Lue keskustelun säännöt.
Sain henkilökohtaisen kutsun hautajaisiin
05.03.2026 |
Läheinen kyseessä, mutta en aio mennä, pitääkö poisjättäytymistä perustella tai jääkö vain pois. Tämä läheinen on vain juridisteknillisesti läheinen, ei oikeastaan muuta, tekemisissä ei olla edes kuukausittain, vaan ihan 3-4 kertaa vuodessa. Mikä on oikein tällaisessa tapauksessa ?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl vähän ihmeteltiin kun sukulaisen kummipoika ei tullut tätinsä hautajaisiin vaikka asuu melkein hautausmaan vieressä. Sai testamentillakin 50 000 euroa, ois siihen rahaan nyt puoli tuntia istunut kappelissa, varttitunnin haudalla vaikkei ois syömään tullutkaan.
Eikö kukaan kysynyt häneltä syytä? Eli kukaan teistä ei tiedä miksi hän ei mennyt hautajaisiin.
Ei mitään tähdellistä syytä, nähtiin koiraa taluttamassa seurakuntatalon lähellä. Outoa myös ettei edes adressia. Ja ruoka on maksettu kahdesta hengestä kun eivät ees poissaolostaan ilmoittaneet. En ollut järjestäjä.
Jos ei vaan kiinnostanut. Perhe- ja sukulaissuhteita on niin monenlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl vähän ihmeteltiin kun sukulaisen kummipoika ei tullut tätinsä hautajaisiin vaikka asuu melkein hautausmaan vieressä. Sai testamentillakin 50 000 euroa, ois siihen rahaan nyt puoli tuntia istunut kappelissa, varttitunnin haudalla vaikkei ois syömään tullutkaan.
Jos oli liian raskasta surun keskellä. Testamentin perusteella saattoi olla hyvinkin läheinen, tärkeä ihminen. Tai sitten kummitäti halusi mielummin häntä muistaa testamentissa kuin jotain muuta.
Mitä väliä kun kuollut jo, onko hautajaisissa. Ellei arkunkantoa tms. mutta ilmeisesti ei.
Tai sitten ei ollenkaan läheinen ja siksi ei paikalla. Eikä välttämättä edes tienyt testamentista. Jos tämä on nyt se oikea ongelma sinulle.
Mitä sitä ihmettelemään toisten päätöksiä. Kysyäkin tietysti voi.
Nimenomaan ei varmaan 20 vuoteen mitään yhteyttä tätiinsä vaikka täti kesät vietti mökillään lähellä. Ja mukava täti joka kaipaili kyllä kun ei kummipoikakaan perheineen pistäydy kertaakaan kesässä.
En usko mitään surua. Kai ois nyt kukat lähettänyt tai adressin. Noita kukkiahan koskus lasketaan kun kukkakauppa on tuonut poissaolevilta.
Mitä sää täällä julkisesti puit toisten yksityisiä asioita?? Ehkäpä ei tullut muun suvun takia, eikä ihme.
Eikö kutsu ole aina henkilökohtainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl vähän ihmeteltiin kun sukulaisen kummipoika ei tullut tätinsä hautajaisiin vaikka asuu melkein hautausmaan vieressä. Sai testamentillakin 50 000 euroa, ois siihen rahaan nyt puoli tuntia istunut kappelissa, varttitunnin haudalla vaikkei ois syömään tullutkaan.
Jos oli liian raskasta surun keskellä. Testamentin perusteella saattoi olla hyvinkin läheinen, tärkeä ihminen. Tai sitten kummitäti halusi mielummin häntä muistaa testamentissa kuin jotain muuta.
Mitä väliä kun kuollut jo, onko hautajaisissa. Ellei arkunkantoa tms. mutta ilmeisesti ei.
Tai sitten ei ollenkaan läheinen ja siksi ei paikalla. Eikä välttämättä edes tienyt testamentista. Jos tämä on nyt se oikea ongelma sinulle.
Mitä sitä ihmettelemään toisten päätöksiä. Kysyäkin tietysti voi.
Nimenomaan ei varmaan 20 vuoteen mitään yhteyttä tätiinsä vaikka täti kesät vietti mökillään lähellä. Ja mukava täti joka kaipaili kyllä kun ei kummipoikakaan perheineen pistäydy kertaakaan kesässä.
En usko mitään surua. Kai ois nyt kukat lähettänyt tai adressin. Noita kukkiahan koskus lasketaan kun kukkakauppa on tuonut poissaolevilta.
Mitä sää täällä julkisesti puit toisten yksityisiä asioita?? Ehkäpä ei tullut muun suvun takia, eikä ihme.
Niinhän aloittajakin tekee. Ja se poissaolista ilmoittaminen ois ollut fiksua jos ei kärsi tulla vanhusten, serkut, ystävät, kanssa tilaisuuteen.
Hautajaiset järjesti hänelle läheinen serkku.
Vierailija kirjoitti:
Henkilömäärän takia on hyvä ilmoittaa.
