MURHAAJA SELITTÄÄ OSA3:
KYS
Mitä sairaalaan tulee. Kantotapa on hyvin yleinen vastasyntyneelle. Tämä yleisesti käytössä, kopioin sen isiltä KYS:ssä. Homma perustuu siihen että kapaloidun pienokaisen pää on kädellä ja selkä ja pylly kyynärvarrella ja jalat kietoutuvat käsivarren ympärille ja koko paketti on kaiken lisäksi rintaa vastan. Isän toinen käsi on vapaana, avaamaan ovia, ottamaan erikoistilanteet vastaan. Totisesti, lapsella ei ole sen turvallisempaa paikkaa kohdata maailmaa. Muistan tilanteen kun Mummo ihmetteli ja oli kauhuissaan, tapansa mukaisesti. Silloin esittelin mihin se perustuu. Sairaalasta päästyämme ei Liisaa enää kapaloitu, joten Liisaa kannettiin yleensä turvaistuimella, jonka pystyy kaikista turvallisimmin kantamaan yhdellä kädellä.
Ja kuinka olinkaan onnellinen ja ylpeä Liisasta ja Paulasta.
Jarmon käsittely Liisan suhteen oli myös merkillepantavaa. Mitenkään hellävaraisesti hän ei Liisaa käsitellyt, vaan esim. vaatteet puettiin hyvin vauhdikkaasti ottamatta huomioon Liisaa.
Pukeutuminen
Tämmöisten puheiden jälkeen tekisi melkein sanoa pari valittua sanaa, mutta olkoon. Liisa on otettu aina huomioon. Äiti tietää miten toimitaan, jos hän ei tietäisi, olisiko hän hyvä äiti. Isä tietää miten toimitaan, jos isä ei tietäisi, millainen isä hän olisi.
Myönnettäköön, että Arvajalla pukeutumiseen liittyi esitysluontoisuutta.
Kotona ei tarvinnut esittää. Liisa tulisi pukeutumaan joskus aivan itse. Näin ollen varasimme aikaa Liisan itse omaksua ja oppia asioita kotona, myös pukeutumiseen varattiin aikaa ja annettiin Liisan itse toteuttaa mahdollisimman paljon. Pystyn väittämään, että Liisa oli jo tuolloin hyvä pukeutumaan?
Pukeutumisesitys Arvajalla johtui siitä, että lähteminen pitkittyi usein. Paula usein jätti pukeutumisen Liisan ja minun kontolleni, jottei hänen tarvinnut taistella Liisan lähtemisestä Leenan kanssa.
Sujuvuus perustui osaksi myös tekniikkaan, missä vauhdilla ei aiheutettu turhan tukalaa (lämmön nousu) tilannetta Liisalle. Tällä keinoin päästiin nopeasti raikkaaseen ulkoilmaan ja lähdön aiheuttama suru jäi nopeasti taakse.
Takana oli myös kasvatuksellinen asia. Pitkittyneet lähdöt ja pukeutuminen olisi myöhemmässä iässä aiheuttanut turhan lähtemisen vaikeuden. Mikäli jo nuoresta oppi siihen, että kun lähdetään niin sitten lähdetään, näin pääsee jokainen osapuoli helpommalla.
Isyys on myös rooli. Isä ei ole äiti, ei mummo, ei pappa, ei eno, eikä täti. Aviomies, vaimo ovat myös rooleja. Nyt kun arvioidaan rakkautta ja hellyyttä on muistutettava tietääkö ulkopuolinen ihminen oikeastaan näistä mitään. Sillä esimerkiksi, oletteko nähneet Paula ja minun suudelleen koskaan. Vastaavasti en tiedä Leenan ja Pekan hellyydestä mitään, enkä menisi heidän suhdettaan arvioimaan.
Samoten, mitä tulee hellyyteen lasta kohtaan, on eri asia olla kotona kotioloissa kuin mummolassa, vieraissa, kaupassa tai missä tahansa.
