen kanssa. Keskimmäinen oli sitten tämän kanssa liki samanlainen.



Ei kohonnutta verenpainetta, ei vikaa sokeriarvoissa, ei paino-ongelmia jne.

öllisiä asioita.

Neljäkymmentä vuotta täyttänyt nainen on vielä hyvässä vireessä niin fyysisesti kuin psyykkisesti, myös elämäntilanne on vakiintunut, talous on turvattu. Puitteet lapselle ovat olemassa, mutta tässä vaiheessa biologinen kello voi olla jo toista mieltä. Mitä vanhemmaksi lasten hankkimista siirretään, sitä vaikeampaa raskaaksi tuleminen on. Kun nainen täyttää 35 vuotta, hedelmällisyys laskee rajusti. Kolmivitosten hedelmällisyysluku on 20 prosenttia ja nelikymppisillä sitäkin alempi. Ja jos kyseessä on ensimmäinen lapsi, raskaaksi tuleminen on onnenkauppaa. Synnyttäneiden kohdalla hedelmällisyys voi säilyä pitempään.



Iän myötä kasvavat myös riskit. Synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Kaisa Juntunen Väestöliitosta kertoo, että yli nelikymppisten naisten raskauksista yli 30 prosenttia päätyy keskenmenoon ja yli 48-vuotiailla 84 prosenttia raskauksista päätyy keskenmenoon. Keskenmenojen lisäksi kasvaa raskausmyrkytyksen riski ja kromosomihäiriöt.



- Ne raskaudet, jotka säilyvät, niissä saattaa olla kromosomihäiriöitä. Kun 30-vuotiaalla riski on yksi lapsi tuhannesta, niin 35-vuotiaalla sama riski on jo yksi lapsi 400:sta ja yli 40-vuotiaalla se on yksi lapsi 80:sta, Kaisa Juntunen luettelee.



Kromosomihäiriöiden ja keskenmenoriskin lisäksi useisiin raskauksiin liittyy ennenaikaisuus. Myös selittämättömät sikiökuolemat raskauden loppuvaiheessa lisääntyvät vanhempien synnyttäjien kohdalla. Selittämättömät sikiökuolemat tosin ovat harvinaisia, noin prosentin luokkaa. Kasvaneiden riskien vuoksi yli 40-vuotiaan naisten raskauksia seurataan tarkemmin. Heillä on oikeus muun muassa varhaisraskauden veriseulaan sekä lapsivesinäytetutkimukseen ja istukkanäytetutkimukseen.

Äitini sai minut 19-vuotiaana ja häpeilin teininä, kun äitikin oli, no melkein kuin teini itsekin. Kavereiden vanhemmat olivat 10 vuotta vanhempia ja enemmän äitimäisiä. Voi se näinkin päin nähtävästi mennä.