Lapseni luokalla on jehovan todustaja ja mun käy sääliksi sitä lasta.

Eivät vietä joulua koska sen alkuperä on pakanallinen. Synttäreistä en ole kuullutkaan, etteivät viettäisi. Tapana myös jalkojen pesu ennen ehtoollista. Lauantai on sapatti eli pyhäpäivä, ei sunnuntai. Kristilliset symbolit ja kuvatkin taitaa olla pannassa.



Tämä on kuitenkin kristillinen yhteisö toisin kuin Jehovan todistajat eli näillä Herran kansalaisilla on oikea ajatus pelastumisesta = Jeesukseen uskovat pelastuvat.



Näitä taitaa olla jossakin Itä-Suomessa?

Sanoi, että he juhlivat mm. hääpäiviä joka vuosi isolla joukolla.

siellä on vissiin oma leirintäalue ja oma vanhainkoti sekä oma hautausmaa. Lisäksi Järvenpää, Mäntsälä, Pukkila, Riihimäki seuduilla on kans heitä. Muualla eivät taida asua. Heillä on yleensä paljon lapsia.

siellä on vissiin oma leirintäalue ja oma vanhainkoti sekä oma hautausmaa. Lisäksi Järvenpää, Mäntsälä, Pukkila, Riihimäki seuduilla on kans heitä. Muualla eivät taida asua. Heillä on yleensä paljon lapsia.

esim joulu ei ole raamtatullinen juhla sen enempi kuin pääsiäinenkään, vai kuka löytää joulupukin tonttuineen raamatusta tai pikku tiput noitineen ?



todistajat uskovat raamatuun ja sen oppeihin



ainoat synttärit joista raamattu kertoo päättyvät tappeluun jakuolemaan



miksi jonain tiettynä päivänä pitäisi lapsi tai aikuinen nostaa jalustalle kuten synttäreillä tehdään, miksi ei voisi järjestää öastenjuhlia ihan milloin vaan

ja järjestää kaikille lapsille yhteistä kivaa

miksi ostaa tiettynä päivänä lahjoja kuten nyt synttäreinä ja jouluna

kuka teista ei voi sanoa että se rasittaa hermoja ja kukkaroa

juokse jouluruuhkissa hiki päässä metsäsätämässä ns pakosta lahjoja

kun ne samat lelut on aattona puoleen hintaan ja vaatteet samaten

eikö lapsi ilahdu enempi kun saa milloin nyt mukavaa loytyy niin yllätyksen kaupasta, inakin meillä lapset ovat ilahtuneet

ja karkkia ei nyt kukaan kiellä syömästä kun hampaiden takia, jos luokassa harvasep'ivä jaellaan karkkia, voisi miettiä jotain muutakin jaettavaksi



kyllä todistajien lapset saavat huomattavasti enempi rakkautta aikaa vanhemmiltaan ja huolenpitoa ja opetusta kuin ns tavis perheessä

itse siis tunnen lukuisia todistajaperheitä, itse emme vielä ole todistajia kylläkään

ja kyllä todistajat kunnioittavat toisten mielipiteitä jos ei itse hyväksy verta ei se anna oikeutta kieltää sitä toisilta, eli silloin ei voi työskennellä kuin erikoisjärjestelyin sellaisessa apikassa jossa joutuu veriasioiden kanssa tekemisiin esm verensiirrot

nykyään ei veriruokia onneksi tarjota enää julkisissa laitoksissa

ovat "yliedustettuina" Uskontojen uhrien tuki ry:ssä ja vastaavissa?

Tämä ei siis ole mutua vaan tilastotietoa.

