Paras valine tms asia mika oli synnytyksessa mukana?

Erityisesti se oli hyvä ekassa synnytyksessä, kun ponnistusvaihe kesti 45min. Otin joka supistuksen jälkeen minihuikan vettä kun janotti niin kovin, enkä olisi tavallisesta mukista pystynyt juomaan. Suosittelen lämpimästi.



Kaurapussi on hyvä synnytyksen alussa, mutta minulla siitä ei kyllä enää sairaalassa ole ollut mitään apua. Varmaan on kiinni siitäkin kuinka aikaisin sinne menee. Mutta alkuun hyvä, muttei mitään järkky kipuja poista.



Tiip

kaurapusseja on monissa synnytyssairaaloissa valmiina.



Saman asian ajaa myös kuumavesi puteli.. Niitäkin on monissa valmiiina.. No usein ne on ns pissapusseja ( puhtaita, käyttämättömiä) joka täytetään kuumalla vedellä..



Jos sairaalassa ei ole mehukeittoja tarjolla niin se on aika hyvä ottaa mukaan :)



ja tietty mies:)

Miehen kädet. Kuten pari edellistäkin vastaajaa on todennut auttoi alaselän painaminen käsin hämmästyttävän hyvin avautumisvaiheen kipuun. Ja siis nimenomaan painaminen, ei hierominen.



Toinen hyvä väline oli sudoku-lehti. Me vietettiin sairaalassa useampia tunteja ennen kuin supistukset tuli niin tiheään että synnytyksen katsottiin varsinaisesti alkaneen ja sinä aikana nuo sudokut piti hyvin ajatuksia poissa epämukavasta olosta ja jännityksestä. Ja vielä niin että mies niitä varsinaisesti täytti ja minä parantumattomana besserwisserinä konysin vähän väliä olan yli kurkkimaan ja neuvomaan että " Ei noin, ei noin".



Yhteenvetona siis: mies jolla on vahvat kädet ja joka ei ole kovin hyvä täyttämään sudokuja :)

...ehdottomasti!!!

synnytys meni loistavasti, kun oma mies oli vieressä kannustamassa.

Eipä olis tullu mieleen edes että olis ollu tarve joihinkin tavaroihin siinä touhussa...pääasia että lapsi tuli maailmaan, keskittyy olennaiseen avoimin mielin :)

Yhteenvetona siis: mies jolla on vahvat kädet ja joka ei ole kovin hyvä täyttämään sudokuja :)

Mulla ei sudokuja ollut, mutta mies oli kyllä kovasti avuksi kivunlievityksessä, etenkin ponnistusvaiheessa, kun oli joku, jonka kättä puristaa niin paljon kuin jaksoi... Itse olen tosin sitä tyyppiä, johon ei kipeänä saa kamalasti koskea, joten välillä mies auttoi parhaiten juttelemalla ja olemalla paikalla. Vei ajatukset muualle ja piristi omilla jutuillaan.

Minulla oli pitkä synnytys ja olin piuhoissa kiinni, jolloin pillimehu oli tarpeen ja helpompi kuin, jos olisin joka hörppyä mukista ottanut. Kun mehupurkki oli juotu, sain sairaalasta mehua lasiin, mutta sitäkin join tuolla samaisella pillillä. Myös urheilujuomapullo olisi varmaan ollut hyvä, mutta ei tullut mieleen. :)

Siinä istuessa supistukset tuntuivat pienemmiltä kuin muuten. Niitä on yleinsä synnytyssairaalassa valmiina.

.. Mies. Eli tukihenkilö. En todellakaa olisi pärjännyt ilman!

Neuvolakortti ja kännykkä varmaan riittäisi. Toki sitten jonkun pitää tuoda kotiintulovaatteet =) niin ja kännykän laturi voi olla tarpeellinen jossain vaiheessa. Itse synnytyksessä en mielestäni tarvitse muuta kuin osaavan kätilön. Molemmat synnytykset ovat olleet nopeita. Ensimmäisen kohdalla katselin telkkaria ja lepäilin. Toisessa ei sitten voinut tehdä muuta kuin maata.



Mies on ollut mukana molemmissa synnytyksissä, mutta ei ole voinut oikeastaan mitään tehdä kun olen tykännyt olla vaan paikallaan ja hiljaa.

Mulla ei kumpaakaan synnytykseen ollut ihmeempiä välineitä mukana. Eka lähti syntymään yllättäen rv 35+3; hyvä, että tajusin ottaa äitiyskortin, lompakon, avaimet ja kännykän mukaan. Jotain vaihtovaatetta mies kaappasi mulle mukaan ja toi muita tavaroita sitten seuraavana päivänä. Tokan kanssa jo tiesi, mitä tarvitaan ja mitä ei. Huulirasva on ollut must, muulla ei ole ollut niin väliä.



