Liian(?) tiivis kummisuhde? (pitkä juttu)

Voisi kyllä olettaa että joskus Sannakin pistäisi jotain rajoja, kun lapsi hänen kanssaan on. Eikä niin että ikävässä tilanteessa vetäydytään vanhempien selän taa. Monesti toteaa vielä että en viitsinyt alkaa sen kanssa riitelemään, sano sinä sille. No joo..

t. ap., kummista onnellinen, joka on silti sitä mieltä että lähiaikuisten pitäisi kestää lapsen kiukkuakin jos ovat paljon tekemisissä

Vierailija:

Juuri näinhän se menee, eikä se olekkaan tuon Sannan tehtävä kasvattaa lasta vaan teidän, vanhempien!

Olisit iloinen, että lapsellasi on kummi, joka viettää aikaa lapsen kanssa! Tottakai äiti ja isä ovat aina lapselle rakkaimmat ihmiset maan päällä!

ilman vanhempia? Silloin Sanna joutuisi myös asettamaan erilailla rajoja.

Meidänkin kummilapsi kuulemma kotona riitatilanteessa sanoo muuttavansa meille. Varmasti kuitenkin rakastaa vanhempiaan ehdoitta. Jotkut sanovat muuttavansa mummolaan ja jotkut kummilaan. Olkaa oikeasti vaan onnellisia siitä ihmissuhteesta vaikka toki se varmasti tuntuu " loukkaavalta" kun oma lapsi sanoo noin. Teidän tavallinen arki on todella tärkeä asia ja hyvä, että joku vie lastanne menoihin. Ei mitään hätää.

Ei koko ajan voi olla menossa joka suuntaan. Se tavallinen arki rauhoittumisineen on myös tärkeä. Että on aikaa myös siihen tavalliseen leikkimiseen.

Ei joudu rajoittamaan, eli ei saa ikävää marinaa osakseen. Saa lapsesta vain sen sunnuntaipuolen. Onhan se lapselle ja varmaan sille Sannallekin kivaa. Vanhemmille aika epäkiitollista.

meillä vähän sama tilanne mutta koskien mummua ja pappaa. aina kun ei kotona ole kivaa niin mä muutan mummun luo. johon mä vastaan että senkus ei ole vieälä ovesta ulos lähtenyt:)

eikä enää kerkeä nii paljon touhuta kumminsa kanssa...

Sama tilanne voi olla eronneilla vanhemmilla, äidin luona asutaan ja ollaan " tylsiä" . Sitten isin viikonloppuina tehdään kaikkea kivaa ja ollaan muuttamassa isin luo kun arkiset jutut eivät kiinnosta.



Pahalta varmaan tuntuu, mutta lapsen on opittava myös pettymään

jotta sitten joskus pärjää omillaan.

Sinulla on pikkupojan ja kotitöiden jälkeen sitä laatuaikaa vähemmän antaa. Ei sille voi mitään.

Mutta silti jos loukkaa tai tapahtuu jotain pelottavaa tms niin huomaa että vanhemmat on ne rakkaimmat silloin kuulemma tulee ikävä kotiin.=)

Aina jossain muualla on kivempaa kuin kotona.

Juuri näinhän se menee, eikä se olekkaan tuon Sannan tehtävä kasvattaa lasta vaan teidän, vanhempien!



Olisit iloinen, että lapsellasi on kummi, joka viettää aikaa lapsen kanssa! Tottakai äiti ja isä ovat aina lapselle rakkaimmat ihmiset maan päällä!

Vierailija:

Juuri näinhän se menee, eikä se olekkaan tuon Sannan tehtävä kasvattaa lasta vaan teidän, vanhempien!

Olisit iloinen, että lapsellasi on kummi, joka viettää aikaa lapsen kanssa! Tottakai äiti ja isä ovat aina lapselle rakkaimmat ihmiset maan päällä!

