Lue keskustelun säännöt.
Miksi x-sukupolvesta ei ole olemassa yhtään negatiivisia stereotypioita, toisin kuin kaikista muista?
25.03.2026 |
Milleniaaleista ja Z-sukupolvesta on vaikka mitä eri kliseitä jakauksen paikasta ja sukkien pituudesta puhetapaan, ja boomereille nauraa kaikki. Yritin miettiä, mitä tylyä tai kliseistä x-sukupolvesta on sanottu ja kenen suunnalta, mutten keksi mitään. Miten yksi sukupolvi on välttynyt täysin tältä kaikelta?
Kommentit (355)
Vierailija kirjoitti:
Meidän X:ien nuoruus oli kovin raakaa. Oli pakko selviytyä. Armoa ei annettu. Yhteiskunta oli ihan toisenlainen kuin nyt.
En niin tykännyt siitäkään maailmasta mutta tämä nykyinen on vielä pahempi. Nyt ei ole enää mikään hyvin. Silloin oli sentään jotain.
No ei todellakaan ollut raakaa. Ihanan viatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli tyypillinen X-sukupolven kasvatti. Väkivaltainen sovinisti. Haavoittuva narsisti, joka oli lapsena jäänyt vaille huomiota.
Sinä et selvästi ole jäänyt vailla huomiota
Vierailija kirjoitti:
Miihkali Jakson unohtui, mutta se olikin pedo.
Vai oliko sittenkään? Mistä tiedät? Syytön kunnes toisin todistetaan.
Epstein-kohun myötä tuli eteen youtubessa aika vakuuttava video siitä, miten MJ:stä ehkä tehtiin syntipukki sen vuoksi, että hän päinvastoin halusi suojella lapsia hyväksikäytöltä, koska oli itse joutunut kokemaan sitä. Useampi entinen lapsitähti on koko ajan vakuuttanut MJ:n syyttömyyttä.
Yksi tällainen entinen lapsitähti, jota oli Hollywoodissa hyväksikäytetty, sanoi, että hän olisi luetellut fbi:lle syyllisten nimet, mutta he eivät halunneet edes tietää. He halusivat vain MJ:n ja sanoivat sen suoraan. Lisäksi ainakin se yksi keissi oli selvää rahastusta.
En ole MJ-fani, enkä myöskään varmuudella tiedä, miten asia on. Tuskin tiedät sinäkään.
X:t ovat kovin auktoriteettiuskovaisia. Tosin en tykkää siitäkään, että tiedevastaisuus leviää, mutta kyllä tiedettäkin pitää välillä kyseenalaistaa.
Moni asia, jonka luultiin olevan ihmiselle hyväksi, on nykytietämyksen valossa kumottu. Todettu jopa haitalliseksi.
Vierailija kirjoitti:
X:t ovat kovin auktoriteettiuskovaisia. Tosin en tykkää siitäkään, että tiedevastaisuus leviää, mutta kyllä tiedettäkin pitää välillä kyseenalaistaa.
Moni asia, jonka luultiin olevan ihmiselle hyväksi, on nykytietämyksen valossa kumottu. Todettu jopa haitalliseksi.
Tieteessä on se hyvä puoli, että se kyseenalaistaa itseään. Siitä vaan kumoamaan aiempia tuloksia, jos rahkeita on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän X:ien nuoruus oli kovin raakaa. Oli pakko selviytyä. Armoa ei annettu. Yhteiskunta oli ihan toisenlainen kuin nyt.
En niin tykännyt siitäkään maailmasta mutta tämä nykyinen on vielä pahempi. Nyt ei ole enää mikään hyvin. Silloin oli sentään jotain.
No ei todellakaan ollut raakaa. Ihanan viatonta.
Samaa mieltä, helppoa, kevyttä ja viatonta. T. -74 syntynyt
Niillä on jo dosetti täynnä lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteemme politiikkaan: EVVK.
Jos joku nuori tai nuorehko ihminen olisi puhunut politiikkaa, pyrkinyt eduskuntaan tai edes millään tavalla olisi ollut kiinnostunut politiikasta, me olisimme katsoneet häntä todella hitaasti.
