KEVÄÄN YHTEISHAKU 2026 - seuranta & jännitys OFFICIAL
Heipä hei kaikki kynnelle kykenevät ja kykenemättömät opintoihin hakijat ;)
Yhteishaku on ollut kovin suosittu viime vuosina, mutta talouden ja sääntöjen tiukentuessa kaikilla ei ole mahdollisuutta hakea tai opiskella.
Oletko menossa AMK:hon vai yliopistoon? Onko ala selvä? Haetko osallistuaksesi palstan suosittuun ketjuun vai oletko oikeasti menossa opiskelemaan?
Entä mitä kuuluu aiemmille hakijoille, oletko ollut tyytyväinen opintoihin? Monesko korkeakoulututkinto jo meneillään?
Kevään toisen yhteishaun hakuaika on 10.3.2026 klo 8.00-24.3.2026 klo 15.00. Kevään toisessa yhteishaussa haet syksyllä alkaviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
Kommentit (919)
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksessa, johon hain, todistusvalinnan paikkoja muille kuin ensikertalaisille jää arviolta noin kolme. Kyllähän kaikkien kiintiöstä todennäköisesti pääse varasijoilta vieläkin matalammilla pisteillä sisään ensikertalaisia toisten ensikertalaisten tilalle, muttei meitä muita koskaan valita enempää kuin se kolme?
Voidaan valita enemmänkin mikäli ensikertalaisia pyrkijöitä on kiintiötä vähemmän. Paikkoja ei siis jätetä tyhjiksi.
Voiko ei-ensikertalainen päästä lainkaan todistusvalinnalla? En tajua nyt tätä sekavaa systeemiä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Voiko ei-ensikertalainen päästä lainkaan todistusvalinnalla? En tajua nyt tätä sekavaa systeemiä ollenkaan.
Monessa amk:ssa otetaan vain 1 tai 2.
Vierailija kirjoitti:
Voiko ei-ensikertalainen päästä lainkaan todistusvalinnalla? En tajua nyt tätä sekavaa systeemiä ollenkaan.
Riippuu ihan hakukohteesta. Suurimpaan osaan kai voi.
Jos on varasijalla 30 ei-suosittuun yliopistoon niin onkohan mitään mahdollisuuksia päästä?
Amk-valintakoe oli paljon haastavampi kuin ajattelin. Varsinkin päätöksentekotaidot. Aikaa oli liian vähän tehtävänantoon nähden. Pidän itseäni fiksuna ja on tosiaan yksi hyvin suoritettu yliopistotutkinto jo plakkarissa. Hyvä kuulla että muillakin ollut samantapaisia ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Vierailija kirjoitti:
Jos on varasijalla 30 ei-suosittuun yliopistoon niin onkohan mitään mahdollisuuksia päästä?
Vaikea sanoa, kolmekymmentä on aika kaukana, mutta mistäs näistä tietää?
Joku optimisti täällä lupaa kaikille jonottajille sisäänpääsyä, itse uskon vasta jos varmistus tulee. Jonossa nro 5.
Ja monikin hakee just näihin ei-suosittuihin, mitä nyt sitten ovatkaan, varmistaakseen oman sisäänpääsynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Sinä väitit, että tuohon ei-ensikertalaisten "kiintiöön" ei muka valittaisi ensikertalaisia ja kaikki jonossa olevat ovat ei-ensikertalaisia.
Jos koulutusohjelmassa on 25(20+5) paikkaa ja ensikertalaisia hakijoita 300, niin näitä kaikkia ei voida millään valita 20 opiskelijan kiintiöön.
Näistä lopuista paikoista kilpailee sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset ja ne, joilla on eniten pisteitä hakutavasta riippumatta, saavat nuo paikat. Jopa todistusvalinnassa ulkopuolelle jäänyt ensikertalainen voi onnistua valintakokeessa ja saada paremmat pisteet kuin ei-ensikertalainen. On siis täysin mahdollista, että kaikkiin 25 opiskelupaikkaan valitaan ensikertalainen. Miksi tämä ei mene sulle jakeluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moikka! Mun poika haki LUTin tietotekniikkaan. Tällä hetkellä hän on varasijalla 16 ensikertalaisissa ja 8 kaikkien hakijoiden joukossa. Jos oon oikein ymmärtänyt, aloituspaikkoja on 70, joista 56 täytetään yo-todistuksella. Ensikertalaisille on varattu 39 paikkaa, ja poika on ensikertalainen. Miltä tilanne teidän mielestä näyttää? Onko vielä ihan realistiset mahdollisuudet päästä sisään todistusvalinnalla?
