Moni sanoo, että ammatinvalinta tulee nykyään nuorille eteen liian aikaisin.

Niinhän se tulee. Itse tiesin vasta kolmekymppisenä mitä haluan tehdä.

Kannattaa valita sotilasura...hommia riittää rintamilla tulevaisuudessa..

"Niinhän se tulee. Itse tiesin vasta kolmekymppisenä mitä haluan tehdä."

Mutta miten niin nykyään? Miksei keskikoulu-/kansalaiskouluaikana tai vielä peruskoulun alkuaikoinakaan ei pidetty ongelmana sitä, että koulu päättyy 15-16-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se tulee. Itse tiesin vasta kolmekymppisenä mitä haluan tehdä.

Sama juttu. Tuli turhaan nuorena käytyä ammattikoulu. Ihan muuhun ammattiin sitten päädyin kuitenkin.

Tuli ainakin itselle. Opiskelin lukion jälkeen tutkinnon, mikä ei ollut yhtään oma juttu (DI-ala). Ehkä siksi en työllistynyt kun en edes kunnolla hahmottanut mitä osaan ja mitä voin oppimallani tiedolla tehdä. Aivan turha tutkinto minulle. Työllistyin vasta pitkälle päälle kolmekymppisenä toisella tutkinnollani. Jos olisin pitänyt lukion jälkeen muutaman vuoden tuumaustauon niin olisin ehkä valinnut alani kerralla oikein ja työllistynyt monta vuotta aiemmin. 

Oletko sinä nyt siinä työssä, jonka valitsit 16-vuotiaana? Tai edes sillä tasolle, jolle koulutus olisi johtanut?

Minä ymmärrän logiikan täysin kirkkaasti, koska peruskoulusta päästyäni 1970-luvun puolivälissä en todellakaan tiennyt, mitä tulen tekemään vuonna 2025. Tätä ammattia ei silloin ollut olemassa vaan tuli vasta 1995. Silloin olin aivan eri alalla, joka osoittautui työtilanteen suhteen varsinaiseksi auringonlaskun alaksi.

Eihän 16-vuotias edes tiedä, millaisia työtehtäviä on olemassa, missä hän vuosikymmenien päästä työtä tekee ja vielä vähemmän sitä, miten yhteiskunta ja työmarkkinat muuttuvat. Esimerkiksi kätilöillä ei tällä vuosikymmenellä ole läheskään yhtä paljon valinnanvaraa työpaikoissa kuin oli vielä 1990-luvulla valmistuneilla.

Vierailija kirjoitti:

"Niinhän se tulee. Itse tiesin vasta kolmekymppisenä mitä haluan tehdä."

 

Mutta miten niin nykyään? Miksei keskikoulu-/kansalaiskouluaikana tai vielä peruskoulun alkuaikoinakaan ei pidetty ongelmana sitä, että koulu päättyy 15-16-vuotiaana?

Ammatinvalinnasta tässä oli kysymys. Se oli/on ongelma, ei koulun päättyminen. Muinaisina aikoina moni pääsi suoraan töihin heti keskikoulun tai kansalaiskoulun jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

"Niinhän se tulee. Itse tiesin vasta kolmekymppisenä mitä haluan tehdä."

 

Mutta miten niin nykyään? Miksei keskikoulu-/kansalaiskouluaikana tai vielä peruskoulun alkuaikoinakaan ei pidetty ongelmana sitä, että koulu päättyy 15-16-vuotiaana?

Tuli se silloinkin, mutta sitä ei tajuttu. Toki siihen aikaan töitä sai kun marssi paikalle ja pyysi, joten se ettet päässyt jatko-opintoihin heti tai koskaan, ei ollut ongelma kuten nykyään. Nyt et pääse töihin ollenkaan ilman tutkintoa eikä monikaan halua kokeilla neljää koulua kun ei tiedä mikä haluaa olla isona, vain jättääkseen kesken. 

Vierailija kirjoitti:

Tuli ainakin itselle. Opiskelin lukion jälkeen tutkinnon, mikä ei ollut yhtään oma juttu (DI-ala). Ehkä siksi en työllistynyt kun en edes kunnolla hahmottanut mitä osaan ja mitä voin oppimallani tiedolla tehdä. Aivan turha tutkinto minulle. Työllistyin vasta pitkälle päälle kolmekymppisenä toisella tutkinnollani. Jos olisin pitänyt lukion jälkeen muutaman vuoden tuumaustauon niin olisin ehkä valinnut alani kerralla oikein ja työllistynyt monta vuotta aiemmin. 