Politiikka oli boomereiden ja vielä vanhempien asia.
Ei olisi voinut tylsempää aihetta olla. Säälittää että uustaaperot ottavat politiikaan niin tosissaan ja ovat täysin aivopestäviä.
Löysätkää pipoa.
Kun tv:ssä haastateltiin lapsia 80-luvulla, niin kukaan ei uskaltanut sanoa oikein mitään ja seuraava oli aina samaa mieltä mitä toi edellinenkin sanoi. Suuri ero myöhempiin ikäluokkiin. Ei esitetty omia mielipiteitä lapsena ja voi olla hankalaa myöhemminkin tuoda julki kantansa.
Niin, kun ei oltu totuttu huomioon, esillä oloon tai siihen, että ketään oikeasti kiinnostaisi meidän mielipiteemme. Viisainta oli karttaa huomiota ja sellaisessa tilanteessa olla olematta mitään mieltä. Moni oppi vastaamaan "ihan sama" kaikkeen, koska oli itsekästä haluta jotain tai boomeri saattoi saada raivokohtauksen, jos sanoi "väärin".
Ei se tarkoita, etteikö niitä mielipiteitä, eriäviäkin sellaisia, kavereiden kesken ollut. Nuoriso myös uskalsi jo sanoa ääneenkin jotain ja vastustaa niitä boomereitakin. (Sellaista sanaa ei muuten tunnettu kuin boomeri, ainakaan omassa ympäristössäni. Opin koko sanan vasta Marin-kohusta.)
Riippuu varmaan onko milloin syntynyt. Vanhimmat X-sukupolven edustajat jo yli kuusikymppisiä ja heidän vanhemmat sota-ajan lapsia. Me nuoremmat, sanotaan siinä n. 1973-80 syntyneet käyty koulut kasarilla ja monien vanhemmat syntyneet vasta sotien jälkeen. Sukupolvikokenus voi vaihdella paljonkin. Vanhimmat sukupolven edustajat laman aikaan jo työelämässä, me nuoremmat vasta yläkouluissa tai lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavin ketju vähään aikaan, ja tää on sentään AV.
Mistä kolmannen maailman x-sukupolvesta nää ulkovessajutut kertoo.Ne kertoo maalla eläneistä.
Oli kaupungissakin vesipostit vielä kasarilla, mutta en tiedä ketään, joka olis niistä vettä hakenut. Paitsi, jos oli putki poikki.
Omassa kaupungissani on vanhalla alueella vieläkin ainakin yksi ympäri vuoden asuttu talo, joka hakee vetensä vesipostista. Kun tätä miettii vähän eteenpäin, niin sehän tarkoittaa myös ulkovessaa, ellei ole jossain vaiheessa hankittuu polttavaa tai pakastavaa vessaa, mutta sellaisia ei ole vielä kovin kauaa edes ollut, enkä usko että siinä talossa on vieläkään.
Miten teidän on puolin ja toisin niin vaikea uskoa, että joillakin on voinut olla erilainen elinpiiri kuin toisilla? Meillä päin kaikilla tietääkseni oli sisävessat ja suihkut, jopa erittäin vanhassa koulurakennuksessa oli. Mutta varmasti maaseudulla tai myöhemmin kaupungistuneilla alueilla oli pitempään toisin.
Vielä 2000-luvulla harkitsin muuttamista keskustassa olevaan vanhaan taloon, joka lämmitettiin puulla ja sinne tuli vain kylmä vesi, pihasauna oli.
Olen alkupuolen Y, mutta viettänyt koko lähes koko elämäni X-polven seurassa. (Puoliso, sisarukset, työkaverit yms). Vasta nyt olen alkanut saada oman sukupolven seuraa ja kyllä tässä jonkun käytöseron huomaa, vaikkei se suuri olekaan. En oikeastaan kaipaa X:n seuraa. En jaksa niitä jämähtäneitä asenteita ja jatkuvaa ruikutusta, miten ennen oli paremmin. Suvaitsevia mukamas ollaan, mutta ihan sekaisin mennään, jos jonkun kumppani on samaa sukupuolta. Eri väriselle ihmiselle aletaan puhumaan englantia. Naisiin ei osata suhtautua muuten kuin alistaen.
