Lue keskustelun säännöt.
Kuolinpesän tulojen käyttö yksittäisten osakkaiden mökkeilyn kustantamiseen
30.03.2026 |
Olen osakkaana kuolinpesässä, joka on ollut purkamatta kohta 15 vuotta.
Kuolinpesä omistaa metsää, peltoa ja arvopapereita. Sekä vanhan maatilan talouskeskuksen.
Tuon vanhan maatilan talouskeskuksen ylläpito ja lämmitys maksaa 5000-6000 vuosittain.
Nyt tätä ylläpidetään kuolinpesän pääomatuloista. Käyttöpäiviä 30-40 vuosittain, mutta lämmöt päällä joka talvi.
Olen alkanut miettimään, että kuolinpesä pitäisi jotenkin purkaa, koska osakkaita on jo nyt parissakin polvessa ja osa asuu ulkomailla. Mielestäni on väärin, että vain pari ihmistä mökkeilee ja kaikki maksavat.
Miten tuollainen kuolinpesä puretaan?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä on se klassinen tilanne, että pyritään välttymään perintöveroilta ja siirtämään ne seuraavien sukupolvien taakaksi.
Se nyt vaan ei ole kovin järkevää kun porukka haajaantuu ja jälkipolvi on itse perinnöstä jo ihan ulalla, menee vain jorveäksi sotkuksi samaan aikaan kun arvo vaan laskee kun kukaan hoida perintöä.
Perintö jakoon ja lihoiksi.Perustele teoriaasi. Perintövero maksetaan, kun perintö saadaan, kuolinpesä ei verolta välty eli jokainen osakas maksaa perintöosuutensa mukaisesti myös jakamattomassa kuolinpesässä.
Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.
Eli jakamatta pesää, vältytään siltä, että jollakulle tulee iso perintövero ja asia jätetään tulevien sukupolvien kontolle.Että mitenkä välttyisi, perintövero maksetaan heti myös jakamattomassa, mutta jos tosiaan kuolinpesällä tuloja niin eihän ne yhdelle lankea vaikka purettaisiin, vaan osuuksien mukaan jaetaan jokaiselle.
Jos jako tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen, se osakas, joka ottaa sen omaisuuden hoitaakseen oikeasti, maksaa myös suurimman perintöveron. Tietenkin. Vai suostuisitko itse maksamaan veljesi kanssa saman perintöveron vaikka veljesi saa omaisuuden ja sinä et mitään?
Juurikin näin. Jos jako tehdään ennen perintöveron maksua jakokirjan perusteella, perintövero poikkeaa tietenkin perunkirjan mukaisesta.
Tämä on juuri se syy yleensä miksi jakoa ei tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen vaan pesä maksa jakamattomana. Yksi ei halua suurta perintöveroa maksaa. Ja pesä jää jakamatta viosikymmeniksi, jos myöhemminkään osakas ei lunasta pesää itselleen. Siksi on näitä sukutiloja homehtumassa pystyyn, kun kolmannessa polvessa mennään ja ketään enää kiinnosta koko asia.Verottaja ei määrää perintöveroa kuolinpesälle, vero määrätään jokaiselle osakkaalle erikseen! Sillä ei ole mitään merkitystä, jaetaanko kuolinpesä ennen vai jälkeen perintöveron maksamisen, koska verottajaa ei kiinnosta, kuka tosiasiallisesti jaossa saa minkäkin osuuden. Jos kieltäytyy perinnöstä, ei saa verolappuakaan. Ja jos perinnönjaossa tehdään sopimuksia, jotka muuttavat perintöosuuksia, voi verottajan kanssa keskustella siitä, onko kyseessä lahja vai perintö ja miten siihen verotuksellisesti suhtaudutaan.
Mistä on keksitty, että jos kuolinpesää ei jaeta, niin ei tule perintöveroakaan?
Ei kukaan ole sanonut ettei tulisi perintöveroa. Mutta, jos perintövero maksetaan perunkirjan mukaan, on kaikkien osakkaiden osuus sama. Jos taas jako tehdään heti, verottajalta haetaan päätös todellisen osuuden mukaan ja jos yksinosakas saa vaikka sen sukutilan, hän maksaa perintöveroa enemmän kuin muut. Ja tätä pyritään välttämään silloin kun jakoa ei tehdä, eli tämä yksi perijä ei halua maksaa sitä todellista perintöveroaan.
Ymmärsitkö nyt?
Mistä keksit, että jokaisen osakkaan osuus olisi sama? Ei ole! Jos perimässä on 2 lasta ja yhden lapsen (jo kuolleen) 2 lasta, niin osuudet eivät ole samat!
Lisäksi vainajan kuoleman jälkeen (ilman testamenttia) ei voida tehdä ehdottamaasi perinnön siirtoa vain yhdelle kuin kieltäytymällä perinnöstä ja se taas tehdään jo perukirjassa, jolloin verottaja saa asiasta tiedon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt taas tiedä mikä on talouskeskus.
Toisaalta ei noita taloja voi suomessa välttämättä pitää lämmittämättä koska pakkanen.
Ja pesän jakamista voi vaatia jos vaikuttaa siltä ettei enää jaksa.
Ehkä suvun vanhemmat sukupolvet ei vaan halua pistää "suvun perintötaloa" jakoon vaan säilyttää sitä sellaisenaan yhteisomistuksessa kun kukaan ei halua ostaakaan sitä omakseen eikä sitä haluttaisi myydä ulkopuolisille.
Kiinteistön voi pitää yhteisomistuksessa senkin jälkeen kun kuolinpesä on lakannut olemasta. Sitä kutsutaan yhtymäksi. Näin tehtiin isäni jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä on se klassinen tilanne, että pyritään välttymään perintöveroilta ja siirtämään ne seuraavien sukupolvien taakaksi.
