Lue keskustelun säännöt.
KEVÄÄN YHTEISHAKU 2026 - seuranta & jännitys OFFICIAL
26.02.2026 |
Heipä hei kaikki kynnelle kykenevät ja kykenemättömät opintoihin hakijat ;)
Yhteishaku on ollut kovin suosittu viime vuosina, mutta talouden ja sääntöjen tiukentuessa kaikilla ei ole mahdollisuutta hakea tai opiskella.
Oletko menossa AMK:hon vai yliopistoon? Onko ala selvä? Haetko osallistuaksesi palstan suosittuun ketjuun vai oletko oikeasti menossa opiskelemaan?
Entä mitä kuuluu aiemmille hakijoille, oletko ollut tyytyväinen opintoihin? Monesko korkeakoulututkinto jo meneillään?
Kevään toisen yhteishaun hakuaika on 10.3.2026 klo 8.00-24.3.2026 klo 15.00. Kevään toisessa yhteishaussa haet syksyllä alkaviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
Kommentit (1760)
Vierailija kirjoitti:
Voisihan englantiin kokeilla erilaista koetyyppiä. Muistan että yo-lautakunta tms. on sanonut, että kokeessa on pakko olla tosi helppoja ja sitten vaikeampia tehtäviä, jotta heikommatkin osaajat saavat pisteitä, mutta koe tuntuu nykyhetkessä vanhentuneelta juuri tuosta syystä, että englannin osaajia ilmeisesti on enemmän ja osaaminen on kauttaaltaan vahvempaa. Reaaleissa taitaa olla suht samat pisterajat aineesta riippumatta, joten toimivatko sitten jotenkin paremmin.
Nuo yo-kokeet eivät mittaa tasapuolisesti kaikkien englannin kielentaitoa, sillä joskus niissä korostuu jotkut reaali-aineet vahvasti, kuten keväällä -26 se suosi psykologian-ja biologian kirjoittajia, joista monet tähtäävät lääkikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tarkoitat yo-kokeiden ajantasaisuudella, mutta itselleni uusijana tuli väkisin mieleen, että kokeet voisivat olla keskenään enemmän synkassa. Esim. pitkästä englannista sain laudaturin vasta kun pistesaldo oli liki 95% maksimipisteistä, äidinkielestä sen sijaan reilu 70% on riittänyt laudaturiin vuodesta toiseen. Ovat tietysti tyyliltään kaksi ihan erilaista koekokonaisuutta, mutta englantia esim. kannattaisi varmaan jossain vaiheessa uudistaa, kun pisterajat on jo ihan tapissa.
Tämä johtuu siitä, että huippujen taso englannissa on noussut. On yhä enemmän kaksikielisiä, ulkomailla asuneita ja kaikille karttuu viihdemaailmasta ihan huomaamatta sanoja ja rakenteita. Jos koetta vaikeutettaisiin, se menisi yli lukion opetussuunnitelman. Se varsinkaan ei ole tarkoituksenmukaista.
Hyvä ystäväni joka kirjoitti englannista C:n on pärjännyt työelämässä todella hyvin englannin kielellään, vaikka joutuu puhumaan ja osallistumaan työssään, usein jopa yöaikaan Yhdysvaltojen ja muiden ympäri maailmaa asuvien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan englantiin kokeilla erilaista koetyyppiä. Muistan että yo-lautakunta tms. on sanonut, että kokeessa on pakko olla tosi helppoja ja sitten vaikeampia tehtäviä, jotta heikommatkin osaajat saavat pisteitä, mutta koe tuntuu nykyhetkessä vanhentuneelta juuri tuosta syystä, että englannin osaajia ilmeisesti on enemmän ja osaaminen on kauttaaltaan vahvempaa. Reaaleissa taitaa olla suht samat pisterajat aineesta riippumatta, joten toimivatko sitten jotenkin paremmin.
Nuo yo-kokeet eivät mittaa tasapuolisesti kaikkien englannin kielentaitoa, sillä joskus niissä korostuu jotkut reaali-aineet vahvasti, kuten keväällä -26 se suosi psykologian-ja biologian kirjoittajia, joista monet tähtäävät lääkikseen.
Viime syksynä puolestaan taisi olla fysiikkaan liittyvää sanastoa.
