Oliko teillä 80-luvulla Commodore 64?

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, kyllä sillä koodattiin ja tehtiin vaikka mitä. Siis ne ketkä osasivat. Jokunen vuosi sitten vielä puolalainen autokorjaamo käytti 64:sta jonkun sorvin tms. hallintalaitteena.

Jep. Ostin C64:n opintojeni loppuvaiheessa. En juurikaan pelannut, vaan tein sillä gradun. Sitä varten laitoin C64:n keskustelemaan erään mittalaitteen kanssa, ja kirjoitin mittausohjelman. Kirjoitin myös gradun C64:llä, sain siihen piraattina tekstikäsittelyohjelman, olisiko ollut Teko64 nimeltään. Tulostusta varten tinasin vielä johdon C64:n ja sähkökirjoituskoneen väliin. Ja kun työ oli tehty, C64 sai mennä kiertoon siskonpojalle.  Itselläni oli vielä salkkumallinen Bondwell CP/M -kone pari vuotta ennen PC-maailmaan siirtymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, en ollut nörtti 

Ei ollut pelkkä nörttien juttu. Nörtit tunnisti siitä että ne harjoitteli ohjelmoimista. Tavikset keskittyi pelkkään pelaamiseen. 

 

Kerran uhrasin muksuna päivän kun naputtelin jostain Mikrobitistä sellaisen valmiin koodin jollekin mille lie pelille vai mikä olikaan ja sitten lopuksi se ei edes toiminut. Sen jälkeen vaan pelasin valmiita pelejä

C64 oli hankala ohjelmoida. Siinä oli BASIC-ohjelmointikieli, mutta se oli sen verran rajoittunut, että piti käyttää poke-komentoja, jotka olivat useimmille täyttä hepreaa. Sen sijaan MSX:ssä oli Microsoftin Basic, joka oli jo ihan käyttökelpoinen. Tosin prosessoritehot olivat niin alhaiset, että ei basicilla oikein voinut muuta tehdä kuin jotain teks

Se basic oli ihan surkea kaikissa koneissa.  Assemblerilla tai suoraan muistiin ohjelmoimalla tavukoodia sai paljon nopeampaa ja parempaa, mutta siinä vaiheessa hanskat tippui yli 99 prosentilta käyttäjistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut. Olisin kyllä halunnut sellaisen, mutta kun isäni osti minulle Spectravideon. Voitte kuvitella sitä pettymystä ja itkua, kun hän sen kotiimme kantoi.

Voin kuvitella, mutta sille sentään sai pelejä ja ohjelmia muutenkin kuin itse ohjelmoimalla. Meille ostettiin se Telmac, joka oli suomalainen tietokone. Siihen ei saanut yhtään mistään yhtään mitään muuta kuin vuosien pahan mielen. Siihen oli 3 peliä. Hirviölabyrintti, Musta aukko ja joku Formula. Muistiakin oli peräti 9 kilotavua. Onneksi kavereiden luona sai käydä.

 

 

Voin vahvistaa tämän, minä sain sen toisen "suomalaisen" tietokoneen, Salora Managerin, yhdessä Saloran matkatv:n kanssa. TV:stä oli enemmän iloa, Managerillekaan ei nimittäin 1986 ollut enää mitään missään, vain kaksi moduulipeliä ja parissa MikroBi

Joo. Mulle kävi sama, sain Commodore 64 sitten kun muilla oli Amiga, Atari St tai PC. Sitten kin ostin Amiga 1200n niin sille ei saanut enää juuri mitään ja PC-tyypit nauroi mulle. Otin sit maksimi opintolainan ja ostin PC:n sekä lähdin opiskelemaan. Sain hyväpalkkaisen työn, joka muilla oli ollut jo 10 vuotta. Tämä sama perässähiihtely jatkui talon, autojen jne kanssa. Vasta nyt yli 50-vuotiaana olen saavuttanut saman elintason, joka ystävillä on ollut aiemmin eli olen nyt velaton. Nyt tosin osa näistä samoista ystävistä on miljonäärejä, joten en minä heitä kiinni saa koskaan. Mutta pystyn sentään ostamaan suunnilleen kaiken mitä tarvitsee, ihan hyvin on asiat nykyään.

ei oli MSX Spectravideo, hieno laite

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mikään nörttien juttu tosiaan ollut. Eihän sillä muuta tehty, kuin pelattiin. Meillä ala-asteella ainakin melkein kaikilla oli joku kotitietokone. C64 oli yleinen, mutta sen verran kallis että ihan kaikilla ei sitä ollut. Oli myös Spectravideo 328, Sinclair Spectrum, Amstrad, Vic-20 ja MSX, jotka olivat edullisempia. 

 

Höpö höpö, kyllä sillä koodattiin ja tehtiin vaikka mitä. Siis ne ketkä osasivat. Jokunen vuosi sitten vielä puolalainen autokorjaamo käytti 64:sta jonkun sorvin tms. hallintalaitteena.

 

Jep, muistan uutisen, ne tasapainotti siinä sorvissa autojen kardaaniakseleita.

64:lle oli tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja tietokanta ohjelmia. Oli sellaisia joiden koodi itse naputeltiin lehdestä, mutta ei ne olleet mitään harrastelija räpellyksiä, vaan tietokone

Olin 10v Commodore 64:n aikaan, mutta kyllä mulla oli tiedossa että sillä pystyy tekemään muutakin kuin pelaamaan. Kymmenvuotiailla nyt vaan ei ole tarvetta yleensä taulukkolaskimiin ja tietokantasoftiin sun muihin "aikuisten" sovelluksiin, korkeintaan tekstinkäsittelyyn mutta senkin hyödyntämiseksi olisi pitänyt olla kallis tulostin että ne tuotokset olisi saanut paperille.

Joten siinäpä syitä miksi käyttö jäi enimmäkseen pelaamiseen lapsena. Kirjoittelin muutamia ohjelmia Bitistä, kokeilin vähän tietokonepiirtämistäkin Koala Painter ohjelmalla, mutta pelkällä joysticillä pikseleiden ja viivojen asettelu oli kyllä työlästä. Amigassa oli sitten jo hiiri ja DeluxePaintilla piirtely paljon miellyttävämpää.

Ei ollut valitettavasti. Vasta Nessin sain 90-luvulla ja siitä seuraava konsoli oli PS2. Nyt uusin käytössä oleva PS4. Nes ja PS2 löytyy toimivina edelleen ja jälkikäteen ostettu Snes ja Megadrive. 

Oli Commodore VIC-20 kasettiasemalla. Mahtavia pelejä!

Vierailija kirjoitti:

Ei, en ollut nörtti 

Idiootti ainakin olet, sillähän pelattiin.

Vierailija kirjoitti:

Sain joululahjaksi muotoilultaan sen vanhemman mallisen kasettidekillä. Vajaa pari tuhatta markkaa oli hinnat muistaakseni. Kivoja muistoja 

Kyllä. Tarkemmin 1850 mk.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut. Olisin kyllä halunnut sellaisen, mutta kun isäni osti minulle Spectravideon. Voitte kuvitella sitä pettymystä ja itkua, kun hän sen kotiimme kantoi.

Spectravideo oli parempi, Itsellä oli Spectravideo 328. Olikohan joku 728 malli, joka oli jonkun standardin lähtökohta, eli eri merkkien ohjelmat sopivat keskenään. Ainoa 64:sen etu oli, että oli eniten ohjelmia(pelejä), ei mikään häävi laite.