Se nyt vaan ei ole kovin järkevää kun porukka haajaantuu ja jälkipolvi on itse perinnöstä jo ihan ulalla, menee vain jorveäksi sotkuksi samaan aikaan kun arvo vaan laskee kun kukaan hoida perintöä.
Perintö jakoon ja lihoiksi.Perustele teoriaasi. Perintövero maksetaan, kun perintö saadaan, kuolinpesä ei verolta välty eli jokainen osakas maksaa perintöosuutensa mukaisesti myös jakamattomassa kuolinpesässä.
Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.
Eli jakamatta pesää, vältytään siltä, että jollakulle tulee iso perintövero ja asia jätetään tulevien sukupolvien kontolle.Että mitenkä välttyisi, perintövero maksetaan heti myös jakamattomassa, mutta jos tosiaan kuolinpesällä tuloja niin eihän ne yhdelle lankea vaikka purettaisiin, vaan osuuksien mukaan jaetaan jokaiselle.
Jos jako tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen, se osakas, joka ottaa sen omaisuuden hoitaakseen oikeasti, maksaa myös suurimman perintöveron. Tietenkin. Vai suostuisitko itse maksamaan veljesi kanssa saman perintöveron vaikka veljesi saa omaisuuden ja sinä et mitään?
Juurikin näin. Jos jako tehdään ennen perintöveron maksua jakokirjan perusteella, perintövero poikkeaa tietenkin perunkirjan mukaisesta.
Tämä on juuri se syy yleensä miksi jakoa ei tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen vaan pesä maksa jakamattomana. Yksi ei halua suurta perintöveroa maksaa. Ja pesä jää jakamatta viosikymmeniksi, jos myöhemminkään osakas ei lunasta pesää itselleen. Siksi on näitä sukutiloja homehtumassa pystyyn, kun kolmannessa polvessa mennään ja ketään enää kiinnosta koko asia.Verottaja ei määrää perintöveroa kuolinpesälle, vero määrätään jokaiselle osakkaalle erikseen! Sillä ei ole mitään merkitystä, jaetaanko kuolinpesä ennen vai jälkeen perintöveron maksamisen, koska verottajaa ei kiinnosta, kuka tosiasiallisesti jaossa saa minkäkin osuuden. Jos kieltäytyy perinnöstä, ei saa verolappuakaan. Ja jos perinnönjaossa tehdään sopimuksia, jotka muuttavat perintöosuuksia, voi verottajan kanssa keskustella siitä, onko kyseessä lahja vai perintö ja miten siihen verotuksellisesti suhtaudutaan.
Mistä on keksitty, että jos kuolinpesää ei jaeta, niin ei tule perintöveroakaan?
Ei kukaan ole sanonut ettei tulisi perintöveroa. Mutta, jos perintövero maksetaan perunkirjan mukaan, on kaikkien osakkaiden osuus sama. Jos taas jako tehdään heti, verottajalta haetaan päätös todellisen osuuden mukaan ja jos yksinosakas saa vaikka sen sukutilan, hän maksaa perintöveroa enemmän kuin muut. Ja tätä pyritään välttämään silloin kun jakoa ei tehdä, eli tämä yksi perijä ei halua maksaa sitä todellista perintöveroaan.
Ymmärsitkö nyt?Mistä keksit, että jokaisen osakkaan osuus olisi sama? Ei ole! Jos perimässä on 2 lasta ja yhden lapsen (jo kuolleen) 2 lasta, niin osuudet eivät ole samat!
Lisäksi vainajan kuoleman jälkeen (ilman testamenttia) ei voida tehdä ehdottamaasi perinnön siirtoa vain yhdelle kuin kieltäytymällä perinnöstä ja se taas tehdään jo perukirjassa, jolloin verottaja saa asiasta tiedon.
Huoh. Juu, siellä voi olla vaikka lapsenlapsenlapsia niin, mutta eiköhän esimerkkinä ole helpompi käyttää pikkasen yksinkertaisempaa mallia.
Perukirja ei ole jakopaperi millään tapaa, eikä siihen laiteta mitään perinnöstä kieltäytymisiä. Se on vainajan omaisuusluettelu jasiihen merkataan perijät. Perinnöstä kieltäytyminen tapahtuu ennen perunkirjoitusta erillisellä ilmoituksella, joka liitetään perukirjaan. Se on veropaperi, ei mitään muuta. Perinnönjaon sä voit tehdä ihan miten vain, verottaja tottakai ottaa omansa pois jokatapauksessa, tarvittaessa mm. lahjaverolla. Sä sotket ihan turhaan tähn nyt perinnöstä kieltäytymisen kun puhe on verosuunnittelusta ja siitä mikä on järkevää.
Perintövero määrätään ensisijaisesti perukirjan perusteella, mutta jos perinnönjako on toimitettu, verotus toimitetaan jaon perusteella. Jakokirjan (sopimusjako tai toimitusjako) on oltava laadittu perintökaaren mukaisesti. Verottaja huomioi jaon, jos se vastaa laskennallisia osuuksia, mutta puuttuu merkittäviin poikkeamiin.
Jakokirjalla voi oikaista perukirjan laskennallisia osuuksia, mutta jos jakokirjassa poiketaan merkittävästi laillisista osuuksista, seurauksena voi olla lahjavero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt taas tiedä mikä on talouskeskus.
Toisaalta ei noita taloja voi suomessa välttämättä pitää lämmittämättä koska pakkanen.
Ja pesän jakamista voi vaatia jos vaikuttaa siltä ettei enää jaksa.
Ehkä suvun vanhemmat sukupolvet ei vaan halua pistää "suvun perintötaloa" jakoon vaan säilyttää sitä sellaisenaan yhteisomistuksessa kun kukaan ei halua ostaakaan sitä omakseen eikä sitä haluttaisi myydä ulkopuolisille.