Mistä tämä voisi johtua?

kyllä todistajien lapset saavat huomattavasti enempi rakkautta aikaa vanhemmiltaan ja huolenpitoa ja opetusta kuin ns tavis perheessä

itse siis tunnen lukuisia todistajaperheitä, itse emme vielä ole todistajia kylläkään

ja kyllä todistajat kunnioittavat toisten mielipiteitä jos ei itse hyväksy verta ei se anna oikeutta kieltää sitä toisilta, eli silloin ei voi työskennellä kuin erikoisjärjestelyin sellaisessa apikassa jossa joutuu veriasioiden kanssa tekemisiin esm verensiirrot

nykyään ei veriruokia onneksi tarjota enää julkisissa laitoksissa

omaa perhettäs ja sen ongelmia

jehovantodistajana ei vaan olla, vaan se on elämnätapa joka hallitsee koko elämää kaikella alueella



eli evlut kirkossa voi roikkua jäsenenä vaikka ei edes usko jumalan olemassaoloon tai on murhamies tai voi olla mitä vaan varar, valehtelija, tehdä aborttia, olla seksisuhteessa kenen kanssa ja kuin monen kanssa tahansa jne

kyllä me se tiedetään kaikki ettei evlut kirkko vaadi mitään muuta kun jäsenmaksut



ja todistajan olosta, moraalimittapuut on korkeat, ei valehtelua, ei esiavioollisia suhteiA, ei varastamista, ei moraalitonta viihdettä, ei juopottelua, ei bailuja,

ei kiroilua jne jne eli ei mitään sellaista mikä nyt monesta nykynuoresta on ihan normaalia

lisäksi kokouksissa käynnit kolmena p'ivänä viikossa ja siihen kenttäpalvlus, eli se ovelta ovelle saarnaaminen

eli vaatimukset on melkoiset ja siksi kun eroaa joutuu tyhjän päälle, koko se yhteisö jää ja kaikki se tekeminen tutkiminen ja kokoukset yms jää

eli kuvittelisin että se loppujen lopuksi ottaa koville ja tarvitsee apua siihen



mutta kuten sanoin en ole varma

mutta nyt vuosia ja parisen kymmentä vuotta todistajiin ja heidän uskontoonsa perehtyneenä uskoisin näin

Eikö kriittisiä kysymyksiä saa esittää?

kriittisiä kysymyksiä sun elämäntavasta; ja en tunne yhtään jehovaa mutta jotenki tollaset mustavalkoset ihmiset kuten sä, on tosi ahdistavia

ja he eivät saa huomiota jos joulua ja synttäreitä vietetään.



Tää on niin taas tätä yleistystä. On vain yksi keino toimia oikein. Ole jehova ja kiellä nämä yleiset juhlat ja vietä muita juhlia niin lapsilla on parempi lapsuus.



Meidän perhe on ihan tavisperhe ja emme kuulu kirkkoon. Meillä taatusti lapset saa huomiota ja heidän kanssaan vietetään aikaa.

Heidät myös on kasvatettu ymmärtämään erilaisia uskontoja ja elämänkatsomuksia. Meidän ei tarvitse käännyttää muita, saadaksemme pisteitä ja päästäksemme sitä myöten taivaaseen.



Ja kyllä veriruokia syötetään edelleen sairaaloissa ja laitoksissa.

ja koko sen suuri suku on Herran kansalaisia. Meininki on vähän samanlainen kuin Jehovan todistajilla, mutta suvaitsevampaa. Eli ei mitään juhlia, pitää elää mahdollisimman vaatimattomasti eikä itseään saa korostaa.



Minun lapsuudessa tosin joulut ja synttärit vietettiin, ja äiti ne pienille lapsille järjesti. Isommat sai järjestää itse, jos halusi. Joulua vietettiin ruokineen ja lahjoineen, lahjoja ei kuitenkaan koskaan saatu paljoa, muistan monta joulua kun minä sain yhden lahjan. Äiti myös usein käytti sanontaa "kauneuden edestä pitää kärsiä, mutta vaatteilla ei koreilla". Äiti itse oli/on hyvin uskonnollinen vaikka ei meille lapsille ei uskontoaan koskaan ole tyrkyttänyt eikä juuri edes tuonut esille omaa kantaansa. Ensimmäisen kerran äiti puhui jumalasta kun kuuli minun eronneen, silloin toivotti jumalan siunausta.



Itse olen luonnon omaan kiertokulkuun uskova agnostikko.

