Miksi yritän olla yliymmärtäjä?
Koen viesteihin vastaamisen rasittavana ja lykkään sitä. Nyt keksin yhden syyn siihen: yritän aina viimeisen päälle miettiä miten ja mitä vastaan. Jos täytyy tsempata, onnitella, lohduttaa tms, pinnistelen ihan liikaa ja yritän olla joku yliymmärtäjä ja lässyttäjä. Miten oppisi olemaan normaali? Koen jotain ihme tarvetta olla tosi kannatteleva muiden asioihin
Kommentit (42)
Mikäs olis tsemppi-emoji? Tietääkö joku?
Laita viestiin että v#ttuako tänne laittelet viestejä . Eiköhän ne siitä lopu .
Minkä laittaisitte lohduttaa-emojiksi?
Kekasin. Laita viestiin vain:
EVVK
Tai kirjoita viestiin:
Kiviäkin kiinnostaa.
Oliko selviytymisesi jossain vaiheessa elämääsi riippuvainen toisten kannattelusta?
Onko jompikumpi tai molemmat vanhempasi ollut jollain tavalla epävakaa, ja sinun on ollut tärkeää lapsena ylläpitää hyvää ja rauhallista ilmapiiriä?
Mulla vähän samaa. Vatvon, että voinko sanoa näin, voiko tämän ymmärtää väärin, kuulostanko tylyltä jne. Ehkä tämä johtuu siitä, että ihan puhuessakin tulen välillä väärin ymmärretyksi ja ihan aina en viitsi oikaista, että en ihan noin tarkoittanut. Tai vasta jälkeenpäin tajuan (yllättävä tilanne), että miten mun olisi pitänyt asia sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samaa. Vatvon, että voinko sanoa näin, voiko tämän ymmärtää väärin, kuulostanko tylyltä jne. Ehkä tämä johtuu siitä, että ihan puhuessakin tulen välillä väärin ymmärretyksi ja ihan aina en viitsi oikaista, että en ihan noin tarkoittanut. Tai vasta jälkeenpäin tajuan (yllättävä tilanne), että miten mun olisi pitänyt asia sanoa.
Lisään vielä tähän, että omassa elämässä oli ihan hiljattain tilanne, jossa olisin kaivannut tsemppiä ja myötätuntoisia sanoja, ja sitten sain läheisiltä ihmisiltä vain jonkun pelkän emojin tai "ohho" -kommentin. Itse kun ap:n tapaan mietin ja harkitsen sanojani ja yritän saada sanottua jotain fiksua ja merkityksellistä, joka tuntuisi vastaanottajasta hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samaa. Vatvon, että voinko sanoa näin, voiko tämän ymmärtää väärin, kuulostanko tylyltä jne. Ehkä tämä johtuu siitä, että ihan puhuessakin tulen välillä väärin ymmärretyksi ja ihan aina en viitsi oikaista, että en ihan noin tarkoittanut. Tai vasta jälkeenpäin tajuan (yllättävä tilanne), että miten mun olisi pitänyt asia sanoa.
Lisään vielä tähän, että omassa elämässä oli ihan hiljattain tilanne, jossa olisin kaivannut tsemppiä ja myötätuntoisia sanoja, ja sitten sain läheisiltä ihmisiltä vain jonkun pelkän emojin tai "ohho" -kommentin. Itse kun ap:n tapaan mietin ja harkitsen sanojani ja yritän saada sanottua jotain fiksua ja merkityksellistä, joka tuntuisi vastaanottajasta hyvältä.
Ei siis varmaan ole huono asia, että ap vastaa harkiten tai "lässyttää". Ei kaunis ja positiivinen puhe ole lässyttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samaa. Vatvon, että voinko sanoa näin, voiko tämän ymmärtää väärin, kuulostanko tylyltä jne. Ehkä tämä johtuu siitä, että ihan puhuessakin tulen välillä väärin ymmärretyksi ja ihan aina en viitsi oikaista, että en ihan noin tarkoittanut. Tai vasta jälkeenpäin tajuan (yllättävä tilanne), että miten mun olisi pitänyt asia sanoa.
Lisään vielä tähän, että omassa elämässä oli ihan hiljattain tilanne, jossa olisin kaivannut tsemppiä ja myötätuntoisia sanoja, ja sitten sain läheisiltä ihmisiltä vain jonkun pelkän emojin tai "ohho" -kommentin. Itse kun ap:n tapaan mietin ja harkitsen sanojani ja yritän saada sanottua jotain fiksua ja merkityksellistä, joka tuntuisi vastaanottajasta hyvältä.
