Onko väärin nukkua sohvalla vaikka mulla olisi parisänkykin?
Olen nyt viikon nukkunut sohvalla koska se tuntuu turvallisemmalta paikalta. Välillä jopa vähän ahdistaa ajatus sängyssä nukkumisesta. Sohvalla olen pienessä tilassa selkänojan ja käsinojien tuntuessa lähellä. 160cm leveässä sängyssä ei ole ympärillä mitään tällaista. Lisäksi olkapään vuoksi joudun nukkumaan lähes aina oikealla kyljellä joten olen selkä oveen päin, ovi toki on kiinni. Sohvalla nukun kasvot oviaukkoa kohti.
Myös valo mulla pitää olla näin pimeään vuodenaikaan, että olo tuntuu turvallisemmalta. Olen ostanut ihan yövalon tämän vuoksi. Noloa näin 47-vuotiaana.
Sen verran, että mulla on todettu keskivaikea masennus. Kun olin naimisissa, niin ei silloin tällaista ollut, kun oli mies mun vieressä nukkumassa ja tuntui turvalliselta. Eron jälkeen vieressä oli kissa, mutta nyt ei ole enää kissaakaan.
Kommentit (54)
Enimmäkseenhän siinä onkin kiva, katella telkkaria kunnes nukahtaa. Muuten joutuu nousemaan ja pilaa nukahtamisen.
Yölamppuja oli ihmisillä jo 1970-luvulla. Yölamppu tuo turvallisuuden tunnetta. Sohvalla tykkää moni muukin nukkua. Ei mitenkään noloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta kissa tai koira. Ja pari isoa tyynyä.
Koiraa en viitsi ottaa vuorotyöni vuoksi. Kissaa en pysty vielä ottamaan koska kissan menetys oli niin suuri asia. En vain pysty ajattelemaan tähän toista kissaa.
Noita tyynyjä kyllä mietin samalla kun tein aloitusta.
Ap
Mulla on sängyssä kaksi tuollaista vartalotyynyä plus yksi 70x90 tyynyt normaalien nukkumistyynyjen ja tuplatäkin lisäksi mutta silti mä nukun usein sohvalla. Ja ihan siis tarkoituksella eli laitan tuon tuplatäkin kaksinkerroin (taite siellä selkänojan puolella) ja nukun sen välissä ja ihan on oikea tyynykin.
Mutta eihän se mitään ota jos ei annakaan jos kokeilee ja onhan tuollaisen tyynyn kanssa ihan kiva lukea jotain lehteä sängyllä puoliksi mahallaan puoliksi kyljellään e
Hali-/vartalotyynyt on mahtavia.
Sama se mulle on vaikka nukkuisit lattialla.
Mitä se kenelläkään kuuluu vaikka nukkuisit vaatekaapissa 🙄
Hei täällä toinen joka nukkui masennuksen aikaan sohvalla, koska se tuntui turvallisemmalta ja läheisemmältä parannuin masennuksesta, mutta edelleen hakeudun sohvalle esim. sairaana.
Voiko olla mitään ihanampaa paikkaa kuin oma sohva. Nautin todella paljon kun tiedän, että pääsen illalla makaamaan sohvalleni ja katseleman dekkareita ja muita lempiohjelmia telkusta. Sen jälkeen ei tarvi kuin sammuttaa telkkari ja alkaa tyytyväisenä nukkumaan.
Mä oon tuonut sohvan päälle vaahtomuovipatjan ja siinä sitten lakanat ja kaikki petivaatteet. On kyllä niin hyvä selälle ja nukun siinä todella hyvin. Aamulla kun herään, niin nostan vain tuon petini kaksinkerroin niin saan sohvan päähän itselleni istumatilaa ja illalla se on helppo laittaa takaisin. Minullakin on makkari, mutta on paljon kotoisampaa nukkua olkkarissa kuin yksikseen makuuhuoneessa. Ja kun vieraita tulee, niin tuo viritelmä on helppo kantaa makkariin.
Vierailija kirjoitti:
Enimmäkseenhän siinä onkin kiva, katella telkkaria kunnes nukahtaa. Muuten joutuu nousemaan ja pilaa nukahtamisen.
Kun katson telkkaria, niin istun sohvalla ja neulon tai virkkaan. En mä makuullani katso telkkari kuin joskus harvoin. Kun menen sohvalla yötä varten, niin telkkari ja valot yövaloa lukuunottamatta pois päältä ja alan nukkua. En sekoita telkkaria tähän asiaan. Mulla on ollut univaikeuksia joten siksikään en pidä hyvänä alkaa tuijottamaan telkkaria siinä kohtaa kun pitää alkaa nukkua.
Ap
Sohva löytyy ja useampi vuode, silti nukun välillä lattialla. Kai sekin on ihan ok.
Mä nukuin joskus skidinä partsilla, leikin leirielämää.
Vierailija kirjoitti:
Sitäkin mietin, että voiko masennus aiheuttaa sen, että en saa aikaiseksi enää lukea kirjoja? En vain jaksa enkä pysty keskittymään enää kirjoihin.
Ap
Tiedän oikein hyvin tunteesi😒😒
Perjantaina illalla tuli tunne, että nyt haluan nukkua sängyssä. Nyt olen sitten taas pari yötä nukkunut sängyssä ja ihan hyvin. Yövalo totta kai päällä ja makkarin ovi visusti kiinni.
Ap
Minäkin nukun mielelläni sohvalla. Nukun myös aina niin, että lukulamppuun jää valo. Se tapa jäi silloin, kun erosin pitkäaikaisesta miesystävästäni. Sylissäni on tyyny jota puristan, sekin tapa jäi minulle eron jälkeen. En edes lapsena tarvinnut tyynyä tai unilelua syliin, yllätin itseni kun nyt aikuisena tuli tuollaisia nukkumisrutiineja. Kertovat tietysti turvallisuuden hakemisesta ja kaipuusta.