Kiinteistön voi pitää yhteisomistuksessa senkin jälkeen kun kuolinpesä on lakannut olemasta. Sitä kutsutaan yhtymäksi. Näin tehtiin isäni jälkeen.
Lisäyksenä vielä, että yhtymässä mahdolliset tulot verotetaan jokaisen osakkaan henkilökohtaisena tulona.
Tuollaisesta ne sukuriidat alkaa. Sisarukset käräjöi itsensä hautaan ja kustannukset monta kertaa enemmän kuin se perinnön arvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vastaava tilanne, yksi "omisti". Teetin ensin Mhy:llä tila arvion jossa ilmeni metsän ja rakennusten arvo. Meni jokaiselle osakkaalle paperit ja ilmoitin että halukas/halukkaat voi lunastaa. Tämä "omistaja" sitten kynsin hampain lunasti tuolla arvolla, tietenkin oma perintöosuus vähensi maksettavaa. Muuten olisi mennyt myyntiin.
Hyvä idea selvittää ensin metsien ja maatilan arvo. Moni voi elää pilvilinnoissa ja kuvitella sitä peräpönkerön 60-luvun kartanoa miljoonalukaaliksi vaikka arvoa lähinnä metsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä on se klassinen tilanne, että pyritään välttymään perintöveroilta ja siirtämään ne seuraavien sukupolvien taakaksi.
Se nyt vaan ei ole kovin järkevää kun porukka haajaantuu ja jälkipolvi on itse perinnöstä jo ihan ulalla, menee vain jorveäksi sotkuksi samaan aikaan kun arvo vaan laskee kun kukaan hoida perintöä.
Perintö jakoon ja lihoiksi.Perustele teoriaasi. Perintövero maksetaan, kun perintö saadaan, kuolinpesä ei verolta välty eli jokainen osakas maksaa perintöosuutensa mukaisesti myös jakamattomassa kuolinpesässä.
Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.
Eli jakamatta pesää, vältytään siltä, että jollakulle tulee iso perintövero ja asia jätetään tulevien sukupolvien kontolle.Että mitenkä välttyisi, perintövero maksetaan heti myös jakamattomassa, mutta jos tosiaan kuolinpesällä tuloja niin eihän ne yhdelle lankea vaikka purettaisiin, vaan osuuksien mukaan jaetaan jokaiselle.
Jos jako tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen, se osakas, joka ottaa sen omaisuuden hoitaakseen oikeasti, maksaa myös suurimman perintöveron. Tietenkin. Vai suostuisitko itse maksamaan veljesi kanssa saman perintöveron vaikka veljesi saa omaisuuden ja sinä et mitään?
Juurikin näin. Jos jako tehdään ennen perintöveron maksua jakokirjan perusteella, perintövero poikkeaa tietenkin perunkirjan mukaisesta.
Tämä on juuri se syy yleensä miksi jakoa ei tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen vaan pesä maksa jakamattomana. Yksi ei halua suurta perintöveroa maksaa. Ja pesä jää jakamatta viosikymmeniksi, jos myöhemminkään osakas ei lunasta pesää itselleen. Siksi on näitä sukutiloja homehtumassa pystyyn, kun kolmannessa polvessa mennään ja ketään enää kiinnosta koko asia.Verottaja ei määrää perintöveroa kuolinpesälle, vero määrätään jokaiselle osakkaalle erikseen! Sillä ei ole mitään merkitystä, jaetaanko kuolinpesä ennen vai jälkeen perintöveron maksamisen, koska verottajaa ei kiinnosta, kuka tosiasiallisesti jaossa saa minkäkin osuuden. Jos kieltäytyy perinnöstä, ei saa verolappuakaan. Ja jos perinnönjaossa tehdään sopimuksia, jotka muuttavat perintöosuuksia, voi verottajan kanssa keskustella siitä, onko kyseessä lahja vai perintö ja miten siihen verotuksellisesti suhtaudutaan.
Mistä on keksitty, että jos kuolinpesää ei jaeta, niin ei tule perintöveroakaan?
Ei kukaan ole sanonut ettei tulisi perintöveroa. Mutta, jos perintövero maksetaan perunkirjan mukaan, on kaikkien osakkaiden osuus sama. Jos taas jako tehdään heti, verottajalta haetaan päätös todellisen osuuden mukaan ja jos yksinosakas saa vaikka sen sukutilan, hän maksaa perintöveroa enemmän kuin muut. Ja tätä pyritään välttämään silloin kun jakoa ei tehdä, eli tämä yksi perijä ei halua maksaa sitä todellista perintöveroaan.
Ymmärsitkö nyt?Mistä keksit, että jokaisen osakkaan osuus olisi sama? Ei ole! Jos perimässä on 2 lasta ja yhden lapsen (jo kuolleen) 2 lasta, niin osuudet eivät ole samat!
Lisäksi vainajan kuoleman jälkeen (ilman testamenttia) ei voida tehdä ehdottamaasi perinnön siirtoa vain yhdelle kuin kieltäytymällä perinnöstä ja se taas tehdään jo perukirjassa, jolloin verottaja saa asiasta tiedon.
Huoh. Juu, siellä voi olla vaikka lapsenlapsenlapsia niin, mutta eiköhän esimerkkinä ole helpompi käyttää pikkasen yksinkertaisempaa mallia.
