Lue keskustelun säännöt.
Tabu: lapset ottavat enemmän kuin antavat
09.03.2026 |
Tunteeko kukaa muu näin? Kyllähän heitä rakastaa, mutta toisinaan on kyllä raskasta.
Kommentit (14)
Riippuu miten olet lapsesi kasvattanut. Jos olet koko ajan antamassa heille jotain, he oppivat että saavat koko ajan vain ottaa, antamatta mitään takaisin. Opeta vastavuoroisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ehdottomasti, t aikuisen nepsyn äiti. Eriyislapsen vanhempana on ymmärrettävästi saanut tuuletella ihan rauhassa, ei ole ollut tabu.
Ajoittain kyllä. Ja etenkin väsyneenä on tällainen olo. Mutta pidemmässä juoksussa asia helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä niiden pitäisi sinulle antaa?
No ei periaatteessa mitään. Itsehän heidät halusin. Mutta työtä ja vaivaa on lapsista enemmän kuin tarpeeksi. 90% huolehtimista, 10% iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niiden pitäisi sinulle antaa?
No ei periaatteessa mitään. Itsehän heidät halusin. Mutta työtä ja vaivaa on lapsista enemmän kuin tarpeeksi. 90% huolehtimista, 10% iloa.
Onko sun lapset vielä kovin pieniä? Tai onko heillä erityisiä haasteita tai paljon sairauksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niiden pitäisi sinulle antaa?
No ei periaatteessa mitään. Itsehän heidät halusin. Mutta työtä ja vaivaa on lapsista enemmän kuin tarpeeksi. 90% huolehtimista, 10% iloa.
Onko sun lapset vielä kovin pieniä? Tai onko heillä erityisiä haasteita tai paljon sairauksia?
Ovat esiteinejä, toinen kehitysvammainen autisti, joten tällä varmasti vaikutusta. Ap.
Tabu? Mistään muusta ei täällä nykyisin puhutakaan kuin että miten kamalaa on kun on lapsia:).
Kun katson ympärilleni, niin näen oikeastaan pelkkää kaverikasvattamista. Lapset määräävät mitä perhe tekee ja miten elää. Aikuiset ovat lapsia ja kuvittelevat että lapsi pystyy itsenäiseen päätöksentekoon.
En ihmettele yhtään jos joillakin on rankkaa.
No, meillä ei ole, ja lasten kasvattaminen ehdottomasti antaa enemmän kuin ottaa. Tosin en ikinä ajattele noin, koska minä en ole maailman napa. Olen vain yksi linkki sukupolvien välissä. Se riittää ja näin on hyvä. Tee osani ja parhaani, ja poistun sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niiden pitäisi sinulle antaa?
No ei periaatteessa mitään. Itsehän heidät halusin. Mutta työtä ja vaivaa on lapsista enemmän kuin tarpeeksi. 90% huolehtimista, 10% iloa.
Onko sun lapset vielä kovin pieniä? Tai onko heillä erityisiä haasteita tai paljon sairauksia?
Ovat esiteinejä, toinen kehitysvammainen autisti, joten tällä varmasti vaikutusta. Ap.
Ihan varmasti on paljonkin vaikutusta! Siinä ei hoiva ja huolehtiminen ihan heti lopu. Mutta helpottaa sekin aikanaan. Onhan sulla kontakteja muihin vanhempiin, joilla on vastaava tilanne?
En tiedä, olivat niin nuoria kun exä halus lähtä toisen miehen mukaan niin minä näin niitä sitten vaan joka toinen viikonloppu. Sillon oli kivaa.
M53
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tabu? Mistään muusta ei täällä nykyisin puhutakaan kuin että miten kamalaa on kun on lapsia:).
Kun katson ympärilleni, niin näen oikeastaan pelkkää kaverikasvattamista. Lapset määräävät mitä perhe tekee ja miten elää. Aikuiset ovat lapsia ja kuvittelevat että lapsi pystyy itsenäiseen päätöksentekoon.
En ihmettele yhtään jos joillakin on rankkaa.
No, meillä ei ole, ja lasten kasvattaminen ehdottomasti antaa enemmän kuin ottaa. Tosin en ikinä ajattele noin, koska minä en ole maailman napa. Olen vain yksi linkki sukupolvien välissä. Se riittää ja näin on hyvä. Tee osani ja parhaani, ja poistun sitten.
Ei täällä kyllä oikeasti puhuta siitä. Hyvä esimerkki on tuo tässä ekoilla sivuilla pyörivä ketju, jossa energisen ja vilkkaan 5-vuotiaan vanhempi kertoo olevansa väsynyt ja pyytää vinkkejä. Se on ihan täynnä ihan hirveää ilkeilyä ja todella rumaa arvostelua. Onneksi myös joitain asiallisia vastauksia. Mutta nuo ilkeilyt ja arvostelut ketjussa kertovat hyvinkin siitä, miten tabu tämä aihe edelleen on.
Totta kai erityislapsen vanhempana oleminen vie voimia aivan eri tavalla kuin "normaalin" lapsen kanssa. Arki on hyvin erilaista kuin itsenäisesti toimivan lapsen kanssa. Siksi erityislasten vanhemmat uupuvat ja tarvitsevat eri tavalla tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä. Kun hankit lapsia, etkö tiennyt vai yksinkertaisesti ymmärtänyt että ne tuottaa sinulle väh. 18 vuoden velvollisuuden?
Kun sinä tuot toisen maailmaan niin ei sen kuulu sinulle antaa, vaan sinun kuuluu antaa sille. Jos jotain saat, niin sehän on vain bonusta.
Oman lapsen kohdalla voisin kuvitella, että se onkin ainoa ihmissuhde joka saa ottaa enemmän kuin antaa. Minkä tahansa muun ihmisen kohdalla vähentäisin kontaktia, ja niin olen tehnytkin. Oma jälkikasvu tai lapset yleensäkin eivät ole tasavertaisessa ihmissuhteessa kanssani.
Mitä niiden pitäisi sinulle antaa?