Paula ja Liisan isovanhemmat ovat käsitykseni mukaan olleet niitä henkilöitä, jotka eniten Liisasta ovat huolehtineet. Minulla ja Jarmolla ei ole ollut mitään riitoja keskenämme. Siitä minulla ei ole tietoa, että Paula olisi koskaan käynyt lääkärissä sen vuoksi, että Jarmo oli häntä pahoinpidellyt. Se minulla on tiedossa, että he ovat perheneuvolassa yhdessä käyneet. Mielestäni Jarmoa voisi parhaiten kuvailla sanalla narsistinen.
Näin varmasti on, että ajallisesti Liisa oli eniten Paulan ja isovanhempien seurassa. Tästä huolimatta Liisalla oli rakastava isä, enot, tädit ja Mummi. Liisa vietti aikaa isänsä kanssa aamuisin, sekä iltaisin ja viikonloppuisin. Paulan ja minun töistä johtuen Liisa oli hyvin paljon Mummolassa. Ehkä enemmänkin kuin olisi ollut tarpeen, mutta kun taas Leena niin tykkäsi Liisan läsnäolosta ja näin vältettiin myös ramppaaminen Jämsä-Arvaja välillä. Paulalla oli hyvin paljon erilaisia tilaisuuksia myös viikonloppuisin, joten Liisan ¿hoito paikka¿ määräytyi Paulan kalenterin mukaan.
Arvostan Anttia kovasti, Antti on viisas mies, Antin kanssa on mukava olla ja toimia. Olin hyvin iloinen Antin Paulalle antamasta tuesta politiikkaan ja objektiivisista näkemyksistä.
Kenenkään ei ole tarvinnut käydä lääkäreissä, perheessämme ei ole ollut väkivaltaa. Tosin näin tapahtuneen jälkeen tämä saattaa kuulostaa paradoksaaliselta. Ennen tapahtumaa asiat ovat olleet kuitenkin kunnossa.
Perheneuvolassa kävimme kerran Paulan odotusajan loppuvaiheilla. Silloin ei ollut mistään kriisistä kyse, riidasta ennemminkin. Paula olisi halunnut seksiä, mutta minä olin odottava isä. Paulan oli hyvin vaikea käsittää sitä, että näin voi olla. Tottakai kiista vei rakkaustasolle, jolloin haimme apua perheneuvolasta. Kyse ei ollut, niin kuin monesti aikaisemminkin rakkaudesta, vaan fyysismentaalisesta asiasta. Toisaalta tilanne oli outo, koska yleensä olin aina valmiina rakastelemaan. Neuvolassa käynti oli farssi ja yhdessä Paulan kanssa naurettiin, että voiko niin ala-arvoista psykologista osaamista ollakaan. Toisaalta, osaaminen jälkikäteen ajateltuna oli huipussaan, sillä neuvola käyntihän sai meidän lopettamaan riidan. Sehän perustui yksinkertaisesti siihen, että palattiin rakkaustasolta riidan aiheeseen eli itse ongelman käsittelyyn perheneuvolassa. Sitä ei tarkemmin selvitetty, onko tällainen yleistä ja miksi minua vaivasi tämä. Tilanne palautui normaaliksi luonnollisesti.
Koimme kuitenkin, että mikäli ongelmia perheellä, perheissä ilmenee, kannattaa pyytä rohkeasti ulkoista apua. Kynnys avun pyytämiseen näyttää usein olevan aivan liian korkea.
Monet asiat tässä maailmassa ovat suhteellisia. Varsinkin mieltä tutkivissa tieteissä suhteellisuus korostuu. Aiemmin sanoin Antista, että pidän häntä viisaana. Näin maallikkona voin sanaa käyttää, sillä tuskin hän siitä mielensä pahoittaa. Se, että haluan näin sanoa kumpuaa Antin tuntemisesta.
Kun Jarmoa kuvataan sanalla narsistinen, olisi mukava tietää ketä muita ottaisit siihen joukkoon mukaan, jättäisitkö itsesi pois siitä ja millä perusteella? En haasta riitaa, meillä jokaisella on oikeus mielipiteeseensä.