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisihan englantiin kokeilla erilaista koetyyppiä. Muistan että yo-lautakunta tms. on sanonut, että kokeessa on pakko olla tosi helppoja ja sitten vaikeampia tehtäviä, jotta heikommatkin osaajat saavat pisteitä, mutta koe tuntuu nykyhetkessä vanhentuneelta juuri tuosta syystä, että englannin osaajia ilmeisesti on enemmän ja osaaminen on kauttaaltaan vahvempaa. Reaaleissa taitaa olla suht samat pisterajat aineesta riippumatta, joten toimivatko sitten jotenkin paremmin.
Nuo yo-kokeet eivät mittaa tasapuolisesti kaikkien englannin kielentaitoa, sillä joskus niissä korostuu jotkut reaali-aineet vahvasti, kuten keväällä -26 se suosi psykologian-ja biologian kirjoittajia, joista monet tähtäävät lääkikseen.
Ihan tuurista kiinni myös sattuuko ymmärtämään kuuntelun aksenttia miten hyvin. Välillä on jokin brittimurre, välillä intialaista jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Eikä ole. Hyvälle oppilaalle enkun ällä on täysin mahdollinen suomenkielisestäkin kodista. Eikä se pelkkä ulkomailla asuminen riitä. Pitää silti jaksaa tankata kielioppia.
Millaisella viiveellä vipunen päivittyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Eikä ole. Hyvälle oppilaalle enkun ällä on täysin mahdollinen suomenkielisestäkin kodista. Eikä se pelkkä ulkomailla asuminen riitä. Pitää silti jaksaa tankata kielioppia.
No tämä kuulin ihan englannin kielen opettajalta, joka opettaa suurehkossa lukiossa. Nykyään laudaturin kirjoittajissa on harvoin sellaisia jotka ovat pelkästään "opiskelemalla" oppineet. Etenkin kuuntelut on monelle kompastuskivi, vaikka muuten osaisi erinomaisesti.
En siis väittänyt että laudatur olisi mahdoton vaan että laudaturin saajat on usein oppineet englantia ihan arjessaankin.
Sekin muuten kertonee jotain että tämän kevään 14 laudaturin kirjoittaja sai pitkästä englannista eximian kun kuudesta(!) muusta kielestä hänelle tuli laudatur. Hän nyt ainakin on "hyvä oppilas" ja silti englannin laudatur jäi saavuttamatta.
Vierailija kirjoitti:
Millaisella viiveellä vipunen päivittyy?
Jotkut sanoo, että Vipunen päivittyy vuorokauden viiveellä, mutta itse epäilen, että se päivittyy varmaan kuukauden jäljessä 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Englannin laudaturiin riittää juurikin pelkkä kouluenglanti. Kotini on täysin suomenkielinen, en ole ikinä eläessäni ollut ulkomailla, en kuuntele englanninkielistä musiikkia enkä katso englanninkielisiä sarjoja tai elokuvia, mutta kirjoitin tänä keväänä englannin laudaturin lukematta kokeeseen ollenkaan. Pelkkä englannin tunneilla keskittyminen alakoulusta lukioon riitti helposti laudaturin saamiseen.
Samanlainen kokemus on kavereilla eri lukioista ja eri paikkakunnilta. Jotkut toki saivat vain eximian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisella viiveellä vipunen päivittyy?
Jotkut sanoo, että Vipunen päivittyy vuorokauden viiveellä, mutta itse epäilen, että se päivittyy varmaan kuukauden jäljessä 😂
Tässä kohtaa toi kuukausi kuulostaa uskottavammalta. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Englannin laudaturiin riittää juurikin pelkkä kouluenglanti. Kotini on täysin suomenkielinen, en ole ikinä eläessäni ollut ulkomailla, en kuuntele englanninkielistä musiikkia enkä katso englanninkielisiä sarjoja tai elokuvia, mutta kirjoitin tänä keväänä englannin laudaturin lukematta kokeeseen ollenkaan. Pelkkä englannin tunneilla keskittyminen alakoulusta lukioon riitti helposti laudaturin saamiseen.
Samanlainen kokemus on kavereilla eri lukioista ja eri paikkakunnilta. Jotkut toki saivat vain eximian.
Jep. Mäkin kirjoitin 15 ainetta ja kaikista laudatur lukematta. Olen vain käynyt koulussa tunneilla kuuntelemassa. Läksyjäkään en ikinä ole tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Eikä ole. Hyvälle oppilaalle enkun ällä on täysin mahdollinen suomenkielisestäkin kodista. Eikä se pelkkä ulkomailla asuminen riitä. Pitää silti jaksaa tankata kielioppia.
