Täytän kohta 50. Elintavat on olleet huonot

ei ole.

Aina on kaikki mahdollista, se on kiinni vain siitä omasta motivaatiosta.

Ihmistä ei ole luotu elämään kuin nelikymppiseksi, turha sitä on täällä sen pidempään hengailla.

Mitä sinä sillä pidemmällä elämässä tekisit? 

Tietenkin on on vielä aikaa. Tee sellaista liikuntaa, josta pidät. Jos salilla käynti kiinnostaa ja talous antaa myöten, niin käy aluksi kerran viikossa PT:n ohjauksessa.

Käy verikokeissa, kolesteroli arvo kannattaa ottaa. Sinulla saattaa olla verisuonet jo melko tukossa.

Suosittelen sinulle viidenkympin huoltoa. Varaa aika lääkärille ja pyydä tekemään testejä. 

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen sinulle viidenkympin huoltoa. Varaa aika lääkärille ja pyydä tekemään testejä. 

köyhä kysyy, että missä tällainen lääkäri on mikä tekee testejä pyytämällä.

Samaten maksa-arvot kannattaa mittauttaa, rasvamaksan kehittyminen ei oireile mitenkään ennen kuin on liian myöhäistä.

On.

Onnistuu. Kun tiedät itse miten haluat vähentää, määrät. Aikaväli. Ja vähentämällä. Tilalle muuta kivaa.

Jos itsekin tunnistaa epäterveelliset tapansa, niin siitähän se lähtee. Tietoa kyllä on jaossa asiastaa vaikka kuinka paljon.

Alkoholin juomisen voi lopettaa, parin viikon jälkeen ei koko myrkkyä muistakaan.

Muutos tapahtuu pienin askelin.

Yksi asia kerrallaan, vähennä alkoholia esimerkiksi aloita juomaan kerran viikossa ja vähennä siitä vähitellen niin että juot joka toinen viikko, sitten kerran kuukaudessa. Uusi tapa vaatii aikaa että siihen tottuu. 

Aloita liikunta esimerkiksi käy kävelyllä 10 min päivässä, pienestä on paras aloittaa. 

Opettele tekemään ruokaa itse, kun sen osaa on helpompi syödä terveellisesti. 

Liikunnan kanssa on ollut tosi vaikeaa, koska en oikeasti tykkää paljon mistään liikunnasta. Turha teeskennellä että olisi kivaa, jos liikunta ei tuota iloa. Hyötyliikuntaa olen kuitenkin harrastanut, eli kävellyt joihinkin paikkoihin, marjastanut, tehnyt saunapuita ja sellaista. Jos jollain tähän liikuntamotivaatioon jotain vinkkejä niin mielelläni minäkin niitä lukisin. 

Ruokavalion muuttaminen on ollut helpoin asia. Oli iso juttu tajuta, että muutos lähtee siitä, mitä kantaa kaupasta kotiin. Jos on jääkaappi täynnä vihanneksia, hedelmiä ja vähärasvaisia proteiineja, niin niitähän tulee sitten syötyäkin. Jättää vaan ne makkarat, karkit sun muut ostamatta, niin niitä ei ole kotona. 

Alkoholin suhteen muutos oli hitaampi. Yksin onnistuu ihan hyvin, mutta kaveripiiri ja lähisuku harrastavat humalajuomista. Kaikille heistä ei ole ollut helppo hyväksyä jos kieltäydyn suurista alkoholimääristä ja vaihdan parin oluen jälkeen alkoholittomiin juomiin. On tullut kommenttia petturuudesta ja ylipuhumisyrityksiä tyyliin, että "kyllähän sinä ennekin ...". Mutta nykyisin minun alkoholin käyttö on selvästi riskirajojen alapuolella. 

Aerobinen kunto auttaa sinua jaksamaan arjessa. Verenkiertoelimistö kierrättää happea tehokkaammin ja sydän oppii ekonomisemmaksi, hermosto oppii sietämään rasitusta paremmin. Aerobista kuntoa voit nostaa keskitasoisella liikunnalla: hölkkä, hiihto, pyöräily, uinti... Optimi olisi yhteensä kolmisen tuntia viikossa.

Lihaskunto-/voimaharjoittelu auttaa ylläpitämään voimaa ja parantaa lihasten aineenvaihduntaa. Rappusten nousu tai ylähyllylle kurottelu ei vie niin paljon voimia kuin aiemmin, mikä myös auttaa jaksamaan arjessa. Hyvä lihaskunto myös vähentää esimerkiksi nivelten vammoja, kaatumisia jne. Optimi olisi 2-3 raskasta harjoitusta viikossa.

Nuo optimit ovat vain osviittaa siitä, miten voisi saavuttaa erinomaisen kunnon. Siihen ei heti alussa kannata pyrkiä, vaan tehdä edes 1-2 asiaa viikossa. Sekin on jo paljon parempi kuin ei mitään.

Minäkin inhoan liikuntaa, mutta saan onneksi hyvän olon tunteen sekä aerobisesta että punttitreenistä. Teen aika abstraktia ja hektistä työtä, joten saan dopamiinia varmaankin jo siitä että suoritin jonkin konkreettisen harjoituksen. Niitä liikunnan endorfiineja tulee minulle vain noista raskaista treeneistä, ei siis tule "runner's high" tai mitään muutakaan.

Kiva maksaa kaltaistesi terveydenhuoltomenot 🤷 

Vierailija kirjoitti:

ei ole.

Loppusuora häämöttää..

Vierailija kirjoitti:

Minäkin inhoan liikuntaa, mutta saan onneksi hyvän olon tunteen sekä aerobisesta että punttitreenistä. Teen aika abstraktia ja hektistä työtä, joten saan dopamiinia varmaankin jo siitä että suoritin jonkin konkreettisen harjoituksen. Niitä liikunnan endorfiineja tulee minulle vain noista raskaista treeneistä, ei siis tule "runner's high" tai mitään muutakaan.

Täsmennys, että se hyvä olo tulee siis vasta reilusti treenin jälkeen. Liikunnan aikana lähinnä vain pännii ja odotan milloin saan treenin suoritettua!