Onko laukku mielestänne hyvä lahja?

Kertokaa nyt av-raati miten on?

On riskiostos. Mä ainakin haluan valita itse laukkuni.

No samalla tavalla se on tyylikysymys ja laukku menee kirppikselle sit kuitenki

On riski ellet tiedä tarkalleen millaisista tykkää

Jos tiedät sen saajan maun, niin on. Muuten ei. Mä tykkään laukuista, mutta mulla on tarkka maku sen suhteen millainen sen pitää olla.

Ok. Nykyään ei taida kannattaa antaa mitään koska mielestäni lahjakortti on vähän sellainen tunteeton kylmä lahja. Jatkan linjallani olla ostamatta lahjoja.

En tykkäisi jos joku väkisin ostaisi laukun. Vaikka varmasti hyvin tarkoitettu niin samalla 99% hutiostos joka sitten pyörii kotona kun ei poiskaan kehtaa heittää.

Laukut on tosi yksilöllisiä asusteita ja itse olen ainakin tarkka niiden muodosta, koosta, taskuista, materiaalista ja siitä sopivatko muihin vaatteisiini ja kenkiini.

Vierailija kirjoitti:

Jos tiedät sen saajan maun, niin on. Muuten ei. Mä tykkään laukuista, mutta mulla on tarkka maku sen suhteen millainen sen pitää olla.

Kertoisitko millainen olisi laukku josta sinä pitäisit?

Eiköhän jokainen tahdo itse ostaa laukkunsa.

Ainoastaan jos tasan ja tarkkaan tietää millaisen laukun lahjan saaja ostaisi itse, on laukku hyvä lahjaidea. Tai pehmennetään vastausta:

Itse en tahtoisi laukkua lahjaksi, mutta siinä on kyse henkkoht mieltymyksistä. Joku toinen taas voi olla onnesta soikea saadessaan mieluisen laukun.

Kyllä laadukkaan ja omasta mielestään saajalle sopivan laukun voi antaa. Mielestäni on kiva, kun joku ajattelee ja yllättää. Kaiken ei tarvitse olla niin tarkkaa ja hyödyllistä. Kysehän on lahjasta: ellei kelpaa, niin ei ole antajan syy.

Yleensä en osta mitään kenellekään. Nyt halusin ostaa kun täti täyttää pyöreitä ja sattui silmiin laukku joka minusta sopisi hänen tyyliin. Saa nähdä miten käy tämän riskipstoksen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tiedät sen saajan maun, niin on. Muuten ei. Mä tykkään laukuista, mutta mulla on tarkka maku sen suhteen millainen sen pitää olla.

Kertoisitko millainen olisi laukku josta sinä pitäisit?

Mä tykkään näyttävistä ja koristeellisista laukuista ja niissä pitää olla sekä olkahihna, että lyhyet kantohihnat. Hyvä kiinnitys, vetoketju tai kunnon lukko. Pieniä sisätaskuja, mielellään vetoketjullisia. Iltakäyttöön pieni laukku, päiväkäyttöön tilava. Materiaali ei ole mulle tärkeä, voi olla nahkaa tai kangasta. Ei ruskea, eikä valkoinen.

Jos tiedät, millaisen laukun lahjan saaja haluaa, sen kun ostat. Mutta jos asiasta ei ole ollut puhetta, niin onhan se vähän riskiostos.

Mä olen ostanut lapselleni Marimekon Grathan lahjaksi, mutta tiesin, että hän haluaa juuri sellaisen.

Jos se on tilava reppu, jossa on monta pikkutaskua, ni kelpaisi kyllä 😃

Muunlaisia laukkuja en käytä 

Harvoinpa yllätyslahjat ihan nappiin osuvat, mutta neuvon silti ap:ta antamaan sen laukun. Ajatus on tärkein. 

Niin minäkään en arvosta sitä, että ostetaan jotain krääsää vain koska on joulu tai synttärit ja sitä tulee joka vuosi. Mutta jos joku kerran kymmenessä vuodessa haluaisi minulle antaa lahjan jonka on varta vasten minulle valinnut ja tuote on laadukas niin olisin iloinen ja sen pitäisin (vaikka halvan krääsän minkä joku ostaa jouluksi vaikka kiellän, päätyy roskiin). Yleensä en siis lahjoja tosiaan osta, kukkia tms korkeintaan koska en halua täyttää ihmisten koteja tavaralla joka ostettu ns velvollisuudesta. Tiedostan kyllä että laukku on riskilahja, mutta niin oikeastaan kaikki tavara on ja lahjakortti sopii lahjaksi lähinnä lapselle/nuorelle, jolla ei omia rahoja niinkään ole, ja silloinkin käteinen olisi parempi vaihtoehto. Ap

Ja halvasta krääsästä kun puhuin, niin tarkoitin tätä tilannetta kun ihmisillä voi olla ajattelumalli että jouluna pitää ostaa kaikille jotain, niin tottahan sen silloin pitää olla halpaa jotta kaikille voi viedä jotain niin silloin toivoisin ettei tuotaisi mitään. Parempi yksi lahja kymmenessä vuodessa joka on huolella valittu kuin joka vuosi jotain, vain koska kokee velvollisuutta ostaa. Ap

Siskoni osti minulle joskus neuletakin ja vaikka siinä oli akryylia seassa ja nukkaantui ajanoloon, niin oli kuitenkin häneltä selvästi ajateltu mistä voisin pitää ja hänen silloiseen budjettiin hintavakin, niin olin hyvin ilahtunut. Hän kun harvoin minulle mitään tuo eikä tuo pakkopullajoululahjoja eikä arvosta tuota velvollisuudesta tuomista. Näitä kirjoituksiani ei siis pidä tulkita niin että vain kallis lahja kelpaa. Hinta ei ole määräävä mutta ajatus että onko panostettu ja valittu jotain minkä edes arvelee ilahduttavan. Joka vuotiset markettitossut eivät ilahduta.