Perukirja ei ole jakopaperi millään tapaa, eikä siihen laiteta mitään perinnöstä kieltäytymisiä. Se on vainajan omaisuusluettelu jasiihen merkataan perijät. Perinnöstä kieltäytyminen tapahtuu ennen perunkirjoitusta erillisellä ilmoituksella, joka liitetään perukirjaan. Se on veropaperi, ei mitään muuta. Perinnönjaon sä voit tehdä ihan miten vain, verottaja tottakai ottaa omansa pois jokatapauksessa, tarvittaessa mm. lahjaverolla. Sä sotket ihan turhaan tähn nyt perinnöstä kieltäytymisen kun puhe on verosuunnittelusta ja siitä mikä on järkevää.
Perintövero määrätään ensisijaisesti perukirjan perusteella, mutta jos perinnönjako on toimitettu, verotus toimitetaan jaon perusteella. Jakokirjan (sopimusjako tai toimitusjako) on oltava laadittu perintökaaren mukaisesti. Verottaja huomioi jaon, jos se vastaa laskennallisia osuuksia, mutta puuttuu merkittäviin poikkeamiin.
Jakokirjalla voi oikaista perukirjan laskennallisia osuuksia, mutta jos jakokirjassa poiketaan merkittävästi laillisista osuuksista, seurauksena voi olla lahjavero.
Mä lisäisin tähän sen, että jaon saa tehdä vaikka tolle kaikki, jos kukaan toinen osakas ei asiaa riitauta. Vain verottaja voi huomauttaa, jos perintökaaresta poiketaan ja perintövero maksetaan jaon perusteella. Ihan jokaisen oma asia on pitää huoli omista saatavistaan (lakiosuudestaan), jos sillä ei ole väliä, kukaan ei tule sulle asiasta huomauttamaan.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä on se klassinen tilanne, että pyritään välttymään perintöveroilta ja siirtämään ne seuraavien sukupolvien taakaksi.
Se nyt vaan ei ole kovin järkevää kun porukka haajaantuu ja jälkipolvi on itse perinnöstä jo ihan ulalla, menee vain jorveäksi sotkuksi samaan aikaan kun arvo vaan laskee kun kukaan hoida perintöä.
Perintö jakoon ja lihoiksi.Perustele teoriaasi. Perintövero maksetaan, kun perintö saadaan, kuolinpesä ei verolta välty eli jokainen osakas maksaa perintöosuutensa mukaisesti myös jakamattomassa kuolinpesässä.
Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.
Eli jakamatta pesää, vältytään siltä, että jollakulle tulee iso perintövero ja asia jätetään tulevien sukupolvien kontolle.Että mitenkä välttyisi, perintövero maksetaan heti myös jakamattomassa, mutta jos tosiaan kuolinpesällä tuloja niin eihän ne yhdelle lankea vaikka purettaisiin, vaan osuuksien mukaan jaetaan jokaiselle.
Jos jako tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen, se osakas, joka ottaa sen omaisuuden hoitaakseen oikeasti, maksaa myös suurimman perintöveron. Tietenkin. Vai suostuisitko itse maksamaan veljesi kanssa saman perintöveron vaikka veljesi saa omaisuuden ja sinä et mitään?
Juurikin näin. Jos jako tehdään ennen perintöveron maksua jakokirjan perusteella, perintövero poikkeaa tietenkin perunkirjan mukaisesta.
Tämä on juuri se syy yleensä miksi jakoa ei tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen vaan pesä maksa jakamattomana. Yksi ei halua suurta perintöveroa maksaa. Ja pesä jää jakamatta viosikymmeniksi, jos myöhemminkään osakas ei lunasta pesää itselleen. Siksi on näitä sukutiloja homehtumassa pystyyn, kun kolmannessa polvessa mennään ja ketään enää kiinnosta koko asia.Verottaja ei määrää perintöveroa kuolinpesälle, vero määrätään jokaiselle osakkaalle erikseen! Sillä ei ole mitään merkitystä, jaetaanko kuolinpesä ennen vai jälkeen perintöveron maksamisen, koska verottajaa ei kiinnosta, kuka tosiasiallisesti jaossa saa minkäkin osuuden. Jos kieltäytyy perinnöstä, ei saa verolappuakaan. Ja jos perinnönjaossa tehdään sopimuksia, jotka muuttavat perintöosuuksia, voi verottajan kanssa keskustella siitä, onko kyseessä lahja vai perintö ja miten siihen verotuksellisesti suhtaudutaan.
Mistä on keksitty, että jos kuolinpesää ei jaeta, niin ei tule perintöveroakaan?
Ei kukaan ole sanonut ettei tulisi perintöveroa. Mutta, jos perintövero maksetaan perunkirjan mukaan, on kaikkien osakkaiden osuus sama. Jos taas jako tehdään heti, verottajalta haetaan päätös todellisen osuuden mukaan ja jos yksinosakas saa vaikka sen sukutilan, hän maksaa perintöveroa enemmän kuin muut. Ja tätä pyritään välttämään silloin kun jakoa ei tehdä, eli tämä yksi perijä ei halua maksaa sitä todellista perintöveroaan.
Ymmärsitkö nyt?Mistä keksit, että jokaisen osakkaan osuus olisi sama? Ei ole! Jos perimässä on 2 lasta ja yhden lapsen (jo kuolleen) 2 lasta, niin osuudet eivät ole samat!
Lisäksi vainajan kuoleman jälkeen (ilman testamenttia) ei voida tehdä ehdottamaasi perinnön siirtoa vain yhdelle kuin kieltäytymällä perinnöstä ja se taas tehdään jo perukirjassa, jolloin verottaja saa asiasta tiedon.
Jakokirja on eri asiakirja kuin perukirja. Perinnöstä voi luopua vielä perunkirjoituksen jälkeen. Näin esimerkiksi siinä tapauksessa, että ei ole ollut läsnä tilaisuudessa ja saa tarkemman tiedon perinnöstä vasta myöhemmin.
