5kk vauva ei nukahda
Meillä on jo pitkään ollut ongelmia vauvan nukahtamisen kanssa. Lapsi ei nimittäin millään nukahda itse eikä halua myöskään tulla nukutetuksia vaikka olisi kuinka väsynyt! Ainut tapa saada lapsi nukkumaan on keinuttaa sylissä niin kauan kunnes nukahtaa rauhallisesti laulellen, mutta nykyisin ei sekään enää meinaa onnistua. Lapsi rimpuilee, lyö, potkii, huutaa kuin hullu. Poika on isokokoinen ja painaa jo lähes 10kg + myös todella vahva, joten etenkin minun pienikokoisen äidin on tosi vaikea ylipäätänsä pitää lasta sylissä tässä mielentilassa.
Ollaan monta kertaa kokeiltu unikoulua eli jätetään lapsi yksin sänkyyn ja annetaan olla siellä kunnes itse nukahtaa. Sekään ei onnistu, siellä sängyssä oleminen on aluksi hauskaa leikkimistä. Sitten kun poju tajuaa että ne jättikin mut tänne yksin alkaa tajuton raivoaminen, joka yleensä päättyy siihen että pikkumies huutaa niin hulluna että on tukehtua omaan sylkeensä kun lopettaa nieleskelynkin. Kun lapsi yskii sängyssä on se aivan pakko käydä nostamassa syliin rauhoittumaan ja sitten koko juttu alkaa taas alusta. Yleensä lisäksi sanotaan että lapsen voi käydä rauhoittelemassa menemällä viereen, puhumalla rauhallisesti tai vaikka istumalla vieressä kun lapsi on yksin sängyssä. Meillä ei sekään toimi, lapsi huutaa jokatapauksessa yhtä paljon aivan sama missä kohtaa vanhempi oli ja kaikki päättyy jokakerta samaan lopputulokseen. Puhe eikä mikään muukaan rauhoittelu auta, ainut on se syliin ottaminen.
Ollaan kysytty Neuvolasta neuvoa, mutta ei siellä osata auttaa. Terveydenhoitaja sanoi että ehkä teidän lapsen ei tarvitse edes nukkua päivällä kun lapsi nukkuu yöllä 20-6 tai 7. Se ei kuitenkaan ole totta, sillä 5kk unentarve on suuri ja meidän lapsen päivästä puolet on aina väsymyksessä kiukuttelua, itkua ja riehumista. Muuten poika on iloinen naureskelija, utelias ja tykkää leikkiä paljon. Ruokakin maistuu hyvin ja kehitys on kaikinpuolin ollut koko ajan hyvässä vauhdissa.
Ollaan yritetty miettiä kaikki mahdolliset syyt tälle nukahtamattomuudelle sekä keinot miten saada lapsi nukkumaan itse. Toistaiseksi mikään ei ole auttanut yhtään.
Ainoastaan vaunuissa ja autossa nukahtaa itse, mutta ei me voida jokapäivä 5 kertaa kävellä vaunujen kanssa tuntia pihalla kun sääkin on tähän aikaan vuodesta lähinnä sitä kaatosadetta. Lisäksi meillä ei ole edes omaa autoa, jolla ajella ympäriinsä että pikkuinen saisi päivällä edes vähän nukuttua.
Tällainen nukkumattomuus on vanhemmille tosi rankkaa. Sitä pakostakin syyttää itseään vaikka ymmärtää itsekin ettei siihen ole syytä. Siksi siis kysyisin että olisiko kenelläkään hyviä neuvoja mitä tehdä, mitä pitäisi kokeilla? Tai onko kukaan ollut samassa tilanteessa?
Kommentit (34)
"Kirjaa lukiessa alkaa tosiaan vaikuttaa päättömältä se, millaisia ponnistuksia länsimaiset vanhemmat suorittavat yrittäessään saada vastasyntyneen tai pienen vauvan nukkumaan omassa sängyssään. "
http://www.babyidea.fi/aidille/aptutuksi/apjackson.html
Nukkuminen, kuten syöminenkin, ei ole käyttäytymismuoto, jonka voisi opettaa lapselle pakolla. Korkeintaan voit luoda olosuhteet, jotka tekevät lapselle mahdolliseksi nukahtaa.
