Lue keskustelun säännöt.
Menetin kuntoutustuen kun en osannut kertoa itsestäni
31.03.2026 |
Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö joka on skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välimuoto oireiltaan. Olen ollut kolme kertaa suljetulla osastolla psykoosin takia ja syön kahta eri neuroleptiä kun yksi neurolepti ei enää riittänyt pitämään psykoosia poissa. Viime vuodet olen lähinnä makoillut sängyssä. Kuntoutustukea olen saanut jo 17 vuotta ja minulle on tarjottu jo kerran Kelan toimesta pysyvää eläkettä mutta kieltäydyin siitä koska haluan vielä terapiaan ja pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä se ei olisi mahdollista. Nyt sitten kävi niin että lääkäri aikoi kirjoittaa kuntoutustuen jatkohakemuksen vain parille kuukaudelle eteenpäin, siihen asti kunnes aloitan opiskelut yliopistossa ja kysyi että saanko vielä opintotukea. Tässä pitäisi sitten opintotuelle alkaa vaikka ei ole minkäänlaista varmuutta siitä saanko opintoja suoritettua tarpeeksi. Hirvittää se että pitää koettaa opiskella 8 tuntia päivässä vaikka tuntuu että kaikki voimat menee perusasioihin. Monesti on käynyt myös niin että jos pusken itseäni väsymyksestä huolimatta saan psykoosoireita. Olen huonommassa kunnossa jaksamisen ja sosiaalisuuden suhteen kuin kaksi pysyvällä eläkkeellä olevaa kaveriani. Silti minun pitäisi olla kohta samalla viivalla terveiden kanssa yrittämässä. Mitähän oikein tässä tilanteessa tekisin?
Kommentit (58)
Sain burnoutin jälkeen jonkin pilipalidiagnoosin persoonallisuustyypistäni ja mahdollisuuden hakea terapiaa kelalta kunhan terapian tavoite olisi työelämään palaaminen. Mutta kun työelämä alkujaan aiheuttikin mielenterveysongelmani! Olen valmis väistelemään töitä koko loppuelämäni ajan. Neljä hakemusta kuussa on helppo tehtailla, olenhan työkykyistä esittävä työtön työnhakija. Taisin olla 35v noin 9v sitten kun lopetin kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on kyllä lääkärit olleet ammattitaidottomia, koska psykoosisairauksissa ei potilaalla useinkaan ole sairaudentunnetta, ja jos on niin arvioivat tilanteensa alakanttiin, eli kokevat voivansa paremmin kun voivat, ja kokevat pystyvänsä asioihin mihin eivät pysty.
Et tule 5-kymppisenä työllistymään yliopistolle et sitten millään mihinkään vailla aiempaa kokemusta. Olisit nyt ottanut eläkkeen. Se on ainoa lippusi eteenpäin. Siitä alkaa sitten loppuelämän miettiminen ja mielekkään tekemisen keksiminen. Tuossa kunnossa opiskelu ja opinnot eivät tule sujumaan.
Vierailija kirjoitti:
Osaat niin selkeästi ilmaista itseäsi, että toivoa päästä eteenpäin on paljonkin. Olet saanut hyviä neuvoja. Tätä palstaa ei pidä väheksyä. Täällä on hienoja kirjoituksia.
Lääkkeet kehittyvät koko ajan. En osannut arvioida ikääsi. Lienet nuori,jolle toivon toivorikasta elämää. Millaista tukea sinulla on perhepiirissä tai muuten?Itse olen vanhus, perälauta näkyy, mutta ymmärrän, että hyvä ystävä olisi nyt tärkeä.
Toivon sinulle hyvää energiaa elämääsi. Hyviä kirjoja vapaa aikaan.
Ap on 47.
T.eri
Ihan typerä olit kun et suostunut eläkkeelle. Yliopisto-opiskelu on pelkkää haihattelua jos ihan perusarkikin vie kaikki voimat. Terapiassa on turha vatvoa loputtomiin menneitä. Järkevä olisi varmistanut pysyvän taloudellisen turvan ja siihen lisäksi oman voinnin mukaan harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä! Sain lopulta kuntoutustuen opintoihin kun kirjoitin kaverin avulla 9 sivuisen selvityksen omasta tilanteesta (maanis-depressio). Tärkeää että siinä käy ilmi käytännön etenemissuunnitelma opinnoissa, kuntoutussuunnitelma mtpan kanssa ja ihan suihkussakäymisestä postinhakuun lueteltuna miten sairautesi vaikuttaa päivittäiseen arkeen. Myös se on painava tekijä, että jos et voi yksin kirjoittaa liitteitä ja tarvitset vaikka läheisten apua paperiasioiden hoitamiseen, niin kerro myös siitä liitteessäsi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä lääkärit olleet ammattitaidottomia, koska psykoosisairauksissa ei potilaalla useinkaan ole sairaudentunnetta, ja jos on niin arvioivat tilanteensa alakanttiin, eli kokevat voivansa paremmin kun voivat, ja kokevat pystyvänsä asioihin mihin eivät pysty.
Tässäkin ap on selvästi tällainen haihattelija vaikka yli puolet elämästä on käytännössä jo eletty eikä vieläkään usko realiteetteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä vielä. Jos saisin kandidaatin tutkinnon tehtyä niin sitten ehkä tutkimusassistentiksi yliopistolle.