Maija 31.7
Olen Paula Björkqvistin sisar. Paula on naimisissa Jarmo Björkqvistin kanssa, joten tunnen myös hänet. Paula ja Jarmo ovat tunteneet toisensa jo noin 15-vuoden ajan ja heillä on yksi yhteinen lapsi Liisa.
Olen Paulan ja Jarmon seurustelun alkaessa vielä sen verran nuori, että en ole tuolloin vielä kaikkia asioita laittanut samalla tavalla merkille, kuin nyt aikuisena.
Kiinnitin ensimmäisen kerran huomiota Paulan suhteessa ilmeneviin ongelmiin vuonna 1999. Tämä tapahtuma josta kerron tapahtui ennen Paulan ja Jarmo häitä. Olin toisessa huoneessa, mutta kuulin Jarmon pyytelevän anteeksi joltain toiselta henkilöltä sitä, että tämä oli nähnyt Jarmon ja Paulan toisiinsa kiinni käymisen.
No huh huh. Kuulostaa pahalta ¿ suhteessa ilmenevät ongelmat¿. Meillä oli 14 vuotta takana onnellista yhdessä oloa, ja ilman rakkautta se ei onnistuisi. Päivääkään en vaihtaisi pois, lukuun ottamatta tietenkin viimeistä.
Kriisiryhmä
En muista puhelua. Asuimme silloin Säterintiellä ja läimäytys ¿ käsiote konflikti hääkriisissä sattui eteisessä, muita ei ollut paikalla.
Maija tuskin keksii juttua. Voisi ajatella, että jos Maijan kertomusta korjataan sen verran: että tämä oli kuullut Jarmon ja Paulan toisiinsa kiinni käymisestä. Niin kyseinen henkilö puhelimessa voisi olla Elina S, jolle Paula oli mahdollisesti kertonut hääkriisin tapahtumista. Ravintolassa Paula oli tietääkseni kehunut enolleen ettei hän menisi kotia hakattavaksi. Asiasta puhuminen oli tärkeää Paulan, Elinan ja minun kannaltani, todella reilua parisuhdekriisin selvittelyn kannalta. Kaikki kriisin osallistujat olivat samassa ¿pöydässä¿.
Samana vuonna ennen häitä oli sellainenkin tapahtuma, että olimme tekemässä Paulan ja Jarmon silloisessa kodissa hääkarkkeja, kun Jarmo yllättäen satutti koiraansa. Jarmo vei koiran toiseen huoneeseen, josta alkoi kuulumaan koiran ulinaa ja valitusta. Sitä en muista, oliko koira tehnyt jotakin vai ei. Joka tapauksessa koira oli vielä pentu.
Aikuisena isokokoisiksi kasvavat koirat tarvitsevat pentuna vaativat erityishuomiota, jotta niiden kanssa pärjää sitten isona. Koiran kasvatuksesta löytyy paljon kirjallisuutta. Kannattaa tutustua.
Pikku- Georgesta oli rakas perheenjäsen. Ja olimme ylpeitä myös pikku Georgesta, jota ei ole erikoiskoulutettu, mutta joka on onnellinen, tyylikäs ja perustottelevainen koira.
Loput Paulan ja Jarmon suhdetta koskevista ongelmista on tullut minun tietooni nyt viime kevään ajalta. Paula otti minuun yhteyttä ja kyseli avioeroon liittyvistä asioista. Paula kertoi siis ottavansa avioeron Jarmosta. Syyksi Paula sanoi, että Jarmo oli ollut väkivaltainen Liisaa kohtaan.
En tunne Maijaa hyvin, mutta minusta hän on hyvä ihminen eikä tahdo pahaa kenellekään. Arvostukseni Maijaa kohtaan nousi keväällä kun hän asiallisesti lähti selvittämään pattiasetelmaa luottamuskriisissämme (ensimmäinen osa, Ruokalappu tilanne).