Neuvottuani kolmen vuosikymmenen ajan vanhempia nukkumista koskevissa kysymyksissä olen tullut johtopäätökseen, että useimmat yöheräilijät ovat sellaisia syntyjään, eivät olosuhteiden vuoksi. Ei ole sinun vikasi, että vauvasi herää, eivätkä vauvasi nukkumatavat ole vanhemmuutesi heijastusta. Jos ystäväsi kehuvat, että heidän vauvansa nukkuvat läpi yön, luota meihin: he todennäköisesti liioittelevat - ja paljon.
Joskus on hyödyllistä ymmärtää, että jotkut vauvat ovat hyväunisia ja osaavat syntyjään rauhoittaa itsensä, kun taas toiset vauvat heräävät helposti yöllä ja ovat vaikeasti jälleen rauhoitettavissa. Jokainen vauva on erilainen ja unikäyttäytyminen liittyy enemmänkin synnynnäiseen tempperamenttiin (tai yöheräilyn kohdalla lääketieteellisiin syihin) kuin mihinkään äidin tai isän aikaansaamiin "huonoihin tapoihin". Tulee aika, jolloin sinnikkäänkin yövalvojan vanhemmat palkitaan keskeytymättömällä unella. Ikävaihe, jona perheet palkitaan tällä koko yön kestävällä autuudella, vaihtelee lapsesta toiseen. Odottaessanne kokeilkaa, mikä yöaikainen vanhemmuuden tyyli toimisi teidän tapauksessanne. Tätä varten teidän ei tarvitse konsultoida muita uniexperttejä kuin vauvaanne ja itseänne.
KIINNITTYMISEN JATKAMINEN YÖLLÄ
Yöajan kiintymysvanhemmuudessa on kysymys enemmästä kuin vain vauvan nukkumapaikasta. Kysymys on asenteesta vauvan öisiin tarpeisiin, sen hyväksymistä, että vauvasi on pieni ihminen, jolla on suuret tarpeet - ympäri vuorokauden ja läpi viikon. Vauvasi luottaa siihen että sinä, hänen vanhempansa, olet jatkuvasti saatavilla myös yöllä, kuten päivälläkin. Joten sopeutat yöhön liittyvät tapasi vauvan tarpeisiin. Jos olet halukas joustamaan ja luovut kulttuurissa yleisestä asenteesta, jonka mukaan vauvat pitäisi opettaa heti alusta lähtien nukkumaan itsekseen, tulet ymmärtämään, että vauvan toivottaminen tervetulleeksi omaan vuoteeseesi ei ole pilalle hemmottelua eikä vauvan komentoon alistumista.
Lisättäköön, ettei vauvalle ole mitään oikeaa tai väärää nukkumapaikkaa. Päämääräsi ei ole sopeuttaa vauvasi nukkumakäytäntöä jonkun muun neuvomiin periaatteisiin - tulivatpa neuvot sitten vauvakouluttajalta tai kiintymysvanhemmuuden kannattajalta. Päämääräsi on löytää yötä varten vanhemmuuden strategia, joka tekee kaikille perheessä mahdolliseksi nukkua hyvin. Me, ja monet muutkin vanhemmat olemme huomanneet, että vauvan lähellä nukkuminen on paras tapa mahdollistaa vauvan tarpeisiin reagoiminen myös yöllä, ja nukkua silti hyvin.
MIKSI VAUVAN LÄHELLÄ NUKKUMINEN TOIMII?
On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.
Pikkulapsen uni on erilaista kuin aikuisilla. Tutkijat eivät tiedä, miksi vauvat viettävät niin paljon aikaa kevyessä unessa. Voi olla, että vauvat eivät vielä ole kyllin kehittyneitä voidakseen turvallisesti nukkua syväunta. Jos hyväksytään ajatus, että vauvoilla on hyvä syy nukkua kuten nukkuvat, alkaa tuntua järkevältä myös ajatus, että vauvojen pitäisi nukkua jonkun rakastamansa ihmisen vieressä.