Voi höpöhöpö sentään, ymmärrätkö ollenkaan mikä kilpailu terveilläkin on työpaikkoihin eikä edes tutkimusavustajan työ ole jotain mitä tehdään jos pää on sekaisin ja työkunto vaihtelee viikoittain. Kukaan ei palkkaa tuon ikäistä yhtään mihinkään eikä varsinkaan yliopistolle jos ei ole takana kunnollista työuraa.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin etävastaanotolla ollessani tuli semmoinen olo että en osaa oikein sanoa paljon mitään. Minulla on ollut puheen köyhtymistä joka on yksi psykoosisairauden negatiivisista oireista.
Ap
Varmaan on tullut jo sanottua, mutta kirjoita rauhassa ja kysy, mihin voit lähettää sen lääkärille. Vaikka jollekin toiselle lääkärille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osaat niin selkeästi ilmaista itseäsi, että toivoa päästä eteenpäin on paljonkin. Olet saanut hyviä neuvoja. Tätä palstaa ei pidä väheksyä. Täällä on hienoja kirjoituksia.
Lääkkeet kehittyvät koko ajan. En osannut arvioida ikääsi. Lienet nuori,jolle toivon toivorikasta elämää. Millaista tukea sinulla on perhepiirissä tai muuten?Itse olen vanhus, perälauta näkyy, mutta ymmärrän, että hyvä ystävä olisi nyt tärkeä.
Toivon sinulle hyvää energiaa elämääsi. Hyviä kirjoja vapaa aikaan.
Kiitos lämpimistä toivotuksista! Olen tosiaankin jo 47-vuotias niinkuin joku tuolla jo kirjoitti. Vanhemmat on minulla vielä elossa ja ovat tukena minulle olleet sekä henkisesti että rahallisesti. Muutama ystävä on myös joilta olen saanut tukea, tosin hekin ovat sairaita joten ei viitsi kovin hirveästi heihin tukeutua. Psykiatrisen sairaanhoitajan luona käyn juttelemassa ehkä kerran kahdessa kuukaudessa.
Ap
Käyttäkää tätä pohjana, on hyvä!
https://mtkl.fi/uudistettu-opas-psyykkisen-sairauden-aiheuttaman-haitan…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvää koherenttia tekstiä jaksat ja osaat kirjoittaa. Olisiko aika opiskella ammatti ja mennä töihin sen sijaan että olet kuntoutustuellla tai yrität eläkkeelle.
On täällä kortistossa oikeasti työkokemusta ja koulutuksen omaaviakin sinne töihin valittavaksi. Töihin ei hei enää "mennä". Totta että helpompaa on jäädä kotiin kakkimaan housuihinsa ja juosta sotessa että näkee muumeja siellä täällä kuin yrittää avoimiin työpaikkoihin pääsyä koko ajan kun niitä hakee satoja hakijoita koko ajan kaikkialla.
Mikään ei ole mahdotonta! Tsemppiä kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin menet eläkkeelle. Et ole työkunnossa etkä opiskelukunnossakaan todennäköisesti.
Eläkkeellä voi saada terapiaa, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan et tuolla diagnoosilla todennäköisesti edes pääsisi.
En ymmärrä, miksi et voi mennä eläkkeelle. Ihan varmasti voisit eläkkeelläkin opiskella omaksi iloksi, sellaiseen tahtiin mikä sinulle sopii.
🇺🇦🇮🇱
Ap millä perusteella et saisi terapiaa, jos joutuisit pysyvälle eläkkeelle? Kyllä silloinkin voi saada terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvää koherenttia tekstiä jaksat ja osaat kirjoittaa. Olisiko aika opiskella ammatti ja mennä töihin sen sijaan että olet kuntoutustuellla tai yrität eläkkeelle.
Ap kirjoitti aloittavansa kohta yliopisto-opinnot.
Vierailija kirjoitti:
Minne ajattelit työllistyä opinnoilla?
Sivusta tähän. Joku ehkä ajattelee toisin, mutta minusta on parempi jos myös sairas ihnibeh yrittää esim opiskella ja työllistyä. Joku siinäkin rajoittaa, että vain terve saa yrittää elämäänsä muuttaa, mutta sitten taas joku valittaa nuorista eläkeläisistä. Näin minusta se on jokaisen oma asia miten tätä elämää yrittää elää. Jos yrittää sairaana parantaa elämäänsä ja pärjätä, eikä heti luovuta niin se on vaan hyvä asia ja jopa edullisempaa yhteiskunnalle kuin eläkkeen maksu jos sitä joku miettii. Itse en mieti, mutta jollakin asia on kai mielessä.
Osaat niin selkeästi ilmaista itseäsi, että toivoa päästä eteenpäin on paljonkin. Olet saanut hyviä neuvoja. Tätä palstaa ei pidä väheksyä. Täällä on hienoja kirjoituksia.
Lääkkeet kehittyvät koko ajan. En osannut arvioida ikääsi. Lienet nuori,jolle toivon toivorikasta elämää. Millaista tukea sinulla on perhepiirissä tai muuten?
Itse olen vanhus, perälauta näkyy, mutta ymmärrän, että hyvä ystävä olisi nyt tärkeä.
Toivon sinulle hyvää energiaa elämääsi. Hyviä kirjoja vapaa aikaan.