Lainaaminen ei taida toimia, mutta numerolle 13 kommentoin, että ihan sama juttu itsellä. Minullekin kommentoitu jotain töksähtävää tai jopa ivailevaa, kun olisi odottanut jotain vastavuoroisempaa. Sitä on alkanut miettimään miten osaisi asettaa itsensä oman elämänsä keskiöön eikä käyttäisi kuin pikkuisen energiaa muiden asioihin.
Ap
Vastaat vain suoraan mitä mieltä oikeasti olet, sen enempää miettimättä niin kyllä ne viestitkin siitä harvenevat.
Kerro ap miksi sun pitää olla tollanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samaa. Vatvon, että voinko sanoa näin, voiko tämän ymmärtää väärin, kuulostanko tylyltä jne. Ehkä tämä johtuu siitä, että ihan puhuessakin tulen välillä väärin ymmärretyksi ja ihan aina en viitsi oikaista, että en ihan noin tarkoittanut. Tai vasta jälkeenpäin tajuan (yllättävä tilanne), että miten mun olisi pitänyt asia sanoa.
Lisään vielä tähän, että omassa elämässä oli ihan hiljattain tilanne, jossa olisin kaivannut tsemppiä ja myötätuntoisia sanoja, ja sitten sain läheisiltä ihmisiltä vain jonkun pelkän emojin tai "ohho" -kommentin. Itse kun ap:n tapaan mietin ja harkitsen sanojani ja yritän saada sanottua jotain fiksua ja merkityksellistä, joka tuntuisi vastaanottajasta hyvältä.
Ei siis varmaan ole huono asia, että ap vastaa harkiten tai "lässyttää". Ei kaunis ja positiivinen puhe ole lässyttämistä.
Ei kauniit sanat pitäisi huono asia olla, vaikka kyllähän jotkut pahastuu surun tai murheen keskellä kliseisistä toivotuksistakin, vaikka sanoja tarkoittaa vain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samaa. Vatvon, että voinko sanoa näin, voiko tämän ymmärtää väärin, kuulostanko tylyltä jne. Ehkä tämä johtuu siitä, että ihan puhuessakin tulen välillä väärin ymmärretyksi ja ihan aina en viitsi oikaista, että en ihan noin tarkoittanut. Tai vasta jälkeenpäin tajuan (yllättävä tilanne), että miten mun olisi pitänyt asia sanoa.
Lisään vielä tähän, että omassa elämässä oli ihan hiljattain tilanne, jossa olisin kaivannut tsemppiä ja myötätuntoisia sanoja, ja sitten sain läheisiltä ihmisiltä vain jonkun pelkän emojin tai "ohho" -kommentin. Itse kun ap:n tapaan mietin ja harkitsen sanojani ja yritän saada sanottua jotain fiksua ja merkityksellistä, joka tuntuisi vastaanottajasta hyvältä.
Lainaaminen ei taida toimia, mutta numerolle 13 kommentoin, että ihan sama juttu itsellä. Minullekin kommentoitu jotain töksähtävää tai jopa ivailevaa, kun olisi odottanut jotain vastavuoroisempaa. Sitä on alkanut miettimään miten osaisi asettaa itsensä oman elämänsä keskiöön eikä käyttäisi kuin pikkuisen energiaa muiden asioihin.
Ap
Työstän tätä asiaa juuri itsekin. Olen tajunnut, että kaipaan syvempää ihmissuhdetta, jossa oikeasti välitetään toinen toisesta eikä niin, että ihmisetkin ovat lähinnä ajanvietettä. Olen tullut siihen lopputulokseen, että täytyy lakata odottamasta toisilta jotain, mitä näillä ei ole tai eivät halua antaa, ja sietää yksinäisyyttä siihen asti, että ehkä tapaa joskus toisenlaisen ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vastaat vain suoraan mitä mieltä oikeasti olet, sen enempää miettimättä niin kyllä ne viestitkin siitä harvenevat.
Kysehän ei ole siitä ettenkö aidosti haluaisi läheisille hyvää, mutta käytän kohtuuttomasti aikaa muotoiluun ja mukailuun ja koitan jotenkin ylisanoittaa kaiken. No nyt kun tiedostan tämän, osaan ehkä tyytyä ns tavalliseen viestiin jatkossa.
Ap
No vastaile yhdellä emojilla. Ei tarvi lässytellä ja kirjoitella liirum laarumeita.