Uneen vaipuminen äidin rinnoilla tai isän käsivarsilla luo tervettä suhtautumistapaa nukkumista kohtaan. Vauva oppii, että on mukava nukahtaa. Vanhempiensa kanssa nukkuvat vauvat eivät ainoastaan nuku tyytyväisempinä, he myös pysyvät unessa kauemmin.
Jos vauva on yksin, herääminen saattaa olla pelottavaa. Kun huoneessa ei ole vanhempaa, vauva päättelee olevansa yksin ja hylättynä. Jos vauva herää lähellä äitiä, herääminen ei ole niin pelottavaa. Vauva ymmärtää, että kaikki on hyvin, jos äiti on lähellä. Hän voi imeä maitoa, jos on nälkä ja imeminen tyynnyttää hänet taas uneen. Ja äiti voi ehkä ojentaa kätensä, taputtaa vauvan selkää, mumista muutaman lohdutuksen sanan ja saatella vauvan näin kevyestä unesta kohti syvempää ilman että hänen tarvitsisi itse edes kunnolla herätä.
Kuinka paljon mukavampaa onkaan pystyä tyydyttämään vauvan tarpeet yöllä lähtemättä ollenkaan sängystä. Tällä tavoin yöllä usein syövien vauvojen äidit eivät ainoastaan pysy hengissä vaan suorastaan kukoistavat. Jos kysyt heiltä aamulla, he eivät osaa kertoa, mihin aikaan tai kuinka usein vauva heräsi yöllä. He vain tietävät levänneensä kunnolla. Koska samassa vuoteessa nukkuvien äitien ja vauvojen unirytmit asettuvat yksiin, vauvan heräämiset eivät häiritse äidin unirytmiä.
Vertaa tätä tilanteeseen, jossa äiti ja vauva nukkuvat eri huoneissa. Kun yksin nukkuva vauva herää itkien, yksin ja herättää äidin syvästä unesta, äidin on noustava vuoteestaan ja kiiruhdettava vauvan luo. Sitten hänen on rauhoitettava vauva niin, että tämä pystyy imemään maitoa. Kun vauva viimein vaipuu uneen, äiti laskee tämän koriinsa, ja sitten hänen itsensä pitäisi pystyä nukahtamaan.
Vauvakoulutuksen näkökulmasta yöherääminen on tapa, josta vauva pitää opettaa pois, ei merkki siitä, että vauvalla olisi tarve kiinnittyä vanhempiinsa. Usein toistuva yöherääminen ei tunnu kuitenkaan vaivaavan useimpia vauvan kanssa nukkuvia äitejä. Useammin toistuvat ruokinnat, lisämaito ja lisäkosketus auttavat vauvaa kasvamaan paremmin.
Vauvoilla on oma tapansa tietää, miten he voivat saada vanhemmiltaan sen, mitä kasvaakseen tarvitsevat. Jos otat vinkistä vaarin ja nautit yöllä vauvasi läsnäolosta, tulet iloisemmaksi ja pysyt paremmin kiinnittyneenä vauvaasi.
Vauvan kanssa nukkuminen tekee sinulle mahdolliseksi välittää vauvallesi huolenpidon viestejä läpi koko yön, sanomatta sanaakaan. Kun olet lähellä vauvasi herätessä ahdistuneena, voit vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä välittää vauvallesi viestin, että hän voi luottaa siihen että tyydytät hänen tarpeensa ja olet paikalla hänen tarvitessaan. Kun jätät kriitikot ja vauvakouluttajat omaan arvoonsa ja lasket vauvasi viereesi nukkumaan, viestität hänelle, että luotat hänen merkkeihinsä.
YHDESSÄ NUKKUMINEN - KUINKA SEN SAA TOIMIMAAN?
Varmistakaa, että kummatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä.
Kiintymysvanhemmuuden periaatteiden olisi tarkoitus lähentää vanhempia, ei vieraannuttaa heitä toisistaan.