Paula kertoi sellaisesta tapauksesta, että Jarmo oli väkivalloin ottanut Liisan ruokalapun pois ja Liisalle oli tullut jäljet molemmille puolille kaulaa.
Kts. Ruokalappu
Kävimme sitten äitini kanssa Paulan ja Jarmon luona keskustelemassa asiasta. Tuli ilmi, että Jarmo oli uhkaillut Paulaa avioerolla jo useampia kertoja. Jarmo itse kertoi vähän naureskellen, että hän oli niin monesti eropaperit käynyt hakemassa. Sanoin sitten Jarmolle, että nyt tuo uhkailu ei enää toiminut koska nyt Paula olikin se, joka eroa halusi.
Muistaakseni soitin Leenalle ja pyysin tulemaan. Tilanne oli todella lukossa. Avioeropaperi oli kirjoitettu, joka kuului osaltani kalisteluun. Paula ei halunnut mennä, eteen eikä taaksepäin.
Tuohon Jarmo sanoi, että se olikin hieno oivallus ja hän oli sinä kohden kanssamme siis samaa mieltä.
Koska tilanne oli mikä oli ja riita oli päällä, Maijan ja Leenan väliintulo oli välttämätöntä. Kommentointi hienosta oivalluksesta, johtui siitä, että tilannetta oli jollakin tapaa kevennettävä. Kaksistaan riidoissa huumori toimi hyvin harvoin ja sen tuottaminen on ymmärrettävistä syistä vaikeaa ja voi olla myös eräissä tapauksissa toista loukkaavaa.
Keskustellessamme asioista lisää tuli ilmi sekin, että Jarmo oli sitä mieltä, että kaikista asioista piti olla heti jokin mielipide ja vasta sen jälkeen siitä voitiin keskustela. Paula taas oli toisenlainen, koska hän halusi ensin rauhassa miettiä asioita ja vasta sen pohjalta muodostaa oman mielipiteensä.
Jarmo sanoi tuossa kohden, että hän voisi jatkossa laskea ainakin kymmeneen. Siihen sanoin, että se ei välttämättä riittäisi, vaan aikaa pitäisi olla helposti yökin yli.
Tässä vaiheessa oli näin, että rakentavat ajatukset olivat tärkeitä. Paula oli miettinyt jo mielestäni jo liiankin kauan perin yksinkertaista asiaa ja näytti siltä, että tilanne vain pahenee.
Paula toi ilmi senkin, että Jarmon kanssa on turha keskustella, koska Jarmo oli mielestään aina oikeassa. Tuohon Jarmo vastasi, että ¿niinhän minä olenkin¿. Paula myös sanoi, että Jarmo aina välillä pimahtaa. Paula kertoi esimerkkinä heidän olleen asuntovaunu reissulla ja Paula oli toiminut kuljettajana. Jarmo oli sitten pyytänyt Paulaa laittamaan radiota, mutta Paula ei heti ollut löytänyt oikeaa nappia. Silloin Jarmo oli takaapäin tarttunut Paulaa kiinni sillä seurauksella, että Paulan kaulakoru oli mennyt poikki.
Jokainen ihminen tietää, ettei ole oikeassa. Itse asiassa asiat eivät useinkaan ole mustavalkoisia. Mielipiteet kumpuavat tiedosta, arvoista ja kokemuksesta. Minulla on valitettavasti omat vahvat mielipiteeni asioista, niin kuin Paulallakin ja kaikilla muillakin. Luulen, että monissa asioissa Paula näki vaikeaksi sen, että mikäli oli jotain tehtävä, mielestäni homma piti hoitaa. Olimme siinä suhteessa erilaisia. Paula halusi alkuun polttaa löysät pois, kun taas minä halusin tehdä homman ja sitten löysätä. Näistä syntyi asioiden käsittelyyn kompromissi.