Poika stressaa asiaa aika paljon tällä hetkellä, ja pääsykoekin on vasta huomenna. Olisi kiva kuulla kokemuksia tai ajatuksia, jos jollain on vastaavasta tilanteesta kokemusta 😊Hänellä on vielä hyvät mahdollisuudet päästä, sillä usein moni paikka vapautuu, kun joku toinen paikan saanut pääsee ylempään hakutoiveeseen, joka on hyvinkin yleistä. Mutta vaikka hän ei pääsisikään tänä vuonna, niin toisella kertaa sitten, sillä hän ehtii tehdä vielä senkin jälkeen pitkän ja mittavan työuran
Tuonne oli vain 53 ensisijaista hakijaa, joten näyttää olevan mahdollista.
Samaa mietin, että hyvät on mahdollisuudet.
Insinöörialoille haetaan usein ristiin, abit vielä tilanteessa jossa eivät maaliskuussa tienneet kaikkia arvosanojaan. Nyt moni jättää paikan ottamatta ja lähtee armeijaan ja hakee ensi maaliskuussa uusiksi, kun tietää arvosanat ja sen, että pääsevät varmuudella vaikka Aaltoon, eikä LUTtiin.
LUT:n ja Vaasan yliopistot ovat arvostettuja, jossa opetus on huippuluokkaa, ja Vaasan yliopisto on pärjännyt kansainvälisessä vertailussa todella korkealle.
Kansainvälisesti näin. Kaikki suomalaiset yliopistot hyviä, esim. keskinkertaista amerikkalaista yliopistoa reilusti parempia.
Suomen sisällä erot tulevat ensisijaisesti sijainnista. Kauempana kaikesta olevat yliopistot saavat opiskelijoikseen lähiseudun nuorten lisäksi heitä, jotka eivät päässeet lähemmäksi kotia. Kansainväliset rankingit perustuvat tutkimustoimintaan, eivätkä nämä viimeisinä sisään päässeet siihen suuntaudu käytännössä koskaan.
Vaasan yliopisto on useampina vuosina peräkkäin päässyt top 500:n yliopiston parhaimmiston joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Sinä väitit, että tuohon ei-ensikertalaisten "kiintiöön" ei muka valittaisi ensikertalaisia ja kaikki jonossa olevat ovat ei-ensikertalaisia.
Jos koulutusohjelmassa on 25(20+5) paikkaa ja ensikertalaisia hakijoita 300, niin näitä kaikkia ei voida millään valita 20 opiskelijan kiintiöön.
Näistä lopuista paikoista kilpailee sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset ja ne, joilla on eniten pisteitä hakutavasta riippumatta, saavat nuo paikat. Jopa todistusvalinnassa ulkopuolelle jäänyt ensikertalainen voi onnistua valintakokeessa ja saada paremmat pisteet kuin ei-ensikertalainen. On siis täysin mahdollista, että kaikkiin 25 opiskelupaikkaan valitaan ensikertalainen. Miksi tämä ei mene sulle jakeluun?
Eikö kyse ollut vain siitä, että jos alimmat hyväksytyt pisteet on useita kymmeniä pisteitä alhaisemmat kuin pitkällä varasijoilla "kaikkien jonossa" olevalla hakijalla, voidaan päätellä että käytännössä sen kärjessä on pitkä liuta niitä, jotka eivät ole ensikertalaisten kiintiössä sisään päässeet. Ensikertalaisen tilalle valitaan sittenkin vaikka jonon hänniltä toinen ensikertalainen, niin kauan että kiintiö säilyy,
Paljonko farmasian varasijat liikkuu? Pääseekö varasijalta 10
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Sinä väitit, että tuohon ei-ensikertalaisten "kiintiöön" ei muka valittaisi ensikertalaisia ja kaikki jonossa olevat ovat ei-ensikertalaisia.
Jos koulutusohjelmassa on 25(20+5) paikkaa ja ensikertalaisia hakijoita 300, niin näitä kaikkia ei voida millään valita 20 opiskelijan kiintiöön.
Näistä lopuista paikoista kilpailee sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset ja ne, joilla on eniten pisteitä hakutavasta riippumatta, saavat nuo paikat. Jopa todistusvalinnassa ulkopuolelle jäänyt ensikertalainen voi onnistua valintakokeessa ja saada paremmat pisteet kuin ei-ensikertalainen. On siis täysin mahdollista, että kaikkiin 25 opiskelupaikkaan valitaan ensikertalainen. Miksi tämä ei mene sulle jakeluun?