Käytä suurta sänkyä
Yhdessä nukkuminen on mukavampaa, kun on paljon tilaa jaettavaksi.
Laajenna sänkyäsi
Jotkut äidit ja vauvat tarvitsevat hieman etäisyyttä, jotta olo on mukava eikä herää liian usein. Kokeile sivuvaunua.
Kokeile erilaisia nukkumisjärjestelyjä
Monille perheille parempi järjestely on , että vauva nukkuu äidin ja seinän välissä
Nukkukaa yhdessä osa yöstä
Vauvan kanssa nukkuminen ei ole kaikki-tai-ei-mitään-kysymys.
Vauvan nukkuessa yksin vanhemmat voivat nauttia hetken kahdestaan. Vauvan herätessä vauva haetaan nukkumaan vanhempien sänkyyn.
Jaa vuoteesi vain yhden lapsen kanssa kerrallaan
Pikkuvauvan ja taaperon nukkuminen yhdessä ei ole turvallista. Järjestä taaperolle oma erikoissänky parisängyn viereen.
Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia.
(Kiintymysvanhemmuuden kirja: Onnellisen vauvan hoito-opas, kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)
leiki, laula , tanssi, vaihda vaippa, syötä ja kääri lapsi peittoon. laita kyljelleen tai mahalleen viereesi sänkyyn, lue yksitoikkoisella äänellä mantraa tai toista jotain lausetta samalla rytmillä, taputa kokmen sekunnin välein, tai tönäise kääröä pikkuisen mutta tukevasti, voit itse määrätä tahdin, se tulee jokaiselta ika luonnostaan. Ei siis kevyitä taputuksia usein van sellainen tumppaus. parasta olisi kun lasta ei vietäisi pois talon tapahtumakeskipisteestä van hän nukkuisi olkkarin lattialla tai muussa paikassa jossa muut oleskelevät. Ettei taas pelkäisi että jää tapahtumista paitsi. Ja myös jatkakaa elämää ja puhetta ja tiskausta ja kaikkea, lapsi voi havahtua välillä syvästä unesta ja havaitsee tyytyväisenä että elämä jatkuu.
ihanaa kun ihmiset joilla ei ole käryäkään mistä puhutaan, alkaa neuvomaan.
Noh, joka tapauksessa mun kolmas lapsi on ollut aina huono nukahtaja. Jo vastasyntyneenä nukahti huonosti ja nukkui huonosti, yleensä nukuttaminen kesti reilusti kauemmin kun itse nukkuminen.
Ollaan kokeiltu vaikka ja mitä ja monesti on mennyt niin, että sama juttu mikä toimi tällä viikolla, ei toimikkaan enää ensi viikolla tai toisinpäin.
Alkuun nukahti parhaiten kantamalla sylissä, ei nukahtanut autoon eikä rattaisiin.
Sitten vaan kannettiin ja yritettiin siirtää nukkuvana esim.rattaisiin.
Sitten se lakkasi toimimasta, sitten ottetiin viereen kainaloon ja heijattiin siinä, toimi jonkun aikaa.
Meidän vauva ei nukahtanut yksin,inhosi paljaan ihon kontaktia, varmaan siksi kun hikoaa niin helposti,on aina inhonnut jos on yritetty rajoittaa jollain kapalolla,peitolla yms. Ei ole tykännyt nukkua vieressä vaan nukkuu paremmin yksin.
Aika haastavaa on ollut ja alussa varsinkin olin ihan pihalla, luulin, että on esim.kipuja.
Myöhemmin olen tullut siihen tulokseen, että se ei jostain syystä osaa laskea aktiivitasoja alas ilman apua, on muutenkin aika haastavalla tempperamentilla varustettu.
Nykyisin meillä sujuu jo nukahtamiset hyvin kun lapsi melkein 1,5v, ollaan aika tarkkoja meidän päivärytmistä, se helpottaa.
Meillä nukutaan yhdet päiväunet,2-3h yleensä ulkona rattaissa(sisällä päivällä nukahtaminen edelleen vaikeeta), illalla nukahtaa nykyisin paremmin omaan sänkyyn kun viereen, jonkun aikaa se touhuilee siellä, hyörii ja pyörii ja mylläilee, mutta nukahtaa ilman huutoa, toisin kuin viereen nukuttaessa.