Jarmon kielsi jyrkästi sen, että hän olisi mitenkään ¿pimahtanut¿. Paulan kertoman esimerkin jälkeen Jarmo ei kuitenkaan enää kieltänyt Paulan kertomaa.
Kts. Asuntoauto episodi. Tässä vaiheessa, kun olimme saaneet puheyhteyden Paulaan, ei Paulaa kannattanut ärsyttää.
Jarmo sanoi senkin, että perheessä eivät saisi ketkään muut huutaa kuin hän. Oletin, että hän tarkoitti sillä Paulaa sekä Liisaa.
Näin huumorin keinoksi päästä eteenpäin, ja Maijan ja Leenan läsnäolo mahdollisti sen. Paula huusi hyvin harvoin ja jos hän huusi, sanoma ei liittynyt asiaan ja oli ala-arvoista. Mielestäni huutoa ei tarvita missään tilanteessa. Toisaalta täytyy myöntää, että minulle ei tarvitse huutaa, yksi heikkouksistani. Mutta miksi pitäisi huutaa, mikäli pystytään keskustelemaan. Ja se tuntui olevan hyvin vaikeaa joskus.
Soittelin Paulalle myöhemmin hänen ja Jarmon tilanteesta. Paula kertoi ottaneensa internetistä parisuhdekartan ja he olivat saaneet Jarmon kanssa keskusteltua asioita keskenään. Tulokset eivät olleet lupaavia, mutta paula oli tyytyväinen, kun keskustelua oli kuitenkin käyty.
Paula kertoi myös, että heillä meni Jarmon kanssa nyt todella hyvin, mutta epäili samalla asiaa.
En tiedä mitään parisuhdekartoista, enkä keskustelusta. Kun lähditte, kysyin Paulalta onko kaikki OK. Ja hän vastasi, että on.
Viimeisin Paulaa ja Jarmoa koskeva asia minulla on lauantailta 15.7.2007. Olimme tuolloin vanhempieni rantasaunalla yhdessä Paulan, Liisan ja Jarmon kanssa. Jarmo lähti saunasta verannalle ja kuuli ¿ilonpidon¿ ulos. Jarmo huusi Liisalle, että pitäisi olla hiljempaa Paula tuki Jarmon kieltoa sanomalla, että nyt pitäisi olla hiljempaa, kun isä niin sanoi.
Isä voi komentaa, isä ei huuda. Äiti on äiti, isä on isä, täti on täti, mummo on mummo, pappa on pappa, jokaisella heillä on oma suhteensa lapseen.
Jarmon palatessa saunaan Paula sitten kielsi Liisaa keikkumasta lauteilla, jottei hän putoaisi. Jarmo kuitenkin sanoi, että ¿mukavaahan siinä on keikkua¿.
Niin tarkoitin sillä, että Liisan mielestä siinä on nähtävästi mukava keikkua. Olen pahoilla , mikäli lause tulkittiin väärin. Ja niin kuin Paula ja muistaakseni myös Maijakin, estitte Liisaa keikkumasta siinä. Itse olin kauempana lauteilla.
Paulan kuoleman jälkeen olen katsellut Liisan kanssa valokuvia. Liisa ilahtui ensin niistä kuvista, joissa hän näki Paulan. Sitten Liisa sanoikin, että ¿sattuu ja piiloon¿. Minun käsitykseni mukaan Liisa on sijaisperheessä ollessaan sanonut joitakin sanoja jotka olisivat liittyneet Paulan kuolemaan. Tarkempaa tietoa minulla ei näistä Liisan sanoista ole.
Asia on hyvin vakava ja painaa mieltäni. Liisa heräsi tapahtuma yönä älyttömään riitelyyn. Liisa pelästyi tilannetta, kun kodissa huudettiin. Liisa yhtyi huutoon. Kun Paula laski Liisasta irti, Liisa oli lähellä lattiaa ja konttasi hoitopöydän taakse piiloon. Täytyy vain toivoa, ettei mitään traumaa ole syntynyt Liisalle.