Eikö kyse ollut vain siitä, että jos alimmat hyväksytyt pisteet on useita kymmeniä pisteitä alhaisemmat kuin pitkällä varasijoilla "kaikkien jonossa" olevalla hakijalla, voidaan päätellä että käytännössä sen kärjessä on pitkä liuta niitä, jotka eivät ole ensikertalaisten kiintiössä sisään päässeet. Ensikertalaisen tilalle valitaan sittenkin vaikka jonon hänniltä toinen ensikertalainen, niin kauan että kiintiö säilyy,
Ei voida päätellä mitään muuta kuin se, että todistusvalinnassa hyväksyttyjen todistukset eivät ole olleet kovin laadukkaita. Valintakokeiden tulokset on vielä saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Sinä väitit, että tuohon ei-ensikertalaisten "kiintiöön" ei muka valittaisi ensikertalaisia ja kaikki jonossa olevat ovat ei-ensikertalaisia.
Jos koulutusohjelmassa on 25(20+5) paikkaa ja ensikertalaisia hakijoita 300, niin näitä kaikkia ei voida millään valita 20 opiskelijan kiintiöön.
Näistä lopuista paikoista kilpailee sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset ja ne, joilla on eniten pisteitä hakutavasta riippumatta, saavat nuo paikat. Jopa todistusvalinnassa ulkopuolelle jäänyt ensikertalainen voi onnistua valintakokeessa ja saada paremmat pisteet kuin ei-ensikertalainen. On siis täysin mahdollista, että kaikkiin 25 opiskelupaikkaan valitaan ensikertalainen. Miksi tämä ei mene sulle jakeluun?
Eikö kyse ollut vain siitä, että jos alimmat hyväksytyt pisteet on useita kymmeniä pisteitä alhaisemmat kuin pitkällä varasijoilla "kaikkien jonossa" olevalla hakijalla, voidaan päätellä että käytännössä sen kärjessä on pitkä liuta niitä, jotka eivät ole ensikertalaisten kiintiössä sisään päässeet. Ensikertalaisen tilalle valitaan sittenkin vaikka jonon hänniltä toinen ensikertalainen, niin kauan että kiintiö säilyy,
Ei voida päätellä mitään muuta kuin se, että todistusvalinnassa hyväksyttyjen todistukset eivät ole olleet kovin laadukkaita. Valintakokeiden tulokset on vielä saamatta.
Nyt puhuttiin todistusvalinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Sinä väitit, että tuohon ei-ensikertalaisten "kiintiöön" ei muka valittaisi ensikertalaisia ja kaikki jonossa olevat ovat ei-ensikertalaisia.
Jos koulutusohjelmassa on 25(20+5) paikkaa ja ensikertalaisia hakijoita 300, niin näitä kaikkia ei voida millään valita 20 opiskelijan kiintiöön.
Näistä lopuista paikoista kilpailee sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset ja ne, joilla on eniten pisteitä hakutavasta riippumatta, saavat nuo paikat. Jopa todistusvalinnassa ulkopuolelle jäänyt ensikertalainen voi onnistua valintakokeessa ja saada paremmat pisteet kuin ei-ensikertalainen. On siis täysin mahdollista, että kaikkiin 25 opiskelupaikkaan valitaan ensikertalainen. Miksi tämä ei mene sulle jakeluun?
Eikö kyse ollut vain siitä, että jos alimmat hyväksytyt pisteet on useita kymmeniä pisteitä alhaisemmat kuin pitkällä varasijoilla "kaikkien jonossa" olevalla hakijalla, voidaan päätellä että käytännössä sen kärjessä on pitkä liuta niitä, jotka eivät ole ensikertalaisten kiintiössä sisään päässeet. Ensikertalaisen tilalle valitaan sittenkin vaikka jonon hänniltä toinen ensikertalainen, niin kauan että kiintiö säilyy,
Ei voida päätellä mitään muuta kuin se, että todistusvalinnassa hyväksyttyjen todistukset eivät ole olleet kovin laadukkaita. Valintakokeiden tulokset on vielä saamatta.
Kai todistusvalinnalla ja koepisteillä valittavilla sentään on omat, erilliset jononsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Sinä väitit, että tuohon ei-ensikertalaisten "kiintiöön" ei muka valittaisi ensikertalaisia ja kaikki jonossa olevat ovat ei-ensikertalaisia.