Sen olen itse oppinut, että väsynyt pitää olla, mutta ei liian, yliväsyneenä nukuttaminen on ollut ihan tuskaa.
Ei kai siihen muuta voi sanoa kun, että kokeile kaikkea, lopulta löytyy se teidän vauvalla paras tapa, mikä voi tosin vaihdella vaikka viikosta toiseen.
Mitään sääntöä ei ole minkä mukaan vauvan pitää toimia, vaan tee niin mikä vauvalle parasta on, toiselle se on vieressä olo, toiselle rattaissa ja toiselle omassa sängyssä.
Aikakin yleensä auttaa, luota siihen :)
mulla on radiohaastattelu avattuna toiseen ikkunaan, kuuntelen sen heti kun on aikaa keskittyä hetkeksi :)
Ja viimeisin kommentti oli tosi hyvä. Meidänkin vauvalla tuntuu olevan se, että aina kun väsyttää on vauhti vielä niin päällä ettei toinen osaa yhtään rauhoittua itse. Se vauhti enemmänkin vain kiihtyy kun väsyy. Kaikista rauhallisin poju on heti herättyään, silloin vähän katselee ympärilleen ja touhuilee itsekseen. Jaksaa pitkään saman lelun kanssa leikkiä ja höpötellä. Sitten väsyneenä alkaa se jatkuva liikkuminen, potkiminen, pyöriminen, kiljuminen, tyytymätön kitinä ja toista on tosi vaikea saada rauhoittumaan.
Aion nyt yrittää olla mahdollisimman vauvantahtinen kaikessa ja mennä sen mukaan miten saan pidettyä toisen mahdollisimman tyytyväisenä. Pitää yrittää sitä sadun lukemista ja muuta samanlaista rauhallisempaa kun olisi aika nukkua. Kylpykään ei toimi meillä unettavana iltarutiinina, pikkuinen vaan innostuu kun tullaan kylvystä pois ja alkaa hirmuinen iloinen riehuminen.
eli lasta ei saa opettaa ns. tavoille? 3-4 vuotiaskin saa hihhuloida yöt ylhäällä jos siltä tuntuu? 14-vuotiaan tekee mieli bilettää ja valvoa yöt kylillä ja nukkua yli koulupäivän..okei jos nyt kerran TUNTUU siltä.
Itsekkään en kannata mitään hysteeristä huudatusta, mutta meillä ainakin hetken kiukuteltuaan sängyssä lapsi nukahtaa, kun sylissän hän vain innostuu leikkimään. Ja eiköhän se lapsi lopulta ihan totu niihin nukkuma-aikoihinsa, niin ei kauaa traumaattinen NUKKUMAANPAKOTUS häiritse.
Ihan pienet ovat tietysti asia erikseen, mutta turha syyllistää täällä äitejä, jotka haluavat säännölliset uni-ja ruokarytmit lapsilleen. Ja monista unikoulumenetelmistä on hyvin ristiriitaiset mielipiteet fiksuilla tutkijoillakin, joten turha sielä nyt sanoa mikä on oikein ja mikä ei.
Meillä on tällä nuoremmallakin, hyvin nukkuvalla, nyt joskus nukahtamisvaikeuksia kun hän täytti 5 kk. En tiedä, mikä tässä iässä tekee nukahtamisen vaikeaksi. Koska tiedän, että vauva osaa nukahtaa itsekseenkin, en ole lähtenyt häntä erikseen nukuttamaan enkä ole ottanut pois sängystä tms. Jos tiedän että lapsella on kaikki hyvin, annan hänen huudella aikansa, ja käyn välillä laittamassa tuttia suuhun ja rättiä käteen. Aina hän on sitten nukahtanut aikansa riehuttuaan. Ikinä en olisi tehnyt näin esikoisen kanssa, mutta niinpä meillä onkin yöt rikkonaisia.