Paulan ja Jarmon avioerosta keskustellessamme yritin kannustaa heitä jatkamaan. Sanoin Paulalle kuitenkin sen, että jos hän Jarmoa pelkäsi, hänen olisi parempi ottaa avioero. Olin huolissani lähinnä Liisan tulevaisuudesta. Jarmo teki selväksi, että hän ei aikoisi pitää avioeron jälkeen enää mitään yhteyttä Liisaan. Samalla Jarmo kielsi, että Liisa ei saisi pitää yhteyttä Jarmon vanhempiinkaan.
Nyt on nähtävästi keskusteltu ainoastaan Paulan kanssa, joten näin jälkeen päin ihmettelen Paulan juttuja? Rajua peliä. Kts. Vakavat riidat.
Emme olleet koskaan Jarmon kanssa mitenkään läheisiä. En pelännyt hänen seurassaan, mutta jännitin. Jarmo hermostui hyvin nopeasti, joten pelkäsin jos sanoisin jotakin väärää, niin sitten Jarmo taas hermostuisi.
En kommentoi jännittämistä. Mihin hermostuisin taas?
Liisan kohdalla olin laittanut merkille sen, että hän ei olisi antanut millään pyyhkiä suutaan. Liisa alkoi heti kääntää päätään poispäin ja saattoi itkeäkin. Samoin tapahtui usein " pyllypesujen" kanssa. Näiden lisäksi Liisa ei olisi antanut silittää päätään, eikä pestä tukkaansa. Nyt nämä asiat ovat helpottuneet Liisan kohdalla.
Meillä kotona on suu pyyhitty normaalisti ruokailun jälkeen eikä se ole ollut mitenkään hankalaa, joskus tietysti Liisa on halunnut itse päättää pyyhitäänkö suuta vai haluaako hän itse pyyhkiä. Liisa ei kyllä koskaan ole itkenyt suuta pyyhittäessä.
Pyllypesuissa ei ole ollut myöskään ongelmia kotona. Ja mitä pesimme takapuolta, (kakat tai sauna) ei hän ole koskaan itkenyt. Suihkussakin päinvastoin oli mukavaa.
Liisa on ihana lapsi. Ja meidän mielestämme hyvä luontoinenkin.
Arki aamuisin heräsimme Liisan kanssa, Paula jäi yleensä vielä nukkumaan. Ja kun menin vessaan Liisa tuli aina sinne kampaukseen. Liisa otti kamman hyllyltä ja kampasi oman tukkansa ja isä kampasi sitten Liisan tukan ja sitten Liisa kampasi isänsä tukan. Sen jälkeen isä leikkasi partansa. Sillä aikaa Liisa kävi nätisti ylimmän hyllyn läpi ja joskus järjesteli partavedet toiselta hyllyltä. Sitten hän ojensi isälle partakoneen puhdistusharjan. Kuinka kaipaankaan¿
Liisa oli tarkka siitä koska kampaaminen oli lopetettava. Tukka on aina pesty saunareissulla, useimmiten isä hoiteli pesupuolen saunassa. Suihkussakin osattiin olla, alusta alkaen niin, että vettä ei mennyt väärään kurkkuun.
En ole vielä tässä vaiheessa miettinyt mahdollista rangaistusvaatimustani, en myöskään vahingonkorvausvaatimuksiani. Ilmoita niistä myöhemmin.
Pekka 21.8
Paulan ja Jarmon häiden lähestyessä Jarmo soitti meille myöhään illalla. Jarmo pyysi meitä käymään hänen ja Paulan luona, koska heillä oli jotakin ongelmaa häiden suhteen oli. Paula oli muutama viikko ennen tätä sanonut, että ei naimisiin Jarmon kanssa menisikään. Nyt kyseessä oli kuitenkin Jarmon omaa hössötystä. Kävimme heidän luonaan ja neuvoimme heitä selvittämään asiansa. Häät sitten lopulta sovitusti pidettiinkin.