Ja olen sitä mieltä, ettei näistä asioista pitäisi tehdä numeroa. Mutta kun X:t juuri tekevät. Kirjoittavat jopa kolumnin, jota toiset X:t hehkuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
X-sukupolveen kuuluvat ovat usein kyynisiä, sarkastisia, omaa paremmuuttaan ja älykkyyttään hiljaisesti myhäileviä ja liiankin työorientoituneita. He syyttävät nuorempiaan herkkänahkaisuudesta tajuamatta, että nuoremmat ovat "terapiasukupolvea" sen takia, etteivät boomerit ja x:t hoitaneet traumojaan vaan siirsivät koko paskataakkansa seuraavan polven setvittäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska me ei sekaannuta mihinkään. Meidät kasvattivat boomerit ja lama, siinä oppi elviytymään oman onnensa nojassa ja keksimään itselleen vielä viihdettäkin siinä sivussa. Monesta tuli tarkkailija, ei huomion keskipiste. Me mennään ja tehdään asioita pitämättä siitä sen suurempaa meteliä, kun ei vielä olla sitä sukupolvea, joka olisi menettänyt yksityisen ja julkisen rajat ja kuvannut omaa nassukkaansa maisemien sijaan. Koska jokainen saa meidän puolesta mennä sekoilla mitä haluaa, puututaan sitten, jos vahingoittaa itseään tai muita.
Y-sukupolven kasvatti kyllä lama. X:t olivat jo aikuisia tuossa vaiheessa.
Meinaat, että lamalla ei ollut merkitystä, kun pääsi koulun penkiltä kortistoon?
Ja me loppupuolen äksät oltiin teinejä. Enemmän taitaa lamamuistoja olla kuin Y-sukupolvella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska me ei sekaannuta mihinkään. Meidät kasvattivat boomerit ja lama, siinä oppi elviytymään oman onnensa nojassa ja keksimään itselleen vielä viihdettäkin siinä sivussa. Monesta tuli tarkkailija, ei huomion keskipiste. Me mennään ja tehdään asioita pitämättä siitä sen suurempaa meteliä, kun ei vielä olla sitä sukupolvea, joka olisi menettänyt yksityisen ja julkisen rajat ja kuvannut omaa nassukkaansa maisemien sijaan. Koska jokainen saa meidän puolesta mennä sekoilla mitä haluaa, puututaan sitten, jos vahingoittaa itseään tai muita.
Y-sukupolven kasvatti kyllä lama. X:t olivat jo aikuisia tuossa vaiheessa.
Meinaat, että lamalla ei ollut merkitystä, kun pääsi koulun penkiltä kortistoon?
Ja me loppupuolen äksät oltiin teinejä. Enemmän taitaa lamamuistoja olla kuin Y-sukupolvella.
Y:t olivat laman alkaessa lapsia. Jos oli köyhyyttä ja kurjuutta perheessä, niin totta kai siitä eniten ottaa lapset osumaa. Toki teinikin on lapsi, mutta jo huomattavasti kypsempi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska me ei sekaannuta mihinkään. Meidät kasvattivat boomerit ja lama, siinä oppi elviytymään oman onnensa nojassa ja keksimään itselleen vielä viihdettäkin siinä sivussa. Monesta tuli tarkkailija, ei huomion keskipiste. Me mennään ja tehdään asioita pitämättä siitä sen suurempaa meteliä, kun ei vielä olla sitä sukupolvea, joka olisi menettänyt yksityisen ja julkisen rajat ja kuvannut omaa nassukkaansa maisemien sijaan. Koska jokainen saa meidän puolesta mennä sekoilla mitä haluaa, puututaan sitten, jos vahingoittaa itseään tai muita.
Y-sukupolven kasvatti kyllä lama. X:t olivat jo aikuisia tuossa vaiheessa.
Meinaat, että lamalla ei ollut merkitystä, kun pääsi koulun penkiltä kortistoon?