Mun pojalla alkoi nukahtamisvaikeudet noin viikon alle 5 kuisena. minusta on ollut outoa että on aina osannut nukahtaa tähän asti itsekseen, toisin kuin esikoinen. Mut nyt ei osannut enää nukahtaa ei yksin eikä nututettuna.
Vaunuihin nukahtaa pienellä heilutuksella.
en ole vielä lähtenyt ottamaan vaunuja sisälle.
yllensä on kuitenkin auttanut sylissä rauhoittelu, sit laskenut sänkyyn. En pysty kauaa kuuntelee toisen itkua sängyssä jos ei rauhallinen hyräily tai taputus auta niin olen ottanut syliin. Vain kerra on kuitenkin nukahtanut syliin.
Joka ilta nukahtanut lopulta vähän eri tyylillä.
Eilen laitoin sänkyyn mut alkoi huutaa kun ei saanut unen päästä kiinni. Otin syliin ja alkoi tutkia värikkäitä seinä juttuja. Kun oli hyvin rauhoittunut, laskin sänkyyn niin et katse kiinnitty sängyn reunapehmusteen kuviin. Niitä räpläs ja mä pidin vauvasta aikani kiinni viel et ei ois havahtunu liikaa kun oli jo raukea. Nukahti siihen :)
Taitaa toi viis kuukautta tuoda uuttaa kehitystä, meillä alkoi kieriä, ja kiinnostusta niin paljon ympäristöön et nukahtaminen vaikeutuu. ?
mutta ap, toihan on siis ihan normaalia vauvan toimintaa! Onko tää sun ensimmäinen vauvas? Ei vauvat niin vaan nukahda, varsinkaan yksin. Itse saan useimmin tissille nukutettua iltaisin tai vaunuihin päivällä, onneksi vauva huolii myös tutin ja nukuttaminen on helppoa. Mutta ihan normaalia ovat kaikki univaikeudet! Meillä 8 kk heräilee edelleen helposti 10 kertaa yössä ja minusta sekin on ihan normaalia - vauvat vaan on erilaisia, ilman että siihen liittyis mitään ongelmaa. Ota iisistä. Ajan kanssa helpottaa!
Meillä esikoinen oli tosi huono nukkuja, ja on vieläkin (nyt kolme vuotta). Tarvitsee läheisyyttä nukahtaakseen (nukahtaa sitten kyllä nopeasti) ja jos herää yöllä tarvitsee rauhoittelua että nukahtaa uudelleen. Yleensä vaatii päästä viereen ennen kuin voi nukahtaa uudelleen.
Pienempi olikin eri maata, ja on nukahtanut tähän mennessä yksin omaan sänkyynsä ilman kommervenkkejä.
Tässä vähän vinkkejä, jotka meillä toimi esikoisen kanssa (en ole lukenut sun saamia vastauksia, joten voi olla vanhan toistoa)
- lakkaa kokonaan nukuttamasta. Vie väsynyt lapsi esimerkiksi hoitopöydälle katsomaan hymynaamaa, vaihda vaippa ja anna lapsen köllötellä siinä aivan rauhassa, älä ota kontaktia. Kun lapsi ei yhdistä hoitopöytää nukkumaanmenorituaaleihin, hän ei ala taistella vastaan, vaan rentoutuu ja nukahtaa. Pikkuhiljaa voit purkaa tuohon lukkiutuneeseen nukkumaanmenotilanteeseen liittyviä tilanteita, niin ettei lapsi hermostu nukuttamisesta.
- meillä on myös toiminut tuollainen pattereilla toimiva vauvakeinu, joka on olkkarissa. Siihen vauva ja jotain kiinnostavaa kätöseen ja keinu heilumaan. Liike rauhoittaa vauvaa hän saa olla siinä samalla tapahtumien keskipisteessa ja näkee ympärilleen. Meillä tämä kuopuskin tykkää siitä kovasti ja nukahtaa siihen hyvin pienille päikkäreille. Tähän mennessä ollut ihan jokaisen euron väärti.