Henkilömäärän mihin, koska mitään muistotilaisuutta ei ole, siitä ei ainakaan ole mainittu yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en miehenä jaksa tulla kun aina kysellään arkun kantajaksi. Eletään tasa-arvoa ja mä mikään kantaja mies ole. En valitettavasti pääse on se vastaus käytännössä kaikkeen missä oletetaan että tulen kantamaan pesukoneesta arkkuun. Vanhemmat ei auttaneet opiskeluaikana, ei mun tarvi auttaa niiden vanhuuden päivinä.
Miesten ollessa tällaisia on nykyään myös naisia arkunkantajina.
et edes kerro- et pääse- laita heti jokin kaksiosainen surunvalittelukortti tai adressi- se kertoo omaa kieltään- eli ole läsnä. tai kukkalähetys surukotiin tai kahvitilaisuuteen. nämä riittää- jotenkin ikäänkuin keksitynmakua alkaa selitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perusteluksi riittää ilmoitus, "en pääse paikalle".
Miksi pitäisi mitään ilmoittaa jos vainaja on sellainen jonka hautajaisiin ei mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl vähän ihmeteltiin kun sukulaisen kummipoika ei tullut tätinsä hautajaisiin vaikka asuu melkein hautausmaan vieressä. Sai testamentillakin 50 000 euroa, ois siihen rahaan nyt puoli tuntia istunut kappelissa, varttitunnin haudalla vaikkei ois syömään tullutkaan.
Jos oli liian raskasta surun keskellä. Testamentin perusteella saattoi olla hyvinkin läheinen, tärkeä ihminen. Tai sitten kummitäti halusi mielummin häntä muistaa testamentissa kuin jotain muuta.
Mitä väliä kun kuollut jo, onko hautajaisissa. Ellei arkunkantoa tms. mutta ilmeisesti ei.
Tai sitten ei ollenkaan läheinen ja siksi ei paikalla. Eikä välttämättä edes tienyt testamentista. Jos tämä on nyt se oikea ongelma sinulle.
Mitä sitä ihmettelemään toisten päätöksiä. Kysyäkin tietysti voi.
Nimenomaan ei varmaan 20 vuoteen mitään yhteyttä tätiinsä vaikka täti kesät vietti mökillään lähellä. Ja mukava täti joka kaipaili kyllä kun ei kummipoikakaan perheineen pistäydy kertaakaan kesässä.
En usko mitään surua. Kai ois nyt kukat lähettänyt tai adressin. Noita kukkiahan koskus lasketaan kun kukkakauppa on tuonut poissaolevilta.
Eivät olleet missään tekemisissä, miksi sitten pitäisi hautajaisiin mennä? Vaikka lähisukua ja perintö, nimellisiä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyl vähän ihmeteltiin kun sukulaisen kummipoika ei tullut tätinsä hautajaisiin vaikka asuu melkein hautausmaan vieressä. Sai testamentillakin 50 000 euroa, ois siihen rahaan nyt puoli tuntia istunut kappelissa, varttitunnin haudalla vaikkei ois syömään tullutkaan.
Kyllä vähän ihmeteltiin kertoo jo, että on oikein yhdessä ihmetelty. Typerää. Älkää puhuko muista pahaa, sillä kukaan ei voi katsoa toisen päähän tai sydämeen, eikä koskaan tiedä toisen tilannetta! Sillä, että saa perintöä, ei todellakaan ole sen kanssa mitään tekemistä, onko hautajaisissa vai ei, ja jos, niin kuinka kauan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl vähän ihmeteltiin kun sukulaisen kummipoika ei tullut tätinsä hautajaisiin vaikka asuu melkein hautausmaan vieressä. Sai testamentillakin 50 000 euroa, ois siihen rahaan nyt puoli tuntia istunut kappelissa, varttitunnin haudalla vaikkei ois syömään tullutkaan.
Jos oli liian raskasta surun keskellä. Testamentin perusteella saattoi olla hyvinkin läheinen, tärkeä ihminen. Tai sitten kummitäti halusi mielummin häntä muistaa testamentissa kuin jotain muuta.
Mitä väliä kun kuollut jo, onko hautajaisissa. Ellei arkunkantoa tms. mutta ilmeisesti ei.
Tai sitten ei ollenkaan läheinen ja siksi ei paikalla. Eikä välttämättä edes tienyt testamentista. Jos tämä on nyt se oikea ongelma sinulle.
Mitä sitä ihmettelemään toisten päätöksiä. Kysyäkin tietysti voi.
Nimenomaan ei varmaan 20 vuoteen mitään yhteyttä tätiinsä vaikka täti kesät vietti mökillään lähellä. Ja mukava täti joka kaipaili kyllä kun ei kummipoikakaan perheineen pistäydy kertaakaan kesässä.
En usko mitään surua. Kai ois nyt kukat lähettänyt tai adressin. Noita kukkiahan koskus lasketaan kun kukkakauppa on tuonut poissaolevilta.
Eivät olleet missään tekemisissä, miksi sitten pitäisi hautajaisiin mennä? Vaikka lähisukua ja perintö, nimellisiä asioita.