Ja me loppupuolen äksät oltiin teinejä. Enemmän taitaa lamamuistoja olla kuin Y-sukupolvella.
Y:t olivat laman alkaessa lapsia. Jos oli köyhyyttä ja kurjuutta perheessä, niin totta kai siitä eniten ottaa lapset osumaa. Toki teinikin on lapsi, mutta jo huomattavasti kypsempi lapsi.
Lapsena sitä ei edes tajua aina asioita. Teininä ne iskee kovempaa. Sanoisin että vain ehkä ihan vanhemmat y-sukupolven edustajat todella kärsivät lamasta. Itse olen -75 ja muistan ankeuden todella hyvin, vaikka omien kirjoitusten aikaan -94 alkoi jo valonpilkahduksia tulla ja opiskeluaika -95 eteenpäin jo ihan positiivista talouskasvun aikaa. Eniten minusta lama vaikuttanut noin 1972-1980 syntyneisiin äksäisiin, koska ollaan vielä nuoria ja teininä monet asiat tuntuvat kahta kauheammilta kuin jollain tyyliin 80-luvun lopulla syntyneeltä silloisesta lapsesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska me ei sekaannuta mihinkään. Meidät kasvattivat boomerit ja lama, siinä oppi elviytymään oman onnensa nojassa ja keksimään itselleen vielä viihdettäkin siinä sivussa. Monesta tuli tarkkailija, ei huomion keskipiste. Me mennään ja tehdään asioita pitämättä siitä sen suurempaa meteliä, kun ei vielä olla sitä sukupolvea, joka olisi menettänyt yksityisen ja julkisen rajat ja kuvannut omaa nassukkaansa maisemien sijaan. Koska jokainen saa meidän puolesta mennä sekoilla mitä haluaa, puututaan sitten, jos vahingoittaa itseään tai muita.
Y-sukupolven kasvatti kyllä lama. X:t olivat jo aikuisia tuossa vaiheessa.
Meinaat, että lamalla ei ollut merkitystä, kun pääsi koulun penkiltä kortistoon?
Ja me loppupuolen äksät oltiin teinejä. Enemmän taitaa lamamuistoja olla kuin Y-sukupolvella.
Y:t olivat laman alkaessa lapsia. Jos oli köyhyyttä ja kurjuutta perheessä, niin totta kai siitä eniten ottaa lapset osumaa. Toki teinikin on lapsi, mutta jo huomattavasti kypsempi lapsi.
Lapsena sitä ei edes tajua aina asioita. Teininä ne iskee kovempaa. Sanoisin että vain ehkä ihan vanhemmat y-sukupolven edustajat todella kärsivät lamasta. Itse olen -75 ja muistan ankeuden todella hyvin, vaikka omien kirjoitusten aikaan -94 alkoi jo valonpilkahduksia tulla ja opiskeluaika -95 eteenpäin jo ihan positiivista talouskasvun aikaa. Eniten minusta lama vaikuttanut noin 1972-1980 syntyneisiin äksäisiin, koska ollaan vielä nuoria ja teininä monet asiat tuntuvat kahta kauheammilta kuin jollain tyyliin 80-luvun lopulla syntyneeltä silloisesta lapsesta
Mä olen -79. Muistan vanhempieni monet itkut, riidat ja hädän siitä, miten saavat asuntolainan korot maksettua ja lämmitysöljyt talveksi. Korot 15% kahdesti vuodessa tiesi pitkää, pitkää puuro- ja näkkileipäkuuria ja sitä, että kengät käveltiin puhki. Kirppikset olivat onneksi jo in ainakin meidän vaihtoehtoteinien keskuudessa. Lapsena ei onneksi tiedä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteemme politiikkaan: EVVK.
Jos joku nuori tai nuorehko ihminen olisi puhunut politiikkaa, pyrkinyt eduskuntaan tai edes millään tavalla olisi ollut kiinnostunut politiikasta, me olisimme katsoneet häntä todella hitaasti.
Politiikka oli boomereiden ja vielä vanhempien asia.
Ei olisi voinut tylsempää aihetta olla. Säälittää että uustaaperot ottavat politiikaan niin tosissaan ja ovat täysin aivopestäviä.