Joltain tuttavaltamme olen saanut kuulla, että Paula olisi saanut ensimmäisen kerran Jarmolta selkäänsä jo ennen häitä. En muista kuka minulle tuosta asiasta kertoi. Asiasta ei ollut tuon tarkemmin puhetta.
Kts. Hääkriisi ja kriisiryhmä
Paula itse kertoi minulle siitä tapahtumasta, kun hän oli ollut Jarmon kanssa asuntoautolla liikkeellä. Jarmo oli sitten komentanut Paulaa laittamaan radiota pienemmälle. Paula ei kaiketi heti reagoinut käskyyn tai sitten hän ei löytänyt säätönappia. Jarmo oli sitten tarttunut Paulaa kurkusta kiinni ja kuristanut häntä niin, että Paulan kaulaketju oli mennyt poikki.
Kts. Asuntoauto episodi
Kun Paula minulle tätä kertoi, kysyin oliko Jarmo ollut muulloinkin väkivaltainen. Tuolloin Paula vastasi, että enimmäkseen juovuksissa.
Milloin Paula on puhunut tällaista?
Minulla ei ole tiedossa muita tilanteita, joissa Jarmo olisi käyttäytynyt väkivaltaisesti Paulaa kohtaan. Olen kuitenkin saanut nyt tietää, että Paula oli kieltänyt muita sisaruksiaan meille vanhemmille mitään kertomasta.
Mielestämme Jarmon käsittely Liisaa kohtaan oli aina jotenkin kolkkoa ja rajua. Jarmon otteet olivat ronskeja, vaikka kyseessä oli pieni lapsi. Liisan pukeminen oli mm. sellaista repimistä, jotenkin tunnotonta. Liisa oli myös hyvin hätääntyneen näköinen, kun hän joutui isänsä mukaan meiltä hoidostakin lähtemään. Sitä en osaa sanoa, miten Jarmo on kotonaan Liisan kanssa toiminut.
Kts. Pukeutuminen
Sellaistakin olen joltakin jälkeenpäin saanut kuulla, että Jarmo oli kertonut joutuneensa olemaan korvatulpat päässä, jotta ei olisi kuullut lapsensa ääntä, En muista, kuka minulle tämän kertoi.
Hankin sangalliset korvatulpat Paulalle, kun nurmikko oli valmistunut ja Paula halusi ajaa nurmikkoa. Paula käytti korvatulppia ajaessaan nurmikkoa. Korvatulpat olivat olohuoneessa kyniä sisältävässä vaasissa. Tarina jonka keksimme korvatulpista ja jonka kerroimme Paulan kanssa aika monellekin ihmiselle, jotka huomasivat sangalliset korvatulpat olohuoneessa:
Kuka nyt sattuikin vieraista näkemään ne, naurettiin heille, että lapsiperheessä täytyy varustautua. Ja jos isä haluaa rauhassa katsoa TV:tä, käyttää hän näitä, mutta äitikin oli tavattu korvasuojat päässään.
Viime kevättalvella Jarmo ja Liisa tulivat meille. Jarmo jätti Liisan autoon nukkumaan, vaikka oli kylmä talvi. Jarmo ei meinannut uskaltaa tuoda Liisaa sisälle, koska Liisalla oli kaulassa vamma.
Kts. Ruokalappu
Auto
Liisan autoon nukkumaan jääminen oli varsin tavallinen käytäntö Paulalla ja Jarmolla. Äitinä ja isänä tiesimme, että Liisan on hyvä ottaa päiväunet, mikäli nukuttaa. Usein Arvajalle tulo ajoittui siihen aikaan, että Liisan oli helppo nukahtaa kahdenkymmenen kilometrin matkalla autoon. Liisan tuntien tiesimme myös, että Liisaa, ketä ei ole herätetty tuskin koskaan, ei ollut parhaimmillaan, jos hänen päiväunensa keskeytettäisiin. Auto ei ihan heti jäädy talvellakaan. Ja Liisalla oli lämpöiset toppahaalarit päällään. Kevät talvella auringossa, sammutetun auton lämpötila voi päinvastoin nousta. Luulen, ettei Liisan koskaan tarvinnut herätä kylmään, vaan hän heräsi päiväunistaan luonnollisesti myös autosta. Luullakseni ei ole mitenkään tavatonta lasten päiväunet ulkona talvellakaan.