Naistenklinikalla olen saanut talon puolesta mm. geelityynyn ja jumppapallon. Tokassa synnytyksessä salissa oli allaskin, mutten sitä kivuiltani voinut käyttää.

Eli siis mulla ekassa synnytyksessa auttoi etta mies painoi nyrkeilla selkaan niin kovaa kuin jaksoi supistuksen aikana. Ei olisi mikaan niin "hentoinen" kuin kaurapussi tms. auttanut minulla ainakaan, kummallakaan kertaa, mutta ihmiset ja kivut ovat erilaisia... Ja ehdottomasti kaikkein paras ja oikeastaan ainoa todella toimiva kivunlievitys oli epiduraali kummallakin kertaa.

ja kaurapussi. en oikein muuta synnytykseen mukaan ottanutkaan :) olihan siellä sairaalankin omat pussit, mutta ne oli jotenkin liian kapeita ja pikkusia... eipä sinne tartte mukaan mitään tavaroita ottaa, kaikki on talon puolesta. imetysrintsikat oli kyllä hyvä olla hetipian :)



omaa musiikkia vois harkita (soitin siellä oli) seuraavalla kerralla, mutta viimekskään ei tullu mieleen kun oli keskittyny muuhun :)



Tiina :)

Tukihenkilö. Ehdottomasti. Mies oli mulla mukana ja ilman en olisi pärjännyt. Aika ois tullut pitkäksi siinä odotellessa, kun kätilö ei jätkuvasti ois kerinnyt olemaan seurana. Ja siinä loppuvaiheen tsemppauksessa auttoi paljon.



Kaurapussi toimi mulla mainiosti. Tosin sairaalasta ois saanut geelipussia käyttöön, jos ois ollut tarvis...Tukihenkilö voi toimia myös kaurapussin lämmittäjänä, jos olet itse piuhoissa kiiinni...



Musiikkia. Mukava musiikki, mitä muutenkin kuuntelee vie ajatuksia muualle ja rentouttaa. Ja siis jos on pitkän aikaa salissa, niin saa ajan kulumaan nopeammin.

Mies oli ehdoton apu!



Toinen oikein mukava oli synnärin lämmitettävä kaurapussi. Mutta siinäkin tartti miestä, joka kävi lämmittämässä pussia tiuhaan tahtiin. Kannattaa käydä tutustumassa omalle synnärille ja siellä oleviin tavaroihin. Myös musiikki (huom! oma musiikki) voi helpottaa joitain. Tähän toiseen ajattelin tehdä levyn ja ottaa sen mukaan.



Mieti sen kukaan mikä itseäsi auttaa kuukautiskivuissa. Sellaisen otat joko mukaan tai selvität onko synnärillä sellainen jo valmiina.

Mä olen palellut ihan järjettömästi joka synnytyksessä ja vasta kolmanteen synnytykseen tajusin ottaa oman villatakin (tai oikeastaan puuvillaisen neuletakin) mukaan. Lämmitti mukavasti, synnytyksen jälkeenkin kun rintoja paleli ihan hirveästi.



Ja mies... ilman sitä ei olis hommista tullut mitään.

Minulle paras apu on ollut miehen nyrkit, aivan kuten jollekin aiemmalle vastaajalle. Loppuavautumisessa minulla on aivan järkyttävä paine alaselässä supistuksissa ja helpottaa, jos sitä kipukohtaa vastaan painaa (ja ihan reilulla voimalla ts. mies hiki hatussa). Toinen mikä auttaa on reilu konttausasento tai yläruumiin kallistaminen vaakatasoon korkeaan sängyn reunaan tukien.



Mukaan kotoa otin lämpimän kaurapussin ja istuin se selän takana automatkan sairaalaan. Auttoi yhdessä äänenkäytön kanssa selviämään 1/2 h reissusta (kakkonen oli sylissä tunnin päästä sairaalaan tulosta). Sairaalassa en enää kerennyt koko pussista murehtia.



Ekalla kertaa toiminta oli paljon rauhallisempaa ja periaatteessa siinä olisi kerennyt kai kuuntelemaan musiikkia jne., mutta eipä sitä siinä kaivannut. Taisin syödä miehen pakottamana jotain suklaata, jotten olisi aivan nääntynyt (synnytyksen kesto n. 14 h + pari tuntia harvempaa supistelua alussa).