Löysätkää pipoa.
Kun tv:ssä haastateltiin lapsia 80-luvulla, niin kukaan ei uskaltanut sanoa oikein mitään ja seuraava oli aina samaa mieltä mitä toi edellinenkin sanoi. Suuri ero myöhempiin ikäluokkiin. Ei esitetty omia mielipiteitä lapsena ja voi olla hankalaa myöhemminkin tuoda julki kantansa.
Niin, kun ei oltu totuttu huomioon, esillä oloon tai siihen, että ketään oikeasti kiinnostaisi meidän mielipiteemme. Viisainta oli karttaa huomiota ja sellaisessa tilanteessa olla olematta mitään mieltä. Moni oppi vastaamaan "ihan sama" kaikkeen, koska oli itsekästä haluta jotain tai boomeri saattoi saada raivokohtauksen, jos sanoi "väärin".
Ei se tarkoita, etteikö niitä mielipiteitä, eriäviäkin sellaisia, kavereiden kesken ollut. Nuoriso myös uskalsi jo sanoa ääneenkin jotain ja vastustaa niitä boomereitakin. (Sellaista sanaa ei muuten tunnettu kuin boomeri, ainakaan omassa ympäristössäni. Opin koko sanan vasta Marin-kohusta.)
Mulla on muistikuva, että niitä mielipiteitä oli ihan hirveästi. Riippuu tietysti piireistä, missä pyöri, mutta kaikenlainen aktivismihan oli oikein harrastus. Alakulttuurit kukoistivat ja porukkaa kuului kaikkiin mahdollisiin järjestöihin anarkistiliitosta antifaan ja oe:hen. Kaipa se oli netin puutetta kun piti vallata taloja ja olla mukana milloin missäkin tempauksessa. Samaa ikäluokkaahan ne alkuperäiset kettutytötkin olivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitääkö kaikesta kaivamalla kaivaa negatiivista. Tämä sukupolvi eli lapsuutensa ja nuoruutensakin vielä pääsääntöisesti aika vaatimattomissa oloissa. Monilla oli vessat ulkona ja juoma- ja pesuvettä sai kun kaivosta pumppasi ämpäreihin. Isovanhempansa olivat sodan käyneitä ja kärsineitä ja vanhempansa niiden lapsia. Tältäkään sukupolvelta ei vielä kyselty, miltä tuntuu ja mitä saisi olla. (Paitsi kyläkaupan tiskillä.) Koulussa pidettiin suu kiinni kun opettaja käski eikä aikuisille auottu päätä muutenkaan. Ei ollut opintolainahyvityksiä tarjolla ja töihin mentiin mihin vaan pääsi. 80-luvulla Suomi aloitti hillittömän velaksi elämisen kun rahamarkkinat vapautui. Sitä ennen pankeista ei saanut lainaa kuin hattu kourassa kerjäämällä. Kasarilla oli töitä ja sitten iski veret seisauttava lama ysärin alussa. Valtion kassa oli oikeasti tyhjä ja Iiro Viinanen kävi Japanissa asti kerjäämässä hätärahoitusta Suomelle. Monet yrittäjät teki itsemurhia kun yritykset kaatui valuuttalainojem korkojen nousuun. Työttömyys oli kauheaa.
Kyllä äksät on myös kaikenlaista saaneet nähdä ja ovat enimmäkseen kasvaneet kunnon kansalaisiksi kun ei heti kakarasta saakka kasvatettu käyttäytymään huonosti.
Me oltiin myös ekat avainkaulalapset. Vanhemmat ei paljoa perään katsoneet vaan jätti meidät omille vanhemmilleen esim koko kesäksi. Vanhempien ihmisten seurassa lapset sai näkyä mutta ei kuulua. Saatiin piiskaa, jos ongelmia tuli. Kukaan ei tosiaan kysellyt ikinä miltä meistä tuntui. Kaverit kasvatti toisiaan ja lähiön pihoilla meitä oli paljon.
