Lue keskustelun säännöt.
Mieheni rakastaa minua, mutta minä en häntä
25.02.2026 |
Asia vaivaa minua jonkin verran. Mieheni tietää tunteistani tai siis niiden puutteesta. Järjestely, eli avoliittomme jonka mies mielellään muuttaisi avioliitoksi, toimii minulle paremmin kuin hyvin, enkä todellakaan kaipaa ketään muuta eli jos vaihtaisin tämän johonkin niin ehdottomasti vain yksinäiseen sinkkuuteen.
Eli en myöskään olisi pettämässä tai kaipaa romanttista rakkautta yleensäkään.
Asia tosiaan vaivaa minua hieman ja tietenkin miehen suvulle mm. pitää antaa vaikutelma tai yleensäkin esittää että tilanteemme on ihan normaali parisuhde.
Se miksi mieheni haluaa toimia näin ei ole mysteeri ja ollaan puhuttu se moneen kertaan läpi. Tai on mysteeri siltä osin etten ymmärrä hänen perustelujaan vaikka on osannut ne kertoa. Lapsia ei ole haaveissa kummallakaan ikinä eli ei ainakaan pidä miettiä että he saisivat kummallisen kuvan parisuhteesta. Kai minun on vaikea kaiken keskustelun jälkeenkään käsittää, että miksi joku haluaa tällaisen tilanteen, paitsi tietenkin se mystinen "rakkaus". Tai minun olisi helpompaa käsittää se jos olisin edes jotenkin erityisen saalis. Mutta hyödyn tästä konkreettisesti itse paljon enemmän.
Onko joillain toiminut pidempäänkin jonkinlainen kulissiliitto tai "vain toinen on hulluna toiseen"? Ei tästä oikein viitsi missään omalla naamallakaan avautua harrastusporukassa tai muuten, koska kokisin sen epäkunnioittavana miestä kohtaan. Vaikka hän ei mitenkään halua että asiaa pidetään salaisuutena. Paitsi hänen vanhoilta vanhemmiltaan, koska he eivät tätä ymmärtäisi. Joten avaudutaan sitten tänne.
Kommentit (47)
Tuo o nykyään yleistä. Naiset ovat niin tyytymättömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua erota koska sitten joutuisin menemään töihin ja itse maksamaan elämisen kulut.
.ap
Vierailija kirjoitti:
Miten päädyitte yhteen alun alkaen? Oliko tunnetta silloinkaan? Ellei ole mitäänhuonoakaan tilanteessa niin sen kun jatkatte entiseen malliin
Toisella sivulla on viesti, jossa kerron tästä.
Mutta olemme siis kohdanneet niin, että mies ihastui minuun voimakkaasti ja itse tein selväksi, että en ole kiinnostunut hänestä tai kenestäkään puolisona.
Olin jonkun verran vaikeassa elämäntilanteessa ja mies halusi välttämättä auttaa minua, ei tosin taloudellisesti tai olisi kyllä mielellään auttanut niinkin, mutta en sellaista voinut ottaa vastaan. Ja vastustelin minkään muunkaan avun kanssa aika pitkään.
Minun puoleltani mitään rakkauden tai rakastumisen tunteita ei ole koskaan ollut ja mies on aina ollut tästä asiasta ihan tietoinen. Yleensäkään mitään epärehellisyyttä tähän järjestelyyn ei ole liittynyt. Ja sen verran ollaan nyt yhdessä ehditty olla että mikään tieteellisesti tunnistettava alkuhuuman ajanjakso on kyllä hälvennyt jo hetki sitten. Varmaan suurin ruusunpunainen sävykin on karissut kun on kaikki flunssat ja vatsataudit sairastettu ja muutot, tien päälle jäämiset, kiireviikot ja lumityöt yhdessä koettu. Mutta mies on kyllä mistä ikinä syystä onkaan edelleen hyvin rakastunut.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Frigidi. Muhammetin isoa mustaa makkaraa hoidoksi.
Uuh! Boomer-inceli bongattu! Seuraavaksi soittaa varmaan kunnon vanhan ajan läähätyssoiton jollekin naispuoliselle tv-meteorologille.
Älä hellanlettas anna anonyymien bottien, trollien ja omia tunteita purkaavien ihmisten vaikuttaa päätökseesi. Juttele miehesi kanssa ja sen perusteella löydätte varmasti parhaimmat ratkaisut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua erota koska sitten joutuisin menemään töihin ja itse maksamaan elämisen kulut.
.ap
Suomessa kyllä saa asunnon ja leipää henkensä pitimiksi, vaikka ei pääsisi töihin. Tietäisin, koska olin ihan yhtä työtön tai tarkemmin sillä hetkellä työkyvytön kun tapasimme mieheni kanssa. 😅
Nyt sentään voin jo paremmin ja tässä välissä tuli käytyä hetki töissäkin, mutta ne työt loppuivat syksyllä, harmi.
Jos olisin etsinyt jotain miestä, josta hyötyä taloudellisesti niin olisin suunnannut katseeni lukuisten sponssiehdotusten tai jonkun iäkkään keskivertovarakkaan mukavan miehen suuntaan. Sellaisen joka tietää missä mennään. Mutta en ole koskaan etsinyt yhtään minkäänlaista miestä, niin...
Tosin yleinen palstalore taitaa muutenkin olla, että naiset ovat vain rahan perässä. Jos näin olisi niin kaikilla edes ok-tuloisilla olisi joku tukien varassa vuosia riutunut nainen, jonka he ovat setelitukkoa heilutellen pyydystäneet. Vaan näin ei taida olla. Sen sijaan moni nainen valitsee elää yksin tai lähteä tyhjän päälle hyvin varakkaan miehen luota kunnan vuokrakämppään kun suhde ei miellytä. Jännä.
Jos mieheni olisi jotenkin sietämätön tai epäviehättävä tai huono asuinkumppani niin en minä jäisi vaikka hän olisi miljonääri.
-AP
Miten päädyitte yhteen alun alkaen? Oliko tunnetta silloinkaan? Ellei ole mitäänhuonoakaan tilanteessa niin sen kun jatkatte entiseen malliin