Jos jako menee "kaikki tolle" niin silloin on parempi kun muut vain luopuvat koko perinnöstä. Ei siitä silloin mitään lahjaveroa tule, jos ei luopuja ole ryhtynyt perintöön eikä ottanut osaakaan siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos jako menee "kaikki tolle" niin silloin on parempi kun muut vain luopuvat koko perinnöstä. Ei siitä silloin mitään lahjaveroa tule, jos ei luopuja ole ryhtynyt perintöön eikä ottanut osaakaan siitä.
Toki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä on se klassinen tilanne, että pyritään välttymään perintöveroilta ja siirtämään ne seuraavien sukupolvien taakaksi.
Se nyt vaan ei ole kovin järkevää kun porukka haajaantuu ja jälkipolvi on itse perinnöstä jo ihan ulalla, menee vain jorveäksi sotkuksi samaan aikaan kun arvo vaan laskee kun kukaan hoida perintöä.
Perintö jakoon ja lihoiksi.Perustele teoriaasi. Perintövero maksetaan, kun perintö saadaan, kuolinpesä ei verolta välty eli jokainen osakas maksaa perintöosuutensa mukaisesti myös jakamattomassa kuolinpesässä.
Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.
Eli jakamatta pesää, vältytään siltä, että jollakulle tulee iso perintövero ja asia jätetään tulevien sukupolvien kontolle.Että mitenkä välttyisi, perintövero maksetaan heti myös jakamattomassa, mutta jos tosiaan kuolinpesällä tuloja niin eihän ne yhdelle lankea vaikka purettaisiin, vaan osuuksien mukaan jaetaan jokaiselle.
Jos jako tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen, se osakas, joka ottaa sen omaisuuden hoitaakseen oikeasti, maksaa myös suurimman perintöveron. Tietenkin. Vai suostuisitko itse maksamaan veljesi kanssa saman perintöveron vaikka veljesi saa omaisuuden ja sinä et mitään?
Juurikin näin. Jos jako tehdään ennen perintöveron maksua jakokirjan perusteella, perintövero poikkeaa tietenkin perunkirjan mukaisesta.
Tämä on juuri se syy yleensä miksi jakoa ei tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen vaan pesä maksa jakamattomana. Yksi ei halua suurta perintöveroa maksaa. Ja pesä jää jakamatta viosikymmeniksi, jos myöhemminkään osakas ei lunasta pesää itselleen. Siksi on näitä sukutiloja homehtumassa pystyyn, kun kolmannessa polvessa mennään ja ketään enää kiinnosta koko asia.Mitä höpisette, ei niitä osuuksia noin vain muutella ilman seuraamusta, sillä jos yksi saa koko potin ja toinen jättäytyy nollille, niin silloin siinä välissä on kauppa tai lahjoitus jollakin arvolla ja verottaja ottaa sen lukuun. Tai pitää olla hyväksytty testamentti. Onhan tätä jauhettu joka päivä täällä.
Tässä keskustelussa on kyse PERINNÖSTÄ. Jos muut osakkaat kieltäytyvät perinnöstä tai eivät vaadi lakiosaa, vain perinnön vastaan ottaja maksaa perintöveron eikä siinä mitään lahjaveroa mene.
Et taida ymmärtää paljon Suomen verotuksesta, jos luulet tuollaista. Lahjavero voi tulla siinä tapauksessa, että perillinen A ottaa perinnön vastaan ja luovuttaa OSAN siitä jollekin muulle. Siinä tapauksessa hän maksaa ensin itse koko perinnöstään veron ja osan vastaanottaja omastaan lahjaveron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä on se klassinen tilanne, että pyritään välttymään perintöveroilta ja siirtämään ne seuraavien sukupolvien taakaksi.
Se nyt vaan ei ole kovin järkevää kun porukka haajaantuu ja jälkipolvi on itse perinnöstä jo ihan ulalla, menee vain jorveäksi sotkuksi samaan aikaan kun arvo vaan laskee kun kukaan hoida perintöä.
Perintö jakoon ja lihoiksi.Perustele teoriaasi. Perintövero maksetaan, kun perintö saadaan, kuolinpesä ei verolta välty eli jokainen osakas maksaa perintöosuutensa mukaisesti myös jakamattomassa kuolinpesässä.
Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.
Eli jakamatta pesää, vältytään siltä, että jollakulle tulee iso perintövero ja asia jätetään tulevien sukupolvien kontolle.Että mitenkä välttyisi, perintövero maksetaan heti myös jakamattomassa, mutta jos tosiaan kuolinpesällä tuloja niin eihän ne yhdelle lankea vaikka purettaisiin, vaan osuuksien mukaan jaetaan jokaiselle.
Jos jako tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen, se osakas, joka ottaa sen omaisuuden hoitaakseen oikeasti, maksaa myös suurimman perintöveron. Tietenkin. Vai suostuisitko itse maksamaan veljesi kanssa saman perintöveron vaikka veljesi saa omaisuuden ja sinä et mitään?
Juurikin näin. Jos jako tehdään ennen perintöveron maksua jakokirjan perusteella, perintövero poikkeaa tietenkin perunkirjan mukaisesta.
Tämä on juuri se syy yleensä miksi jakoa ei tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen vaan pesä maksa jakamattomana. Yksi ei halua suurta perintöveroa maksaa. Ja pesä jää jakamatta viosikymmeniksi, jos myöhemminkään osakas ei lunasta pesää itselleen. Siksi on näitä sukutiloja homehtumassa pystyyn, kun kolmannessa polvessa mennään ja ketään enää kiinnosta koko asia.Mitä höpisette, ei niitä osuuksia noin vain muutella ilman seuraamusta, sillä jos yksi saa koko potin ja toinen jättäytyy nollille, niin silloin siinä välissä on kauppa tai lahjoitus jollakin arvolla ja verottaja ottaa sen lukuun. Tai pitää olla hyväksytty testamentti. Onhan tätä jauhettu joka päivä täällä.