Jos koulutusohjelmassa on 25(20+5) paikkaa ja ensikertalaisia hakijoita 300, niin näitä kaikkia ei voida millään valita 20 opiskelijan kiintiöön.
Näistä lopuista paikoista kilpailee sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset ja ne, joilla on eniten pisteitä hakutavasta riippumatta, saavat nuo paikat. Jopa todistusvalinnassa ulkopuolelle jäänyt ensikertalainen voi onnistua valintakokeessa ja saada paremmat pisteet kuin ei-ensikertalainen. On siis täysin mahdollista, että kaikkiin 25 opiskelupaikkaan valitaan ensikertalainen. Miksi tämä ei mene sulle jakeluun?
Eikö kyse ollut vain siitä, että jos alimmat hyväksytyt pisteet on useita kymmeniä pisteitä alhaisemmat kuin pitkällä varasijoilla "kaikkien jonossa" olevalla hakijalla, voidaan päätellä että käytännössä sen kärjessä on pitkä liuta niitä, jotka eivät ole ensikertalaisten kiintiössä sisään päässeet. Ensikertalaisen tilalle valitaan sittenkin vaikka jonon hänniltä toinen ensikertalainen, niin kauan että kiintiö säilyy,
Ei voida päätellä mitään muuta kuin se, että todistusvalinnassa hyväksyttyjen todistukset eivät ole olleet kovin laadukkaita. Valintakokeiden tulokset on vielä saamatta.
Kai todistusvalinnalla ja koepisteillä valittavilla sentään on omat, erilliset jononsa.
On.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Sinä väitit, että tuohon ei-ensikertalaisten "kiintiöön" ei muka valittaisi ensikertalaisia ja kaikki jonossa olevat ovat ei-ensikertalaisia.
Jos koulutusohjelmassa on 25(20+5) paikkaa ja ensikertalaisia hakijoita 300, niin näitä kaikkia ei voida millään valita 20 opiskelijan kiintiöön.
Näistä lopuista paikoista kilpailee sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset ja ne, joilla on eniten pisteitä hakutavasta riippumatta, saavat nuo paikat. Jopa todistusvalinnassa ulkopuolelle jäänyt ensikertalainen voi onnistua valintakokeessa ja saada paremmat pisteet kuin ei-ensikertalainen. On siis täysin mahdollista, että kaikkiin 25 opiskelupaikkaan valitaan ensikertalainen. Miksi tämä ei mene sulle jakeluun?
Eikö kyse ollut vain siitä, että jos alimmat hyväksytyt pisteet on useita kymmeniä pisteitä alhaisemmat kuin pitkällä varasijoilla "kaikkien jonossa" olevalla hakijalla, voidaan päätellä että käytännössä sen kärjessä on pitkä liuta niitä, jotka eivät ole ensikertalaisten kiintiössä sisään päässeet. Ensikertalaisen tilalle valitaan sittenkin vaikka jonon hänniltä toinen ensikertalainen, niin kauan että kiintiö säilyy,
Ei voida päätellä mitään muuta kuin se, että todistusvalinnassa hyväksyttyjen todistukset eivät ole olleet kovin laadukkaita. Valintakokeiden tulokset on vielä saamatta.
Kai todistusvalinnalla ja koepisteillä valittavilla sentään on omat, erilliset jononsa.
On.
Ei ole muilla kuin ensikertalaisilla. Se on tässä keskustelussa kerrottu jo useampaan kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.
KUKAAN ei ole väittänyt, että toiskertalaisille olisi kiintiö, josta valitaan vain toiskertalaisia. Se on nyt täysin omaa mielikuvituksesi tuotetta, että niin olisi väitetty. Asetat siinä toisten suuhun sanoja, joita he eivät ole sanoneet.
Tilanteessa, jossa ensikertalaisille on paljon paikkoja ja kaikkien kiintiössä paikkoja on vain muutama, käy käytännössä aina niin, että kaikki kaikkien kiintiöstä valitut ovat ei-ensikertalaisia, sillä ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin. Tämä asetelma on hyvin yleinen AMK-koulutuksissa, joissa on keinotekoisen pieni kaikkien kiintiö. Ensikertalaisten ensisijainen valintatapa on aina ensikertalaiskiintiö ja heillä kiintiö voikin vaihtua jopa sen jälkeen, kun on tullut koulutukseen hyväksytyksi.
