Lue keskustelun säännöt.
Miten vietätte aikanne sairauslomalla
06.03.2026 |
Olen aloittanut sairausloman, joka voi kestää useita viikkoja tai jopa pidempään. Olen aina ollut ahkera työntekijä, mutta tämä äkillinen pitkä loma on jättänyt minut hieman hämmentyneeksi. Äitiyslomallani olin uskomattoman tylsistynyt ja kaipasin kovasti takaisin töihin. Mutta nyt mielenterveysongelmien vuoksi en pysty työskentelemään. En todellakaan tiedä, mitä tehdä. Miten te kaikki vietätte aikanne sairauslomalla, kun ette pysty pitämään itseänne kiireisinä töissä?
Tarvitsen neuvoja ja odotan innolla kaikkien vastauksia.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ryypiskelemällä...menee aika mukavasti kuppiloissa..
Kuulostaa hyvältä, ehkä minulla on jopa romanttinen kohtaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua puhua kenellekään sairaudestani. Haluan vain pysyä kotona enkä nähdä ketään. Valehtelin kaikille ja sanoin olevani vain tavallisella lomalla.
Ymmärrän sua, häpeän sairauttani.
https://www.vauva.fi/keskustelu/6431408/kun-tyopaikalla-kaikki-terveysa…
Vierailija kirjoitti:
Otat äkkilähdön psykiatriselle osastolle ja nautit olostasi.
Tämä on parempi kuin jäädä yksin kotiin.
Pleikkaa ja netflixiä. Täytyy pitää matalaa profiilia joten käyn vain kerran viikossa kaupassa 👍
Vierailija kirjoitti:
Voisin harkita koiran hankkimista.
Hyvä ehdotus👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan riippuu ihan sairausloman syystä. Viimeisin sairausloma mulla oli suolistoleikkauksen vuoksi. Sairausloma on tarkoitettu toipumiseen ja syystä riippuen toipumisen keinot ovat erilaisia. Mielenterveysongelmissa kannattaisi syventyä niihin syihin, joiden vuoksi mielenterveys horjuu eikä pitää itseään kiireisenä, jotta ei tarvitse ajatella asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kelan etuuksien hakuprosessiin kannattaa perehtyä huolellisesti, saatat joutua hakemaan niitä pian.
Miten ihminen voi tylsistyä ilman töitä? Voi lukea kirjoja, katsoa sarjoja ja leffoja, kuunnella podcasteja, kuunnella musiikkia, piirtää tai maalata, tehdä käsitöitä, opiskella kieliä tai jokin muu taito, suunnitella tulevia reissuja, käydä lyhyillä kävelyillä jos vointi sallii...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemukseni on yli kymmenen vuoden takaa. Mutta lähtötilanne oli eri. Tapaturmaisesti murtunut jalka toi 6viikkoa saikkua. Tai seitsemän niitä taisi kertyä kokonaisuudessaan.
Ei se aika pitkältä loppujen lopuksi tuntunut. Työnantajan vapaa-ajanvakuutus korvasi hoitokuluja, chillasin ja jumppasin jalkaa ohjeiden mukaan + katoin telkkua ja nukuin pitkään. Pari viikkoa vaivasin siskoa kauppareissulle, mutta sitten Kepeillä pääsi käymään kaupassa ja auto oli automaatti, joten ei ongelmaa liikkuakkaan. Viimeiset kaksi viikkoa oli ihan mukavaa kun sai mennä ilman keppejä kivun sallimissa rajoissa. Ja sallihan se.
Suosittelisin sulle 2-3h erimuotoista liikuntaa / kävelyä ulkona päivässä. Kahdessa erässä. Siinä menee iso siivu valveilla olo ajasta. Lähimetsä / puisto käy tarkoitukseen hyvin. Ja esim. Kirjastosta voi käydä lainaamassa viihdykettä. Lopun aikaa sitten vaikka palapeliä + kirjaa. Ja sitä telkkua. Ja Jos sulla on sosiaalisten tilanteiden kaipuuta, niin koita sopia treffejä kavereiden kanssa silloin kun niille passaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstailu ainakin on myrkyllinen harrastus. Jos siis oikeasti on MT ongelmia. :D Täällä ne ei ainakaan vertaistuella parane.
Vierailija kirjoitti:
Palstailua
Se ei auttanut. Kun kirjoitin vihaisesti näppäimistöllä, ulos tulevat sanat olivat niin latteita ja tunteettomia. En pystynyt ilmaisemaan tunteitani täysin, ellen kiroillut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saikulla toista kertaa lyhyen ajan sisällä. Olen nin kipeä ettei kaupassa köyminenkään ole ollut itsestäänselvyys. Viikon jälkeen pystyin vähän kävelemään leikkauksen jälkeen. Eli sainulla sairastan, jos olen niin hyvässä kunnossa että e des mietin jotain matkailua (sairasloman aikana) niin olen työkykyinen ja menen töihin.
Olin viime syksynä kahden viikon sairaslomalla leikkauksen jälkeen. Koko sairasloma meni leikkauksesta toipumiseen ja en ollut kunnossa edes töihin mennessä, mutta menin kuitenkin, kun sairaalasta oli vakuutettu minulle, että kaksi viikkoa riittää toipumiseen.
Koko aika oli aika outoa. Äitini soitteli jatkuvasti ja kyseli, voinko tulla pesemään ikkunoita ja auttamaan sun muuta, kun minulla kerran on aikaa. Kaverit pyytelivät kahvilaan ja kyselivät minua milloin minnekin, toivottelivat hyvää lomaa ja kehottivat nauttimaan vapaa-ajasta. Samaan aikaan taistelin hammasta purren, että pääsin edes vessaan. Edes oma perhe ei oikein tuntunut ymmärtävän, kuvittelivat, että voin tehdä kaikenlaista kotona nyt kun siihen ehdin.
Mä en kyllä ymmärrä ihmisiä jotka ei keksi tekemistä jos on pidempään pois töistä ja ihan tylsistyy. Mä ainakin teen töitä sen vuoksi, että saan rahaa. Jos olisi taloudellisesti mahdollista, niin en tekisi palkkatyötä. Mä keksin kyllä tekemistä päiviini.
Ymmärrän sua, häpeän sairauttani.