Tässä keskustelussa on kyse PERINNÖSTÄ. Jos muut osakkaat kieltäytyvät perinnöstä tai eivät vaadi lakiosaa, vain perinnön vastaan ottaja maksaa perintöveron eikä siinä mitään lahjaveroa mene.
Et taida ymmärtää paljon Suomen verotuksesta, jos luulet tuollaista. Lahjavero voi tulla siinä tapauksessa, että perillinen A ottaa perinnön vastaan ja luovuttaa OSAN siitä jollekin muulle. Siinä tapauksessa hän maksaa ensin itse koko perinnöstään veron ja osan vastaanottaja omastaan lahjaveron.
Tämäpä. Ihan kuin verottaja olisi kiinnostunut jonkun perinnönjaosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä on se klassinen tilanne, että pyritään välttymään perintöveroilta ja siirtämään ne seuraavien sukupolvien taakaksi.
Se nyt vaan ei ole kovin järkevää kun porukka haajaantuu ja jälkipolvi on itse perinnöstä jo ihan ulalla, menee vain jorveäksi sotkuksi samaan aikaan kun arvo vaan laskee kun kukaan hoida perintöä.
Perintö jakoon ja lihoiksi.Perustele teoriaasi. Perintövero maksetaan, kun perintö saadaan, kuolinpesä ei verolta välty eli jokainen osakas maksaa perintöosuutensa mukaisesti myös jakamattomassa kuolinpesässä.
Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.
Eli jakamatta pesää, vältytään siltä, että jollakulle tulee iso perintövero ja asia jätetään tulevien sukupolvien kontolle.Että mitenkä välttyisi, perintövero maksetaan heti myös jakamattomassa, mutta jos tosiaan kuolinpesällä tuloja niin eihän ne yhdelle lankea vaikka purettaisiin, vaan osuuksien mukaan jaetaan jokaiselle.
Jos jako tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen, se osakas, joka ottaa sen omaisuuden hoitaakseen oikeasti, maksaa myös suurimman perintöveron. Tietenkin. Vai suostuisitko itse maksamaan veljesi kanssa saman perintöveron vaikka veljesi saa omaisuuden ja sinä et mitään?
Juurikin näin. Jos jako tehdään ennen perintöveron maksua jakokirjan perusteella, perintövero poikkeaa tietenkin perunkirjan mukaisesta.
Tämä on juuri se syy yleensä miksi jakoa ei tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen vaan pesä maksa jakamattomana. Yksi ei halua suurta perintöveroa maksaa. Ja pesä jää jakamatta viosikymmeniksi, jos myöhemminkään osakas ei lunasta pesää itselleen. Siksi on näitä sukutiloja homehtumassa pystyyn, kun kolmannessa polvessa mennään ja ketään enää kiinnosta koko asia.Mitä höpisette, ei niitä osuuksia noin vain muutella ilman seuraamusta, sillä jos yksi saa koko potin ja toinen jättäytyy nollille, niin silloin siinä välissä on kauppa tai lahjoitus jollakin arvolla ja verottaja ottaa sen lukuun. Tai pitää olla hyväksytty testamentti. Onhan tätä jauhettu joka päivä täällä.
Tässä keskustelussa on kyse PERINNÖSTÄ. Jos muut osakkaat kieltäytyvät perinnöstä tai eivät vaadi lakiosaa, vain perinnön vastaan ottaja maksaa perintöveron eikä siinä mitään lahjaveroa mene.
Et taida ymmärtää paljon Suomen verotuksesta, jos luulet tuollaista. Lahjavero voi tulla siinä tapauksessa, että perillinen A ottaa perinnön vastaan ja luovuttaa OSAN siitä jollekin muulle. Siinä tapauksessa hän maksaa ensin itse koko perinnöstään veron ja osan vastaanottaja omastaan lahjaveron.
Tämäpä. Ihan kuin verottaja olisi kiinnostunut jonkun perinnönjaosta.
Jep. Verottaja on kiinnostunut tasan siitä, että ketään perillistä ei jää ilmoittamatta joko perinnöstä luopuneena tai perintöä saavana, jotta perintövero tulee maksettua. Siihen ja vain siihen liittyy tuo perintökaari, että veroseuraamukset menee oikein. Verottajaa ei vähempää voisi kiinnostaa kuka ne verot maksaa, kunhan maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tässä on se klassinen tilanne, että pyritään välttymään perintöveroilta ja siirtämään ne seuraavien sukupolvien taakaksi.
Se nyt vaan ei ole kovin järkevää kun porukka haajaantuu ja jälkipolvi on itse perinnöstä jo ihan ulalla, menee vain jorveäksi sotkuksi samaan aikaan kun arvo vaan laskee kun kukaan hoida perintöä.
Perintö jakoon ja lihoiksi.Perustele teoriaasi. Perintövero maksetaan, kun perintö saadaan, kuolinpesä ei verolta välty eli jokainen osakas maksaa perintöosuutensa mukaisesti myös jakamattomassa kuolinpesässä.
Kuolinpesä ei maksa perintöveroa, sillä perintövero määrätään kullekin perilliselle tai testamentinsaajalle henkilökohtaisesti. Sen sijaan tuloverotuksessa kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen sille kertyneestä tulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisina tuloina.
Eli jakamatta pesää, vältytään siltä, että jollakulle tulee iso perintövero ja asia jätetään tulevien sukupolvien kontolle.Että mitenkä välttyisi, perintövero maksetaan heti myös jakamattomassa, mutta jos tosiaan kuolinpesällä tuloja niin eihän ne yhdelle lankea vaikka purettaisiin, vaan osuuksien mukaan jaetaan jokaiselle.