Tämä tässä näin. Tämä vapaus teki meistä tällaisia. Todellakin kasvatettiin toisiamme. Ulkona piti leikkiä käytännössä aina, joskus erikoisluvalla saatiin mennä kaverin kotiin vähäksi aikaa leikkimään tai tuoda kaveri omaan kotiin. Vanhempia ei kiinnostanut missä mentiin tai mitä tehtiin, kunhan tultiin syömään ja yöksi kotiin. Reviirit oli isoja ja leikit erittäin vaarallisia, ihme että ollaan hengissä vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No pitääkö kaikesta kaivamalla kaivaa negatiivista. Tämä sukupolvi eli lapsuutensa ja nuoruutensakin vielä pääsääntöisesti aika vaatimattomissa oloissa. Monilla oli vessat ulkona ja juoma- ja pesuvettä sai kun kaivosta pumppasi ämpäreihin. Isovanhempansa olivat sodan käyneitä ja kärsineitä ja vanhempansa niiden lapsia. Tältäkään sukupolvelta ei vielä kyselty, miltä tuntuu ja mitä saisi olla. (Paitsi kyläkaupan tiskillä.) Koulussa pidettiin suu kiinni kun opettaja käski eikä aikuisille auottu päätä muutenkaan. Ei ollut opintolainahyvityksiä tarjolla ja töihin mentiin mihin vaan pääsi. 80-luvulla Suomi aloitti hillittömän velaksi elämisen kun rahamarkkinat vapautui. Sitä ennen pankeista ei saanut lainaa kuin hattu kourassa kerjäämällä. Kasarilla oli töitä ja sitten iski veret seisauttava lama ysärin alussa. Valtion kassa oli oikeasti tyhjä ja Iiro Viinanen kävi Japanissa asti kerjäämässä hätärahoitusta Suomelle. Monet yrittäjät teki itsemurhia kun yritykset kaatui valuuttalainojem korkojen nousuun. Työttömyys oli kauheaa.
Kyllä äksät on myös kaikenlaista saaneet nähdä ja ovat enimmäkseen kasvaneet kunnon kansalaisiksi kun ei heti kakarasta saakka kasvatettu käyttäytymään huonosti.
Me oltiin myös ekat avainkaulalapset. Vanhemmat ei paljoa perään katsoneet vaan jätti meidät omille vanhemmilleen esim koko kesäksi. Vanhempien ihmisten seurassa lapset sai näkyä mutta ei kuulua. Saatiin piiskaa, jos ongelmia tuli. Kukaan ei tosiaan kysellyt ikinä miltä meistä tuntui. Kaverit kasvatti toisiaan ja lähiön pihoilla meitä oli paljon.
Tämä tässä näin. Tämä vapaus teki meistä tällaisia. Todellakin kasvatettiin toisiamme. Ulkona piti leikkiä käytännössä aina, joskus erikoisluvalla saatiin mennä kaverin kotiin vähäksi aikaa leikkimään tai tuoda kaveri omaan kotiin. Vanhempia ei kiinnostanut missä mentiin tai mitä tehtiin, kunhan tultiin syömään ja yöksi kotiin. Reviirit oli isoja ja leikit erittäin vaarallisia, ihme että ollaan hengissä vielä.
Ja pienemmät vaan tulivat siellä perässä. Kiipeiltiin puihin ja mattotelineisiin ja seikkailtiin autiotaloissa ja tyhjillä tonteilla. Sisällä piti tosiaan käydä syömässä ja kotiin mennä pimeän tullen, mutta siinäpä se. Ei nykyään enää näe sellaisia lapsilauma keskenään ulkona, ei tulisi kuuloonkaan. Lasu olisi äkkiä ylityöllistetty.
X:t ovat kasvaneet ilman diagnooseja, SSRI-lääkkeitä ja ADHD-lääkkeitä. Toisaalta X:t kehittivät nämä diagnoosit, joista nuoremmat sukupolvet saavat nyt kärsiä.
Moni nuori ei ole rikki. Heidät hoidettiin rikki ja nyt heitä syytetään siitä. Miten lapsi tai nuori voi päättää omasta hoidostaan, kun vanhemmat siihen kannustavat?