Miten se olisi parantanut asiaa että olisit loisinut muutaman  vuoden sen sijaan että käytit ajan opiskellen?

Mutta mikä sitte on vaihtoehto? Pidentää yläastetta viisi vuotta (millä rahalla)? Pakollinen lukio, joka yläasteen jatkoksi rämmitään miten kuten läpi? Pari vuotta oloneuvoksena, tietysti veronmaksajien piikkiin? Töihin ei yläasteen vasta lopettaneista kuitenkaan pääse kuin hyvin harva.

Vierailija kirjoitti:

"Niinhän se tulee. Itse tiesin vasta kolmekymppisenä mitä haluan tehdä."

 

Mutta miten niin nykyään? Miksei keskikoulu-/kansalaiskouluaikana tai vielä peruskoulun alkuaikoinakaan ei pidetty ongelmana sitä, että koulu päättyy 15-16-vuotiaana?

Nykyään on ehkä vähän se ongelma, että mitään ei pääse tekemään ilman (monesti turhaa) tutkintoa, ja sitten taas kun olet yhden tutkinnon hankkinut niin uudelleenkouluttautuminen on mahdotonta ilman lottovoittoa.

Eiköhän tässä tarkoiteta sitä, että jo lukion ensimmäisellä joutuu miettimään mitä kursseja ottaa ja tulevaisuudessa kirjoittaa, että pääsee todistuksella haluamaansa alaan sisään. Tätä samaa he alkavat jo pohtimaan yläasteella. Se on järkyttävää. 

Itse en tiedä vieläkään vähän päälle kolmikymppisenä mikä olisi se "mun juttu". Kymmenen vuotta sitten päädyin kesätöihin teollisuushommin ja hupsistaheijaa täällä sitä ollaan vieläkin.

Mun isoäidin ammatinvalinta piti tehdä 11v iässä eli haetko oppikouluun vai et. Nyt ihmetellään, että oikeastiko 30v iässä pitää tietää, mitä työtä haluaa tehdä... On ne boomerit olleet härskiä väkeä, kun pikkukakaroina tiesivät, että lääkäriksi vai tiehöylää ajamaan.

Jännä kuinka suurin osa pojista tietää kyllä tuon ikäisenä mitä haluaa tehdä työkseen. Eikös poikien pitänyt kehittyä hitaammin kuin tytöt jotka ei tuon ikäisenä tiedä mitä haluaisi tehdä työkseen?

Naisille nyt on aina ongelma tehdä päätös ja pitää se päätös

Tässä on yksi syyminkä takia miehet tienaa enemmän kun naiset. Miehet tietää jo yläasteella mille alalle haluaa ja tähtää siihen uraan ja naiset kokeilee useita aloja eikä tähtää urakehitykseen mikä nostaa palkkaa

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita sotilasura...hommia riittää rintamilla tulevaisuudessa..

Ehdottomasti. Ammattikapiaisena saa sitten palkkaa siitä mitä me reserviläiset joudumme tekemään päivärahalla.

Vierailija kirjoitti:

Jännä kuinka suurin osa pojista tietää kyllä tuon ikäisenä mitä haluaa tehdä työkseen. Eikös poikien pitänyt kehittyä hitaammin kuin tytöt jotka ei tuon ikäisenä tiedä mitä haluaisi tehdä työkseen?

No ei tiedä. Ajatusharhasi tulee luultavasti siitä, että meillä on todella paljon nuoria miehiä, jotka pääsevät tasan yhteen kouluun. Siinä paljon kysellä, että haluutko vai et. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on yksi syyminkä takia miehet tienaa enemmän kun naiset. Miehet tietää jo yläasteella mille alalle haluaa ja tähtää siihen uraan ja naiset kokeilee useita aloja eikä tähtää urakehitykseen mikä nostaa palkkaa

Puhut kahdesta eri asiasta. Se että mies ehtii tehdä pidemmän uran siirtyessään amiksesta töihin, on eri asia kuin palkka. Kyllä se nainen, joka käy kouluja, on miestä paremmalla palkalla hyvin usein valmistuttuaan, siihen vain menee pidempi aika. Ja sitten on vielä se oikea palkka epätasa-arvo, jossa samasta työstä hyvä veli saa naista enemmän palkkaa.