Jos jako tehdään heti perunkirjoituksen jälkeen, se osakas, joka ottaa sen omaisuuden hoitaakseen oikeasti, maksaa myös suurimman perintöveron. Tietenkin. Vai suostuisitko itse maksamaan veljesi kanssa saman perintöveron vaikka veljesi saa omaisuuden ja sinä et mitään?
Juurikin näin. Jos jako tehdään ennen perintöveron maksua jakokirjan perusteella, perintövero poikkeaa tietenkin perunkirjan mukaisesta.
Tämä on juuri se syy yleensä miksi jakoa ei tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen vaan pesä maksa jakamattomana. Yksi ei halua suurta perintöveroa maksaa. Ja pesä jää jakamatta viosikymmeniksi, jos myöhemminkään osakas ei lunasta pesää itselleen. Siksi on näitä sukutiloja homehtumassa pystyyn, kun kolmannessa polvessa mennään ja ketään enää kiinnosta koko asia.Verottaja ei määrää perintöveroa kuolinpesälle, vero määrätään jokaiselle osakkaalle erikseen! Sillä ei ole mitään merkitystä, jaetaanko kuolinpesä ennen vai jälkeen perintöveron maksamisen, koska verottajaa ei kiinnosta, kuka tosiasiallisesti jaossa saa minkäkin osuuden. Jos kieltäytyy perinnöstä, ei saa verolappuakaan. Ja jos perinnönjaossa tehdään sopimuksia, jotka muuttavat perintöosuuksia, voi verottajan kanssa keskustella siitä, onko kyseessä lahja vai perintö ja miten siihen verotuksellisesti suhtaudutaan.
Mistä on keksitty, että jos kuolinpesää ei jaeta, niin ei tule perintöveroakaan?
Ei kukaan ole sanonut ettei tulisi perintöveroa. Mutta, jos perintövero maksetaan perunkirjan mukaan, on kaikkien osakkaiden osuus sama. Jos taas jako tehdään heti, verottajalta haetaan päätös todellisen osuuden mukaan ja jos yksinosakas saa vaikka sen sukutilan, hän maksaa perintöveroa enemmän kuin muut. Ja tätä pyritään välttämään silloin kun jakoa ei tehdä, eli tämä yksi perijä ei halua maksaa sitä todellista perintöveroaan.
Ymmärsitkö nyt?Mistä keksit, että jokaisen osakkaan osuus olisi sama? Ei ole! Jos perimässä on 2 lasta ja yhden lapsen (jo kuolleen) 2 lasta, niin osuudet eivät ole samat!
Lisäksi vainajan kuoleman jälkeen (ilman testamenttia) ei voida tehdä ehdottamaasi perinnön siirtoa vain yhdelle kuin kieltäytymällä perinnöstä ja se taas tehdään jo perukirjassa, jolloin verottaja saa asiasta tiedon.
Huoh. Juu, siellä voi olla vaikka lapsenlapsenlapsia niin, mutta eiköhän esimerkkinä ole helpompi käyttää pikkasen yksinkertaisempaa mallia.
Perukirja ei ole jakopaperi millään tapaa, eikä siihen laiteta mitään perinnöstä kieltäytymisiä. Se on vainajan omaisuusluettelu jasiihen merkataan perijät. Perinnöstä kieltäytyminen tapahtuu ennen perunkirjoitusta erillisellä ilmoituksella, joka liitetään perukirjaan. Se on veropaperi, ei mitään muuta. Perinnönjaon sä voit tehdä ihan miten vain, verottaja tottakai ottaa omansa pois jokatapauksessa, tarvittaessa mm. lahjaverolla. Sä sotket ihan turhaan tähn nyt perinnöstä kieltäytymisen kun puhe on verosuunnittelusta ja siitä mikä on järkevää.
Perintövero määrätään ensisijaisesti perukirjan perusteella, mutta jos perinnönjako on toimitettu, verotus toimitetaan jaon perusteella. Jakokirjan (sopimusjako tai toimitusjako) on oltava laadittu perintökaaren mukaisesti. Verottaja huomioi jaon, jos se vastaa laskennallisia osuuksia, mutta puuttuu merkittäviin poikkeamiin.
Jakokirjalla voi oikaista perukirjan laskennallisia osuuksia, mutta jos jakokirjassa poiketaan merkittävästi laillisista osuuksista, seurauksena voi olla lahjavero.
Juurikin näin. Lahjavero tulee kyseeseen silloin, jos osakas lahjoittaa jollekin ulkopuoliselle, joka ei ole osakkaana kuolinpesässä(eli verottajan silmän ulkopuolella) osuuttaan. Se on se ja sama miten itse pesä jaetaan, kunhan verottajalle ilmoitetaan kaikki pesän osakkaat ja pesästä omaisuutta saavat.
"Paitsi jos perintövero määräytyy jakokirjalla. Jos pesä jaetaan ennen perintöveron maksua perunkirjan perusteella, se määräytyy jakokirjan perusteella. "
Ei tuossakaan kukaan mitään "ota hoitaakseen". Jakokirja vain määrittelee mitä omaisuutta kukin siitä kuolinpesästä käytännössä saa. Perukirja määrittelee omaisuuden arvot. Ja kyllähän se omaisuus pitäisi jokaa ihan sen jakosuhteen mukaan vaikka miten on jakokirja joten ei tämä perintöveroihin käytännössä vaikuta jos joku ei sitten luovu omasta osuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
"Paitsi jos perintövero määräytyy jakokirjalla. Jos pesä jaetaan ennen perintöveron maksua perunkirjan perusteella, se määräytyy jakokirjan perusteella. "
Ei tuossakaan kukaan mitään "ota hoitaakseen". Jakokirja vain määrittelee mitä omaisuutta kukin siitä kuolinpesästä käytännössä saa. Perukirja määrittelee omaisuuden arvot. Ja kyllähän se omaisuus pitäisi jokaa ihan sen jakosuhteen mukaan vaikka miten on jakokirja joten ei tämä perintöveroihin käytännössä vaikuta jos joku ei sitten luovu omasta osuudestaan.