Mitä uskaltamiseen tulee, niin meillä ei ollut mitään salattavaa Liisan kanssa. Tietenkään asia ei toisaalta vaatinut kuuluttamistakaan. Olin todella järkyttynyt uskomattomista jäljistä.
Lopulta Liisa tuotiin taloon sisälle, jolloin näin hänen kaulassaan tumman jäljen. Minulle Jarmo kertoi tarttuneensa Liisaa kaulasta kiinni ja taivuttaneen hänen päätään taaksepäin. Jarmo oli syöttänyt Liisaa, jolloin Liisa oli kääntänyt päänsä aina alaspäin eikä ruokailu ollut oikein onnistunut Jarmo kertoi tarttuneensa Liisaa kaulasta kolme kertaa ja todenneensa sen jälkeen, että ole sitten syömättä. Jarmo myönsi toimineensa tilanteessa liian kovakouraisesti.
Muistelen, että kerroin harjoitelleemme syömistä ja kolmannella tai neljännellä kerralla estin Liisaa sylkemästä ruokaa ja kerroin, että sen jälkeen Liisa lähti nopeasti pois syöttö tuolista ja tilanteen rauhoituttua Liisa söi ruuan. Tässä vaiheessa olin hyvin järkyttynyt kaulalla olevista jäljistä, enkä tiennyt että ne olivat tulleet ruokalapusta.
Sitten Jarmo alkoi soittelemaan illalla ja muuttelemaan kertomaansa. Jarmo väittikin nyt, että jälki oli syntynyt Liisan kaulaan, kun hän oli vetäissyt ruokalapun Liisalta pois.
Niin, kertomusta ei mielestäni muutettu vaan asiaan tuli lisävalaistusta, kun olin keksinyt mistä jäljet aiheutuivat.
Paula käytti Lisaa sitten lääkärissäkin. Minun tietojeni mukaan lääkäri oli tulkinnut asian niin, että Liisalta oli nykäisty ruokalappu liian voimallisesti pois. Paula ja lääkäri olivat sopineet keskenään, että asiaa ei pahoinpitelynä vietäisi toistaiseksi eteenpäin.
Ihmettelimme Jarmon käytöstä Liisaa kohtaan jo sinä vaiheessa, kun Liisa oli vielä vauva. Jarmo ei ottanut Liisaa lähelleen, vaan kantoi häntä yhden käsivarren varassa.
Kts. KYS
Viime talvena tai keväänä Jarmo oli tuonut useampia kertoja Paulalle avioeropapereita allekirjoitettavaksi. Jarmo oli myös ilmoittanut, että Paula ja Liisa eivät saisi erossa mitään, vaan hän omisti kaiken.
Kts. Eropaperi ja Vakavat riidat
Minun tietääkseni avioeropapereita ei koskaan viety kuitenkaan sen pidemmälle. Käsittääkseni Paulalle oli selviö, että heille avioero tulisi. Yritimme vielä Paulalle sanoa, että yrittäisivät Liisankin takia sopia asiansa.
Semmoistakin minulle on kerrottu, että Paula oli työkavereidensa kanssa iltaa viettämässä kertonut, että kotona hän saisi taas selkäänsä.
Kts. Miksi Paulalle oli avioero selviö? Mustelma, Hääkriisi ja Kriisiryhmä
Itse en Liisan 2-vuotin synttäreillä kiinnittänyt mihinkään mitään erityistä huomiota. Muut vieraat kylläkin sanoivat sitten myöhemmin, että Jarmo ei aivan ¿täyspäinen¿ ollut. Lisäksi vaimoni äiti kertoi säikähtäneensä Jarmon julmaa katsetta.