Perinnön skippaaminen seuraavalle sukupolvelle (lakiteknisesti)

Kieltäydyt perinnöstä, menee sitten seuraavalle polvelle

Teet pesänjakajalle luopumisilmoituksen ehdottomana (siinä ei voi olla mitään liitännäisehtoja). Jos lapsesi ei ole ulosotossa eikä muita perillisiä enää ole niin hän saa automaattisesti koko osuuden.

Minä luovuin isäni perinnöstä siten että poika ja tytär saivat 50/50. Et voi määritellä luopumisessa että toinen saa enemmän kuin toinen.

Noin periaatteen tasolla, se testamentti kannattaisi tehdä jo eläessä mutta harvassa suvussa vanhukset enää ovat rationaalisia ja miettivät suvun jatkuvuutta kun kuolema kolkuttaa.

Minä yritän järjestää asiat siten ettei jälkipolville tule päänvaivaa, mutta ainakin alustavasti ajattelin että aikanaan kun itse jätän tämän pallon, niin lapseni järjestäisivät omaisuuteni lapsenlapsille eikä heille itselleen, koska ovat todennäköisesti itse silloin aika lähellä eläkeikää.

Tosin ei ketään voi pakottaa ja lakiosuus on absoluuttinen.

Miksi Ap kysyt kun selvästi olet jo lukenut uutisia asiasta?

Oletko ihan vammainen?

Et missään tapauksessa ota mitään vastaan, etkä sotkeennu perintöön millään tavalla. Muuten on vaarana että "olet ryhtynyt perintöön" ja tulee tuplaverot: ensin sinulle perintövero, ja sitten sille jolle perinnön osoitat lahjavero.

Joko luovut ennalta (perittävä tekee testamentin lapsellesi, ja sinä kirjallisesti hyväksyt tämän testamentin)

TAI

Kirjallisesti luovut perinnöstä perittävän kuoltua, ennen perunkirjoitusta ja et mitenkään pyri ohjaamaan perintöä kenellekään, etkä muutenkaan sekaannu perikunnon toimiin

Vierailija kirjoitti:

Miksi Ap kysyt kun selvästi olet jo lukenut uutisia asiasta?

Oletko ihan vammainen?

En ole AP, mutta ei asia ole täysin suoraviivainen. On sudenkuoppia joita tulee välttää.

Jos otat vastaan ja vasta sitten jakelet niin siinä menee ojasta allikkoon, ja voi tulla tuplaverot. Maksa lakitoimistolle 175e konsultointimaksu niin selittävät juurta jaksain mikä tapa sinun tilanteessasi on paras.

Edes absoluuttinen luopuminen ei aina ole järkevintä etenkin jos perillisellä mittavia velkoja joita ei voi kuitata perinnöllä. On vaikka mitä vaihtoehtoja kuten rahastoiminen, säätiöinti jne. jolloin sitä tulee esim. hänelle kuukausittain suojaosuuden verran (käyttäen velallisesimerkkiä).

Ei ole "one size fits all" - ratkaisua. Kysy neuvoa lakitoimistosta.

Vierailija kirjoitti:

Et missään tapauksessa ota mitään vastaan, etkä sotkeennu perintöön millään tavalla. Muuten on vaarana että "olet ryhtynyt perintöön" ja tulee tuplaverot: ensin sinulle perintövero, ja sitten sille jolle perinnön osoitat lahjavero.

 

Joko luovut ennalta (perittävä tekee testamentin lapsellesi, ja sinä kirjallisesti hyväksyt tämän testamentin)

TAI

Kirjallisesti luovut perinnöstä perittävän kuoltua, ennen perunkirjoitusta ja et mitenkään pyri ohjaamaan perintöä kenellekään, etkä muutenkaan sekaannu perikunnon toimiin

En tiedä onko mitään  vaatimusta luopua perinnöstä kirjallisesti. Jos haluaa, niin voi sen varmaan jo ennakolta ilmoittaa. Minä ilmoitin luopuvani perinnöstä perunkirjoitustilaisuudessa, ja se kirjattiin perunkirjaan. Sillä selvä ja sisarus sai koko omaisuuden. 
Ns. sekaantuminen perikunnan toimiin on melkein väistämätöntä, jos perillisiä on kaksi ja hommat pitää hoitaa kuntoon perunkirjoitusta varten, maksella laskut ja toimittaa perunkirjoittajalle tarpeelliset dokumentit jne. Mutta rutiinit on hoidettava, eikä siitä sen enempää seuraa, kun et sotkeennu perinnönjakoon. Tai siis meidän tapauksessa siihen, miten äidin perintö menee.