Miksi nykyajan lauluissa hoetaan jotain "liekinheitintä", mutta vielä 80-luvulla asiat maalattiin niin kauniisti?
🍂🍂🍂🍂🍂
Siitä päivästä lähtien
me kaksi olimme kuin tähdenlennot
loistimme hetken ja sitten haalistuimme.
(Koibito yo, Mayumi Itsuwa 1980 )
Kun vielä 80-luvulla Mayumi Itsuwa osasi kuvailla elämän vastoinkäymisiä sanoillaan kauniisti maalaten, nykyään hönkäillään vain jotain "oi beibi i lav juuuu u-u-uuuu".
Mistähän syystä nykymusiikissa sanoitukset ovat menneet niin yksinkertaisiksi ja tökeröiksi? Ovatko tekijät vai kuuntelijat nykyään jotenkin yksinkertaisempia?
Kommentit (50)
Jaa tuo on sinusta jotain hienoa maailmankirjallisuutta? Banaaleja kliseitä.
Muutenkin vertailukohdaksi sopisi paremmin 80-luvun iskelmälyriikat tyyliin "mahtava peräsin ja pulleat purjeet". Oli se hienoa.
Kuten "poliisi ajaa sinisellä autolla uaa sinisellä autolla"
tai "lennä nykäsen matti, lennä"
Mun isoisä lauloi "Ryppyruususta". K18 sanat siinä ja on jotain 100 vuotta vanha laulu.
Vierailija kirjoitti:
"Tahdon takoa sun markkinarakoa" on kyllä erittäin kauniisti maalattu lausahdus.
Pam pam Paulin taikakaulin.
Vierailija kirjoitti:
Ne Liekinheittimen sanoitukset on kyllä aivan järjettömän tökeröt ja lapselliset :D Ymmärsinkin hypen vasta kun katsoin sen live-esityksen enkkuteksteillä. Eihän nuo ulkomaalaiset ymmärrä suomea, heti paljon siedettävämpi biisi kun et ymmärrä sanoja, vaan pelkän "jutun juonen".
Nimenomaan...Biisissä on edes jotain itua, mutta ne sanat on aivan pehvasta...!
Theatre of Tragedy - Venus (1998)
Circa mea pectora multa sunt suspiria
De tua pulchritudine
Que me ledunt misere
Venus, I trowed thou wast my friend (I trowed thou wast my friend)
Professed to Heaven thou wouldst send (Heaven thou wouldst send)
As a disciple of a villain (as disciple of a villain)
Didst thou act the tragedienne (didst thou act the tragedienne)
Iam amore virginali
Totus ardeo
Iam amore virginali
Totus ardeo
Amor volat undique
Captus est libidine
Venus, I trowed thou wast my friend (I trowed thou wast my friend)
Professed to Heaven thou wouldst send (Heaven thou wouldst send)
As a disciple of a villain (as disciple of a villain)
Didst thou act the tragedienne (didst thou act the tragedienne)
Iam amore virginali
Totus ardeo
Iam amore virginali
Totus ardeo
Circa mea pectora multa sunt suspiria
De tua pulchritudine que me ledunt misere
Tui lucent oculi sicut solis radij
Sicut splendor fulguris qui lucem donat tenebris
Teen sulle temput ja paskanman poreammeeseen
Hyvä Euroviisu onkin vähän kliseinen. Kuuluu konseptiin.
Huonoa, rivoa, humoristista, kokeilevaa ja naiivia musiikkia on tehty aina. Taiteilijan vapaus.
Vain oikein hyvät (ajattomaksi osoittautuvat) ja jotkin massasta erottuvat kappaleet jäävät elämään. Iso osa kappaleista unohdetaan, myös menneiden vuosikymmenten sellaiset.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mainitsema Mayumi Itsuwan laulu on kaunis, vaikkakin todella surullinen.
Kun kuivat lehdet putoavat hämärässä,
Ne kertovat tulevista kylmistä päivistä.
Rikkinäisellä penkillä sateessa,
Ei ole laulua, joka kuiskaisi rakkaudesta.
Oi rakastaja, tule lähelleni,
Pysy vierelläni, kun jäädyn.
Ja haluan sinun nauravan ja sanovan:
Tämä eropuhe on vain vitsi.
Sorapolkua pitkin juokseminen,
Ihmiset kulkevat ohi kuin maraton.
Ikään kuin unohtamista toivoen,
He houkuttelevat minua lopettamaan.
Oi rakastaja, näkemiin,
Vuodenajat vaihtuvat,
Mutta me kaksi siitä päivästä lähtien,
Kuin tähdenlennot, loistamme ja haalistumme, kuin ohikiitävä unelma.
Tosi kaunis ja lohduton laulu. Tuo hakkaava piano vai mikä lienee kuvastaa maailman kovuutta... ja se ikään kuin pysähtyy niin kuin aika tällaiseen surulliseen hetkeen.
Kuuntelette vääriä bändejä. Tässä Poets of the Fallin uusin sinkku viime viikolta teidän elämään.