Jos joku saa sen perintötilan jaossa (ottaa hoitaakseen), hän siitä perintöveronkin maksaa tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paitsi jos perintövero määräytyy jakokirjalla. Jos pesä jaetaan ennen perintöveron maksua perunkirjan perusteella, se määräytyy jakokirjan perusteella. "
Ei tuossakaan kukaan mitään "ota hoitaakseen". Jakokirja vain määrittelee mitä omaisuutta kukin siitä kuolinpesästä käytännössä saa. Perukirja määrittelee omaisuuden arvot. Ja kyllähän se omaisuus pitäisi jokaa ihan sen jakosuhteen mukaan vaikka miten on jakokirja joten ei tämä perintöveroihin käytännössä vaikuta jos joku ei sitten luovu omasta osuudestaan.
Jos joku saa sen perintötilan jaossa (ottaa hoitaakseen), hän siitä perintöveronkin maksaa tietenkin.
Juuri näin. Meidän suvussahan yksi perintöriita saatiin oikein muhevaksi, kun ei jaettu perhetilaa ajoissa ja yksi osakas sitten vaati jakoa myöhemmin. Halusi ostaa kotitilan, mutta ei tietenkään halunnut suostua mihinkään mutta mehän maksettiin perintöveroa myös -puheisiin vuosia perunkirjoituksen jälkeen, koska se oli silloin ja nyt oli nyt. Pilkkahintaan meni yhdelle pesän osakkaalle (nykyarvossaan), muut olivat maksaneet perintöveroa käytännössä tyhjästä, koska kaikki omaisuus oli kiinni kiinteistössä. Siinä meni välit, olisiko kannattanut pesä jakaa heti niin, että tämä yksi olisi sen perinyt? No olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Paitsi jos perintövero määräytyy jakokirjalla. Jos pesä jaetaan ennen perintöveron maksua perunkirjan perusteella, se määräytyy jakokirjan perusteella. "
Ei tuossakaan kukaan mitään "ota hoitaakseen". Jakokirja vain määrittelee mitä omaisuutta kukin siitä kuolinpesästä käytännössä saa. Perukirja määrittelee omaisuuden arvot. Ja kyllähän se omaisuus pitäisi jokaa ihan sen jakosuhteen mukaan vaikka miten on jakokirja joten ei tämä perintöveroihin käytännössä vaikuta jos joku ei sitten luovu omasta osuudestaan.
Jos joku saa sen perintötilan jaossa (ottaa hoitaakseen), hän siitä perintöveronkin maksaa tietenkin.
Juuri näin. Meidän suvussahan yksi perintöriita saatiin oikein muhevaksi, kun ei jaettu perhetilaa ajoissa ja yksi osakas sitten vaati jakoa myöhemmin. Halusi ostaa kotitilan, mutta ei tietenkään halunnut suostua mihinkään mutta mehän maksettiin perintöveroa myös -puheisiin vuosia perunkirjoituksen jälkeen, koska se oli silloin ja nyt oli nyt. Pilkkahintaan meni yhdelle pesän osakkaalle (nykyarvossaan), muut olivat maksaneet perintöveroa käytännössä tyhjästä, koska kaikki omaisuus oli kiinni kiinteistössä. Siinä meni välit, olisiko kannattanut pesä jakaa heti niin, että tämä yksi olisi sen perinyt? No olisi.
Meillä oli samanlainen keissi plus jakamattomasta kuolinpesästä tehtiin vuosien jälkeen ositus niin, että mummukka omisti sen yksin. Mitä teki mummeli? Myi asunnon vanhimmalle pojalle 😂
Vierailija kirjoitti:
"Paitsi jos perintövero määräytyy jakokirjalla. Jos pesä jaetaan ennen perintöveron maksua perunkirjan perusteella, se määräytyy jakokirjan perusteella. "
Ei tuossakaan kukaan mitään "ota hoitaakseen". Jakokirja vain määrittelee mitä omaisuutta kukin siitä kuolinpesästä käytännössä saa. Perukirja määrittelee omaisuuden arvot. Ja kyllähän se omaisuus pitäisi jokaa ihan sen jakosuhteen mukaan vaikka miten on jakokirja joten ei tämä perintöveroihin käytännössä vaikuta jos joku ei sitten luovu omasta osuudestaan.
Perintöveroihin kyllä vaikuttaa, jos joku perillinen ei vaadi edes lakiosaansa. Eikä pidä jakaa jako-osuuksien mukaan jos vaikka joku perillinen on kovasti auttanut perittävää ja hänen katsotaan ansainneen isomman osan perinnöstä. Mikään laki ei määrää, että perintö pitäisi jakaa tasan kaikille perillisille.
Ja kuten joku kirjoitti jo aiemmin: verottajaa ei kiinnosta, miten vero maksetaan, kunhan joku sitä maksaa.
Ei kukaan ole sanonut ettei tulisi perintöveroa. Mutta, jos perintövero maksetaan perunkirjan mukaan, on kaikkien osakkaiden osuus sama. Jos taas jako tehdään heti, verottajalta haetaan päätös todellisen osuuden mukaan ja jos yksinosakas saa vaikka sen sukutilan, hän maksaa perintöveroa enemmän kuin muut. Ja tätä pyritään välttämään silloin kun jakoa ei tehdä, eli tämä yksi perijä ei halua maksaa sitä todellista perintöveroaan.
Ymmärsitkö nyt?