Olisitko selviytynyt tsunamista koska tiesit mitä se tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesin kyllä mikä on tsunami mutta olisinko osannut toimia oikein ja nopeasti rannalla siinä kohtaa kun vesi lähtee vetäytymään, niin en tiedä. Kuka tavallinen turisti tuollaista omalle kohdalleen uskoisi edes sattuvan. 

Thaimaassahan ei ollut tapahtunut mitään tuollaista nykyhistoriassa.

Ei, kyllä tiesivät vaan varoituksia ei kukaan kuunnellut kun ei sieltä ennenkään ole tullut

En silloin tiennyt (ei siis omaa kokemusta eikä sukulaisten/työkavereitten).

Kumminkin työkaverin kanssa oli puhetta: jos siihen eka-aaltoon jää, niin kerrasta selvä. Mutta sitten kun yrittää juosta sisämaahan, niin ensikin se ei ole vettä vaan mutaa ja toiseksi: jos siellä alkaa lentelemään bussit ja jopa junat ilmassa niin.

Huvitti kun, sen aikaisella keskustelupalstalla joku (muka) merimies kertoi, et hän tunsi laivassa ne hyökyaallot. Joku vastasi, et miten sen voi "tuntea", kun aallonkorkeus on n. 50-100cm. Aallonpituus sen sijaan satoja ellei peräti tuhat kilsaa.

Itse järkeilin asian niin, että se maankuoren antama energia on pakkautunut, ulapalla se sama energia, sitten kun se aalto tulee rantaan, niin sama energia purkautuu ... aallon korkeutena. (voin kyllä olla väärässäkin, mut niin vaan silloin mietin).

No jos se pitää paikkansa, että eläimet alkoi paniikissa juosta ylemmäs, niin siihen olisin kyllä reagoinut kaiketi itsekin. Liikun paljon luonnossa ja seuraan eläinten käyttäytymistä jatkuvasti, ne havaitsee asioita mitä ihmiset ei. Mulla on montakin "pelastautumista" tapahtunut vain siksi, että eläin reagoi ennen minua, mutta ei niissä mistään suurkatastrofista ollut tietenkään kyse.

Hyvä pointti tuo eläimet. Niillä on vaisto, meillä 2-jalkasillakin, jonkunlainen. Eläimillä ei vaan ole sitä samaa kuin meillä - vietti vie niitä, vaikka ei aina kannattaisi. 

Esim. isä kertoi, kun ajoi junaa - eteen juoksi jänis, jota ajokoira ajoi takaa. Jänis pomppasi radalta pois, mutta koira jäi siihen, juoksemaan kiskojen väliin. Sitä ei kertonut, et jäikö alle. Ajokoiralla se ajamisen vietti niin paljon, ettei tajua juuri mitään muuta.

....

Oma vaisto? Vaistoan, et joidenkin ihmisten kanssa ei kannata olla tekemisissä.

Eiköhän jokainen selvinnyt ihan vaan tuurilla. Ruotsissa asunut täti kuoli tsunamissa mutta serkku selvisi, se näytti ihan hirviöltä sen jälkeen. Tuskin oli sen vahvempi kuin vanhempansa jotka ei selvinneet, vaikka isokoinen ikäisekseen olikin.

Olisin tiennyt mikä tsunami on, koska olin nähnyt ilmeisesti sen saman dokkarin kuin se perheensä pelastanut pikkutyttö. Tykkään dokkareista, ja siinä oli selitetty hyvin, mitä tsunamissa tapahtuu. Olisin päätellyt veden voimakkaasta vetäytymisestä outoon aikaan ja siitä että horisontissa alkaa näkyä vaahtopäinen aallokko, että on syytä siirtyä jonnekin sisämaahan tai korkealla.

Sitten on ihan eri asia, olisinko sittenkään selvinnyt. En liiku hyvin ja saatan mennä kummalliseen paniikkiin, jossa pyörin käytännössä vain ympyrää. Tätä ei aina tapahdu, mutta joskus.

Manic Street Preachersin Tsunami-biisi soi usein autossa 2000-luvun alussa. Tiesin ilmiön, mutta todella vaikea sanoa miten tositilanteessa olisi toiminut, ihminen on niin utelias ja välinpitämätön. Se siinä olisi ollut just, kun ei sieltä tule mitään vuoren korkuista aaltoa, vaan aika tavallisen näköinen aalto vain mutta sitten sen myötä vesi alkaakin vain nousta ja nousta. Se ei ole yhden aallon isku, vaan vesi vain alkaa nousta.

Vierailija kirjoitti:

Manic Street Preachersin Tsunami-biisi soi usein autossa 2000-luvun alussa. Tiesin ilmiön, mutta todella vaikea sanoa miten tositilanteessa olisi toiminut, ihminen on niin utelias ja välinpitämätön. Se siinä olisi ollut just, kun ei sieltä tule mitään vuoren korkuista aaltoa, vaan aika tavallisen näköinen aalto vain mutta sitten sen myötä vesi alkaakin vain nousta ja nousta. Se ei ole yhden aallon isku, vaan vesi vain alkaa nousta.