- Kannattaa myös rentouttaa itsensä kun keinuttlee lasta. Meillä on langattomat kuulokkeet, ja kuuntelen samalla musiikkia tai katson telkkaria, kun olen nukuttanut lasta. Olen itse rento enkä ehdi niin ajatella että nukkuuko tämä lapsi vai eikö. Ei se saa lasta nukahtamaan nopeammin, mut itsellä on hauskempaa.
Meillä on tällä nuoremmallakin, hyvin nukkuvalla, nyt joskus nukahtamisvaikeuksia kun hän täytti 5 kk. En tiedä, mikä tässä iässä tekee nukahtamisen vaikeaksi. Koska tiedän, että vauva osaa nukahtaa itsekseenkin, en ole lähtenyt häntä erikseen nukuttamaan enkä ole ottanut pois sängystä tms. Jos tiedän että lapsella on kaikki hyvin, annan hänen huudella aikansa, ja käyn välillä laittamassa tuttia suuhun ja rättiä käteen. Aina hän on sitten nukahtanut aikansa riehuttuaan. Ikinä en olisi tehnyt näin esikoisen kanssa, mutta niinpä meillä onkin yöt rikkonaisia.
Vauvat rakastavat rutiineja, vauvat rakastavat elämää, vauvat rakastavat sitä, etä talossa on joku joka tietää, mitä tekee. Vauvat eivät halua olla perheen pää, se joka päättää. Se on aivan liian suuri vastuu ihan pienelle, se on aivan liian iso vastuu jokaiselle ei-aikuiselle.
Ja kuka pystyy olemaan herkkä, rakastava ja lukeman pieniä signaaleja jos on väsynyt ja kiukkuinen? Äidit, ottakaa ohjat käsiinne, luokaa jonkunlainen runko päivään ja toistakaa sitä päivästä päivään. Mutta ruokaa pitää tarjota aina kun vauva suunsa aukaisee, aina ekana, aina. Sitten vasta tehdään muuta.
Kuka kumma on muuten tuo, joka lykkää pitkän sitaatin ties mistä "luonnollinen lapsuus"-raamatustaan melkein joka ketjuun?
Olipa kauhea aloitus! Hirveetä.
Käsitys "unikoulusta" ihan vinksallaan!!!
Jättävät yksin kunnes itkee niin että meinaa tukehtua. Lopettakaa! Vauva tarvitsee maksimaalisesti läheisyyttä.
Jopa unikoulussa vsuva otetaan syliin itkun tullessa ja rauhoitetaan kunnolla.
Nim. JÄRKI KÄTEEN
En ole lukenut kommentteja, mutta kuulostaa yliväsymykseltä. Kun vauva on yliväsynyt, hän ei voi rauhoittua nukkumaan. Oletko katsonut väsymyksen varhaisia merkkejä: haukottelu, silmien ja korvien hierominen? Pientä vauvaa pitää nukuttaa jo siinä vaiheessa. Ja nukuttaessa hyvä unihygienia eli ei ärsykkeitä (äänet, valot).
Pienet vauvat eivät nukahda helposti ja monet menevät herkästi yliväsymystilaan. Alle puolivuotias vauva tarvitsee yleensä 3-6 päiväunet unien pituudesta riippuen. Mikäli kyse on yliväsymyksestä, nukahtaminen vaikeutuu ja kiukuttelu lisääntyy päivän mittaan ja yön jälkeen helpottaa.
Jos lapsi viihtyy repussa/liinassa, sitä kannattaa kokeilla ennaltaehkäisevästi eli lapsi liinaan jo ennenkö väsyttää, saa tankata läheisyyttä ja rentoutua hyvin ja kun alkaa väsyttää, lapsen voi siirtää rattaisiin nukkumaan, jos liinassa unet meinaa jäädä lyhyeksi. Toiset lapset kyllä nukkuvat hyvin liinassakin. Rattaita voi käyttää myös sisällä, jos parveketta ei ole. Pienet vauvat yleensä tarvitsevat apua nukahtamiseen, esim. tissi, syli, rattaiden liike.
No nyt varmaan "vauva" nukkuu kun aloituksesta on 14 v.
http://areena.yle.fi/audio/1301580129231