No tämä kuulin ihan englannin kielen opettajalta, joka opettaa suurehkossa lukiossa. Nykyään laudaturin kirjoittajissa on harvoin sellaisia jotka ovat pelkästään "opiskelemalla" oppineet. Etenkin kuuntelut on monelle kompastuskivi, vaikka muuten osaisi erinomaisesti.
En siis väittänyt että laudatur olisi mahdoton vaan että laudaturin saajat on usein oppineet englantia ihan arjessaankin.
Sekin muuten kertonee jotain että tämän kevään 14 laudaturin kirjoittaja sai pitkästä englannista eximian kun kuudesta(!) muusta kielestä hänelle tuli laudatur. Hän nyt ainakin on "hyvä oppilas" ja silti englannin laudatur jäi saavuttamatta.
Tässä on se juju, että kaikissa muissa vieraissa kielissä on eri taitotaso kuin enkussa. Pitkässä englannissa se on B2.1 ja muissa kielissä B1.2. https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-j…
Hän muuten kirjoitti myös pitkästä saksasta "vain" E:n, mutta hän todennäköisesti on opiskellut sen lyhyenä oppimääränä, sillä hänellä oli myös pitkä venäjä. Ehkäpä hänelle kävi niin, että runsas ainemäärä johti vähän niukempaan kertaamiseen ja enkustakin olisi tullut ällä, jos olisi käyttänyt sen kanssa pikkaisen enemmän aikaa. Hänellä oli toisenlaiset tavoitteet, on kirjoittamiinsa arvosanoihin tyytyväinen eikä aio korottaa. Viisas nuorimies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Englannin laudaturiin riittää juurikin pelkkä kouluenglanti. Kotini on täysin suomenkielinen, en ole ikinä eläessäni ollut ulkomailla, en kuuntele englanninkielistä musiikkia enkä katso englanninkielisiä sarjoja tai elokuvia, mutta kirjoitin tänä keväänä englannin laudaturin lukematta kokeeseen ollenkaan. Pelkkä englannin tunneilla keskittyminen alakoulusta lukioon riitti helposti laudaturin saamiseen.
Samanlainen kokemus on kavereilla eri lukioista ja eri paikkakunnilta. Jotkut toki saivat vain eximian.
Vaimoni opettaa lukiossa kieliä (englanti ja saksa) ja kertoo, että hyvin harvoin kaksikieliset nuoret kirjoittavat laudaturia. Heillä on käytännön kielitaito niin vahva, että motivaatio kielen ja kieliopin koulussa opiskelemiseen ei ole huippuluokkaa ja siksi se viimeinen silaus jää usein toteutumatta. Eximian usein, Laudaturin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Eikä ole. Hyvälle oppilaalle enkun ällä on täysin mahdollinen suomenkielisestäkin kodista. Eikä se pelkkä ulkomailla asuminen riitä. Pitää silti jaksaa tankata kielioppia.
No tämä kuulin ihan englannin kielen opettajalta, joka opettaa suurehkossa lukiossa. Nykyään laudaturin kirjoittajissa on harvoin sellaisia jotka ovat pelkästään "opiskelemalla" oppineet. Etenkin kuuntelut on monelle kompastuskivi, vaikka muuten osaisi erinomaisesti.
En siis väittänyt että laudatur olisi mahdoton vaan että laudaturin saajat on usein oppineet englantia ihan arjessaankin.
Sekin muuten kertonee jotain että tämän kevään 14 laudaturin kirjoittaja sai pitkästä englannista eximian kun kuudesta(!) muusta kielestä hänelle tuli laudatur. Hän nyt ainakin on "hyvä oppilas" ja silti englannin laudatur jäi saavuttamatta.
Tässä on se juju, että kaikissa muissa vieraissa kielissä on eri taitotaso kuin enkussa. Pitkässä englannissa se on B2.1 ja muissa kielissä B1.2. https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/maaraykset-j…
Hän muuten kirjoitti myös pitkästä saksasta "vain" E:n, mutta hän todennäköisesti on opiskellut sen lyhyenä oppimääränä, sillä hänellä oli myös pitkä venäjä. Ehkäpä hänelle kävi niin, että runsas ainemäärä johti vähän niukempaan kertaamiseen ja enkustakin olisi tullut ällä, jos olisi käyttänyt sen kanssa pikkaisen enemmän aikaa. Hänellä oli toisenlaiset tavoitteet, on kirjoittamiinsa arvosanoihin tyytyväinen eikä aio korottaa. Viisas nuorimies!