Toissijaista perillistä ei enää koske periminen, hänet voi ohittaa testamentilla. Tässäei näköjään täti ollut ohittanut vaan muistanut testamentissa. Tosin toissijaiset joutuvat hyväksymään testamentin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on nykyaikaa, kun vaikeita asioita ei uskalleta kohdata ja käsitellä yhdessä muun saattoväen kanssa. Mieluummin käperrytään omaan kuoreen ja hankitaan saikkua tai kallonkutistajaa työterveydestä.
Ihminen kuolee aina, ja siihen on hyvä totutella ihan jo lapsesta saakka. Ei vainajan tai surevien ihmisten näkeminen ole vaarallista. Se auttaa hyväksymään ja käsittelemään tapahtunutta. Hautajaisten jälkeen ei ole koskaan ollut huono fiilis, päin vastoin!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nykyaikaa, kun vaikeita asioita ei uskalleta kohdata ja käsitellä yhdessä muun saattoväen kanssa. Mieluummin käperrytään omaan kuoreen ja hankitaan saikkua tai kallonkutistajaa työterveydestä.
Ihminen kuolee aina, ja siihen on hyvä totutella ihan jo lapsesta saakka. Ei vainajan tai surevien ihmisten näkeminen ole vaarallista. Se auttaa hyväksymään ja käsittelemään tapahtunutta. Hautajaisten jälkeen ei ole koskaan ollut huono fiilis, päin vastoin!
Liian moni vainaja on eläessään ollut kusipää, rotta, paska, joten ei mitään tarvetta sellaisen hautajaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl vähän ihmeteltiin kun sukulaisen kummipoika ei tullut tätinsä hautajaisiin vaikka asuu melkein hautausmaan vieressä. Sai testamentillakin 50 000 euroa, ois siihen rahaan nyt puoli tuntia istunut kappelissa, varttitunnin haudalla vaikkei ois syömään tullutkaan.
Kun ei ole pakko, voi olla muutakin menoa kuin hautajaiset.
Jotenkin kuitenkin ajattelee jos tietää olevansa kummitätinsä testamentissa suurin edunsaaja vaivautuis pistämään hetkeksi siistit päälle. Kukaan ei kade koska ko kuitenkin iäkkään neiti- vainajan lähin lähisukulainen. Ainoan veljen poika.
Vaikka on testamentissa mainittu ei ole pakollista osallistua hautajaisiin. Perunkirjoitukset on yleensä hautajaisten jälkeen, ei ennemmin. Ja harvemmin kukaan huutelee testamentin sisältöä sukulaisille ennen kuolemaansa, ei pidä itse sitä katkeruutta kuunnella, aikuiset ihmiset märisee kun tuo sai vaikkei ollut edes hautajaisissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyl vähän ihmeteltiin kun sukulaisen kummipoika ei tullut tätinsä hautajaisiin vaikka asuu melkein hautausmaan vieressä. Sai testamentillakin 50 000 euroa, ois siihen rahaan nyt puoli tuntia istunut kappelissa, varttitunnin haudalla vaikkei ois syömään tullutkaan.
Eikö kukaan kysynyt häneltä syytä? Eli kukaan teistä ei tiedä miksi hän ei mennyt hautajaisiin.
Ei mitään tähdellistä syytä, nähtiin koiraa taluttamassa seurakuntatalon lähellä. Outoa myös ettei edes adressia. Ja ruoka on maksettu kahdesta hengestä kun eivät ees poissaolostaan ilmoittaneet. En ollut järjestäjä.
Koira pitää ulkoiluttaa, olisi minullekin koiran ulkoilutus tärkeämpi kuin jonkun tädin hautajaiset, viimeksi näin tätiäni noin 10 vuotta sitten, päissään oli taas.
Vierailija kirjoitti:
Itse en miehenä jaksa tulla kun aina kysellään arkun kantajaksi. Eletään tasa-arvoa ja mä mikään kantaja mies ole. En valitettavasti pääse on se vastaus käytännössä kaikkeen missä oletetaan että tulen kantamaan pesukoneesta arkkuun. Vanhemmat ei auttaneet opiskeluaikana, ei mun tarvi auttaa niiden vanhuuden päivinä.
Olen 160 cm pitkä nainen. 32 v.
Olen hyvä arkunkantaja. Seuraava keissi parin viikon kuluttua. Suku harventunut.
Olen ompelija. Olen viulunsoittaja. Olen laulaja. Olen standupkoomikko. Olen kampaaja. Aikataulutan päiviä ja viikkoja hienosti.
Nimenomaan ei varmaan 20 vuoteen mitään yhteyttä tätiinsä vaikka täti kesät vietti mökillään lähellä. Ja mukava täti joka kaipaili kyllä kun ei kummipoikakaan perheineen pistäydy kertaakaan kesässä.
En usko mitään surua. Kai ois nyt kukat lähettänyt tai adressin. Noita kukkiahan koskus lasketaan kun kukkakauppa on tuonut poissaolevilta.