Koulutuksissa, joissa on suuri kaikkien kiintiö, sieltä pääsee sisään sekä ensikertalaisia että ei-ensikertalaisia. Yliopiston puolella tämä on tavanomaisempi tilanne, esimerkiksi tekniikassa ja lääkiksessä. Yliopistossakin on koulutuksia, joissa kaikkien kiintiön pisteraja on selkeästi korkeampi kuin ensikertalaisten kiintiön.
Kaikkiin koulutuksiin, joissa todistusvalinta on sisäänpääsyväylä, todistusvalinta on ensisisijainen valintatapa kaikille heistä, jotka ovat todistusvalinnassa valintakelpoisia. Joihinkin koulutuksiin on kynnysraja, jonka alittavat todistukset eivät ole mukana todistusvalinnassa. Todistusvalinta ei myöskään ole ihan kaikissa koulutuksissa ei-ensikertalaisille mahdollinen, mutta selkeästi useammassa se on käytössä kuin ei olisi käytössä.
Valintatapaa ei itse erikseen valita tai haeta vain tiettyä väylää pitkin, vaan on mukana kaikissa hakutavoissa, joissa on hakukelpoinen ja ylittää mahdollisen kynnyspistearvon.
Ensikertalaisuuskiintiö on erikseen todistusvalinnassa ja pääsykoevalinnassa, sillä kiintiön on tarkoitus edistää ensikertalaisten valintaa.
Josko tämä nyt selkeyttäisi sen, että tiedän asiasta huomattavasti paljon enemmän kuin sinä?
Sinä väitit, että tuohon ei-ensikertalaisten "kiintiöön" ei muka valittaisi ensikertalaisia ja kaikki jonossa olevat ovat ei-ensikertalaisia.
Jos koulutusohjelmassa on 25(20+5) paikkaa ja ensikertalaisia hakijoita 300, niin näitä kaikkia ei voida millään valita 20 opiskelijan kiintiöön.
Näistä lopuista paikoista kilpailee sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset ja ne, joilla on eniten pisteitä hakutavasta riippumatta, saavat nuo paikat. Jopa todistusvalinnassa ulkopuolelle jäänyt ensikertalainen voi onnistua valintakokeessa ja saada paremmat pisteet kuin ei-ensikertalainen. On siis täysin mahdollista, että kaikkiin 25 opiskelupaikkaan valitaan ensikertalainen. Miksi tämä ei mene sulle jakeluun?
Eikö kyse ollut vain siitä, että jos alimmat hyväksytyt pisteet on useita kymmeniä pisteitä alhaisemmat kuin pitkällä varasijoilla "kaikkien jonossa" olevalla hakijalla, voidaan päätellä että käytännössä sen kärjessä on pitkä liuta niitä, jotka eivät ole ensikertalaisten kiintiössä sisään päässeet. Ensikertalaisen tilalle valitaan sittenkin vaikka jonon hänniltä toinen ensikertalainen, niin kauan että kiintiö säilyy,
Ei voida päätellä mitään muuta kuin se, että todistusvalinnassa hyväksyttyjen todistukset eivät ole olleet kovin laadukkaita. Valintakokeiden tulokset on vielä saamatta.
Kai todistusvalinnalla ja koepisteillä valittavilla sentään on omat, erilliset jononsa.
On.
Ei ole muilla kuin ensikertalaisilla. Se on tässä keskustelussa kerrottu jo useampaan kertaan.
Miten se voi olla sama jono, kun pisteytyksetkin ovat ihan erilaiset? Ensin valitaan todistuksella, ja sitten loput valintakokeella, jossa taas on kiintiö ensikertalaisille. Molemmissa voidaan valita maksimissaan x määrä muita pistejärjestyksessä, kun ensikertalaisia on valittu tarpeeksi. Samaksi jonoksi et näitä valintatapoja saa millään. Esimerkiksi omassa kohteessani jako menee 50/50 valintatavoille.
Jaaha. Vissiin ottaa nyt rankasti päähän olla väärässä, kun pitää poistattaa täältä kommentteja :D
Mutta tiedoksi nyt vielä uudelleen: Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaisten kiintiötä ja näille "jämäpaikoille" voidaan valita myös ensikertalainen mikäli hän menestyy valintakokeessa paremmin kuin ei-ensikertalainen.
Ensikertalaiskiintiön ulkopuolelle jäävät paikat täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta eikä näissä ole varattu paikkoja erikseen eri hakutavoille.