Varmasti tämä vaihtelee millainen tsunami on missäkin rannalla ollut, mutta ainakin meidän rannalla se näytti kaukaa katsoen tavalliselta aallolta. Oltiin uima-altailla ja rannalla ja välillä katseltiin että mitä merellä päin tapahtuu, mutta ei se tuntunut huolestuttavalta. Vielä sittenkin kun lähdettiin ihan vaan varmuuden vuoksi poispäin, koska veli oli sitä mieltä että nyt lähdetään ja kauempana olleet vanhemmatkin taisi lähteä, ei olisi tullut mieleenkään, että se aalto voisi yltää edes hotellin uima-altaille. Siinä hotellialueella oli lähimpänä rantaa pienempiä bungaloweja mihin aalto osui ensin, niistä lähti aallon mukaan kaikenlaista romua, mikä teki siitä vielä vaarallisemman. Siinä kohtaa missä me oltiin aalto taisi yltää suunnilleen kilometrin päähän rannasta.

Inhoan merta joten olisin todennäköisesti olisin reagoinut outoihin merkkeihin häipymällä kauemmaksi. Yhdeksältä aamulla olisin ikävä kyllä ollut vielä nukkumassa. Bungalowissa jos olisin ollut niin en olisi selvinnyt.

Vierailija kirjoitti:

Olisin tiennyt mikä tsunami on, koska olin nähnyt ilmeisesti sen saman dokkarin kuin se perheensä pelastanut pikkutyttö. Tykkään dokkareista, ja siinä oli selitetty hyvin, mitä tsunamissa tapahtuu. Olisin päätellyt veden voimakkaasta vetäytymisestä outoon aikaan ja siitä että horisontissa alkaa näkyä vaahtopäinen aallokko, että on syytä siirtyä jonnekin sisämaahan tai korkealla.

 

Sitten on ihan eri asia, olisinko sittenkään selvinnyt. En liiku hyvin ja saatan mennä kummalliseen paniikkiin, jossa pyörin käytännössä vain ympyrää. Tätä ei aina tapahdu, mutta joskus.

Tarkotatko sitä Mai Khao Beachin tapausta? 

Käsittääkseni Phuketissa tsunami ei ollut ihan yhtä raju.

Tsunameista oli tosiaan jo tietoa tuohon aikaan, mutta se oli oudointa että siitä tiedosta huolimatta esim.rantavahteja/henkilökuntaa ei koulutettu tunnistamaan tai hotelleja tehtiin ihan  rantaan. Nykyään on tarkat turvallisuus suunnitelmat yms, mutta olen miettinyt eikö niitä silloin kukaan miettinyt vai eikö välitetty. Tuo Tapaninpäivän tsunami ei edes ollut ensiminen mitä oli sattunut muualla. 

Ala-asteella 80-luvulla käsiteltiin koulussa myös tsunami. Minulla on ikävän hyvä mielikuvitus ja näin siitä usein painajaisunia sen jälkeen. Olisin tiennyt.

Vierailija kirjoitti:

Tsunameista oli tosiaan jo tietoa tuohon aikaan, mutta se oli oudointa että siitä tiedosta huolimatta esim.rantavahteja/henkilökuntaa ei koulutettu tunnistamaan tai hotelleja tehtiin ihan  rantaan. Nykyään on tarkat turvallisuus suunnitelmat yms, mutta olen miettinyt eikö niitä silloin kukaan miettinyt vai eikö välitetty. Tuo Tapaninpäivän tsunami ei edes ollut ensiminen mitä oli sattunut muualla. 

Eihän vastaavaa tsunamia oltu koettu missään, Thaimaassakaan. Tietenkään Thaimaassa ei sitä voitu osata pelätä tästä syystä. Ja ei hotelleja rantaan? Tsunami ylsi satoja metrejä ja usein kilometrinkin rannasta, joten aika kauas olisi pitänyt rakentaa. Hotellien työntekijöidenkin syyllistäminen on ihan turhaa, moni hotellien työntekijä kuoli, koska olivat tsunamin sattuessa töissä hotellin sisätiloissa, eivät valvomassa turisteja rannoilla.

On jokseenkin vastenmielistä, miten länsimaalaiset ovat omineet tsunamin, tsunamiturismi toki kukoistaa, mutta teidän, että paikalliset eivät välittäisi enää siitä aiheesta. Kaikki paikalliset tsunamimuseot ja muut sellaiset on länsimaalaisten hommaamia, sitten valitetaan kun paikalliset eivät ylläpidäkään niitä.

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteella 80-luvulla käsiteltiin koulussa myös tsunami. Minulla on ikävän hyvä mielikuvitus ja näin siitä usein painajaisunia sen jälkeen. Olisin tiennyt.

Ihan oikeasti, ala-asteen oppien mukaan?

Tuskin kukaan olisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin tuolloin parikymppinen ja tiesin kyllä hyvin, että jos vesi lähtee pakenemaan epänormaalisti, pitää lähteä juoksemaan pois, koska tsunami on tulossa. Tiesin jo ihan kouluikäisenäkun ja näin välillä uniakin tsunameista. En muista, mistä opin tsunameista. Luultavammin joko Tieteen kuvalehdestä, joka tuli meille kotiin, tai jostain tv:n dokumentista. 

Juu juu, ihan varmaan juu.

"Juu juu, ihan varmaan juu."

? Miksi tuota on vaikeaa uskoa? Tsunami on luonnollinen luonnonilmiö, ei mikään ihmeellinen odottamaton tapahtuma, josta ei olisi kukaan tiennyt eikä puhunut mitään ennen tuota tapahtumaa. Tsunameja on ollut ennenkin ja tulee olemaan jatkossakin.