Ei vaan englannissa on se juju että kertaaminen ei varsinaisesti auta samalla tapaa kuin muissa aineissa. Loppujen lopuksi on tuurista kiinni onko jokin erikoissanasto tai tietty vieras aksentti tuttu juuri sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Englannin laudaturiin riittää juurikin pelkkä kouluenglanti. Kotini on täysin suomenkielinen, en ole ikinä eläessäni ollut ulkomailla, en kuuntele englanninkielistä musiikkia enkä katso englanninkielisiä sarjoja tai elokuvia, mutta kirjoitin tänä keväänä englannin laudaturin lukematta kokeeseen ollenkaan. Pelkkä englannin tunneilla keskittyminen alakoulusta lukioon riitti helposti laudaturin saamiseen.
Samanlainen kokemus on kavereilla eri lukioista ja eri paikkakunnilta. Jotkut toki saivat vain eximian.
No kyllä sä olet sitten myös poikkeuksellisen lahjakas kielissä. Tytär sai melko helpot laudaturit ruotsista ja espanjasta mutta englannista eximian, vaikka on ahkeran opiskelun lisäksi ihan pienestä pitäen katsonut englanniksi sarjoja, leffoja ja pelaa netissä englanninkielisten kavereiden kanssa. Ruotsiin ja espanjaan ei panostanut paljonkaan. Kavereista vain yksi sai pitkästä englannista laudaturin, hänen isänsä on britti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin laudaturin saaminen on nykyään miltei mahdotonta pelkällä kouluenglannilla. Laudaturin saajat ovat usein kaksikielisestä kodista tai asuneet ulkomailla. Ehkä sitä voisi uudistaa jotenkin niin että englantia voisi kirjoittaa myös äidinkielen tasoisena, vieraana kielenä sen kirjoittaisi ne, joille se oikeasti on vieras kieli, eikä esimerkiksi toinen kotikieli.
Englannin laudaturiin riittää juurikin pelkkä kouluenglanti. Kotini on täysin suomenkielinen, en ole ikinä eläessäni ollut ulkomailla, en kuuntele englanninkielistä musiikkia enkä katso englanninkielisiä sarjoja tai elokuvia, mutta kirjoitin tänä keväänä englannin laudaturin lukematta kokeeseen ollenkaan. Pelkkä englannin tunneilla keskittyminen alakoulusta lukioon riitti helposti laudaturin saamiseen.
Samanlainen kokemus on kavereilla eri lukioista ja eri paikkakunnilta. Jotkut toki saivat vain eximian.
Ei kovin uskottavaa että tämän kevään ylioppilas ei käyttäisi vapaa-ajallaan lainkaan englantia. Vai oletteko lestadiolaisia tms. ja tv-viihde ja maallinen musiikki on kiellettyä?
Missä se tämän kevään ylioppilas englantia tarvitsisi?
Lisäksi kuulostaa erittäin oudolta, ettei kolu,ussa opittu laudaturiin riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Missä se tämän kevään ylioppilas englantia tarvitsisi?
Lisäksi kuulostaa erittäin oudolta, ettei kolu,ussa opittu laudaturiin riittäisi.
Pitkän englannin yo-koetta pidetään yhtenä vaikemmista kokeista saada laudatur, koska kokeessa pitää onnistua liki täydellisesti. Vain 5 % saa laudaturin ja heidän joukostaan huomattavan moni on ollut esim. vaihtarina tai kotikielenä käyttänyt englantia. Sen lisäksi toki pitää olla myös esimerkiksi luovuutta ja argumentointitaitoa jotta saa kirjoitelmasta hyvät pisteet.
Kysyt missä tämän kevään ylioppilas tarvitsisi englantia? Alan epäillä oletko pelkkä trolli. Nämä n. 19-vuotiaat elää nettimaailmassa.
Voisihan englantiin kokeilla erilaista koetyyppiä. Muistan että yo-lautakunta tms. on sanonut, että kokeessa on pakko olla tosi helppoja ja sitten vaikeampia tehtäviä, jotta heikommatkin osaajat saavat pisteitä, mutta koe tuntuu nykyhetkessä vanhentuneelta juuri tuosta syystä, että englannin osaajia ilmeisesti on enemmän ja osaaminen on kauttaaltaan vahvempaa. Reaaleissa taitaa olla suht samat pisterajat aineesta riippumatta, joten toimivatko sitten jotenkin paremmin.