Äiti on varmasti äärettömän onnellinen ja iloinen lapsensa kummista, eihän siitä tässä ollutkaan kyse.

Mutta minun mielestäni kummilla tulisi olla kyllä myös jonkinlainen kontrolli ja komento kummilapseensa, jos kerran viettää hyvin paljon aikaa tytön kanssa. Sitten olisi aivan eri asia, jos näkisivät harvoin.

Minä näen kummilastani ja tämän sisaria vähintään pari-kolme kertaa kuussa, ja olemme läheisiä. Puutun kyllä heidän touhuiluihin ja komennan vaikka kovastikin, esim. vaatteita päälle.

Hemmotella saa, ja pitää, mutta täytyy olla myös rajat ja komento. Myös kummilla.

Tottakai te olette lapsellenne kaikkein tärkeintä koko maailmassa.

Sitä ei kannata missään nimessä epäillä.

Jo ihan pieni lapsi on kuitenkin ekspertti löytämään keinot ja osaa tehdä kaikkensa että ajaisi vanhempansa " hermoraunion partaalle" jotta he antaisivat periksi. Tyttärenne on huomannut että se saa aikaan reaktion teissä kun hän sanoo tuollaista niin tottakai hän käyttää sitä hyväkseen. sellaisia lapset ovat...



Meidän tyttö on vasta 2,5 v ja hän on nyt jo yrittänyt " manipuloida" meitä hän voi esim. pyytää tavallisena arkena karkkia ja herkkuja ja kun tottakai kiellämme niin hän yrittää vedota että " mummo kyllä ostaisi, mummo on paljon kivempi, äiti on ihan tyhmä" .

Minusta kuulostaa siltä että teidän tytöllä on samanlainen taktiikka.



Luulen että ainoa mitäö voi tehdä on KÄRSIVÄLLISYYS eli kannatta selittää lapselle että " silloin kun Sanna on täällä on " juhlapäivä" ja silloin tehdään sellaista mitä ei arkena tehdä" .

Vanhempien tehtävä on kestää lapsen kiukku ja ohjata lasta

Kotona on turvallista testata rajoja esim. vaatimalla että saa muuttaa kivan kummin luo tai että haluaa joka päivä sirkukseen. Mutta vanhemman asia on sitte selittää että tämä ei käy. Sisimmissään lapsi toivoo rajoja ja sitä että vanhemmat asettavat ne.



lapsi joka uhmaa vanhempiaan on lapsi joka on saanut elää turvallisessa kodissa. Uhma on hyvä asia, se tarkoittaa että olette turvallinen paikka testata rajoja.



Olkaa iloisia siitä että lapsellanne on tämä kummi joka on häneen selvästi kiintynyt. Sitten kun lapsi on teini niin on hyvä että hänellä on turvallinen aikuinen omien vanhempien lisäksi. Olkaa onnellisia Sanna-kummista sillä tänä päivänä kummit jotka ovat aidosti ja vilpittömästi kiinnostuneita lapsesta ovat harvassa!

..fantasiat siitä, että on adoptoitu ja ne oikeat rakastavat vanhemmat ovat jossakin muualla jne. kuuluu tähän kehitysvaiheeseen! Tämä kummin luokse muutto kertoo samasta teemasta, mitä tyttö kehityksessään nyt käsittelee. Työskentelee päästäkseen hieman irti äidistä ja isästä, tämä on turvallinen tapa työstää asiaa. Älä lähde mukaan lapsen juttuihin. Lapsi tarvitsee sen tiedon, että vaikka hän mitä toivoo ja " uhkailee" , te ette hänestä luovu. Hän ikäänkuin testaa rakkautenne määrää ja rajaa.

Voin kyllä kuvitella, että liian tiiviinä tuo kummisuhde on teille vanhemmille hankala. Se voi myös olla pelastus myöhemmin, esim. murrosiässä, tytöllä on kokemus, että joku aikuinen, perheen ulkopuolinen ymmärtää häntä jne.