Oma enoni on Jehovan todistaja. Enon perhe lopetti lähes kaiken yhteydenpidon sukuumme, kun liittyivät Jehovan todistajiin. He eivät voineet enää juhlia yhdessä syntymäpäiviä, joulua, joten ei heitä enää koskaan näkynyt muiden kanssa. Yliopisto-opiskelukin on heidän mielestään jotenkin pahaa, samoin kaikenlaiset harrastukset, joten he ovat pahoittaneet puheillaan monien sukulaisten mielet. He ovat kutsuneet sukulaisia kylään vain huijaten, eli olemme saaneet kutsun kylään ja yhtäkkiä meidän onkin pitänyt lähteä kokouksiin, että he saavat pisteitä. Kaipaan niin heidän perhettään ja sitä kun he olivat vielä "tavallisia" ihmisiä.

Tätä asiaa vain on aika ajoin käsitelty mediassa ja siksi halusin jehovantodistajien tai heitä tuntevien mielipiteitä asiasta. Aiempi vastaus olikin asiallinen ja sellaisia odotin saavani.

kriittisiä kysymyksiä sun elämäntavasta; ja en tunne yhtään jehovaa mutta jotenki tollaset mustavalkoset ihmiset kuten sä, on tosi ahdistavia

Tämänhän voi tulkita suoraan niin, että muissa kuin JT-perheissä lapset saavat vähemmän rakkautta ja aikaa+huolenpitoa vanhemmiltaan.

kyllä todistajien lapset saavat huomattavasti enempi rakkautta aikaa vanhemmiltaan ja huolenpitoa ja opetusta kuin ns tavis perheessä

ja koko sen suuri suku on Herran kansalaisia. Meininki on vähän samanlainen kuin Jehovan todistajilla, mutta suvaitsevampaa. Eli ei mitään juhlia, pitää elää mahdollisimman vaatimattomasti eikä itseään saa korostaa.

Minun lapsuudessa tosin joulut ja synttärit vietettiin, ja äiti ne pienille lapsille järjesti. Isommat sai järjestää itse, jos halusi. Joulua vietettiin ruokineen ja lahjoineen, lahjoja ei kuitenkaan koskaan saatu paljoa, muistan monta joulua kun minä sain yhden lahjan. Äiti myös usein käytti sanontaa "kauneuden edestä pitää kärsiä, mutta vaatteilla ei koreilla". Äiti itse oli/on hyvin uskonnollinen vaikka ei meille lapsille ei uskontoaan koskaan ole tyrkyttänyt eikä juuri edes tuonut esille omaa kantaansa. Ensimmäisen kerran äiti puhui jumalasta kun kuuli minun eronneen, silloin toivotti jumalan siunausta.

Itse olen luonnon omaan kiertokulkuun uskova agnostikko.

Nuo nyt tulee ekana mieleen. Niitä tosiaan on paljon, äidillä on lähes sata serkkua ja mulla on satoja pikkuserkkuja, joten nimiä mahtuu siihen joukkoon paljon ja jokaiselle nimelle riittää monta edustajaa.



-35

yrittävät saada muutkin pelastuksen tielle.



Tiedän että väkisin eristyy muista ja oma uskonyhteisö tulee tärkeämmäksi kuin suku ja entiset ystävät. Se on sisäpiirijuttu, yhteinen huumori ja oma kieli jota sivullisen on vaikea käsittää. On paljon sanoja ja sanontoja jotka ei avaudu ulkopuolisille.



Jotenkin kaiken toimintansa pystyvät perustelemaan Raamatulla ja siksi pitävät kaikkia tekojaan oikeutettuina.



Voisin kirjoittaa tästä paljonkin kun on omakohtaista kokemusta olla todistaja ja sittemmin erotettu. Paljon mahtuu hyvääkin mutta on myös erittäin kipeitä asioita joista on erittäin vaikea puhua kenellekään. Ehkä joku muu samankaltaisessa tilanteessa oleva voisi ymmärtää mutten tunne ketään heistä.

En halua sanoa äitini nimeä, mutta asuttiin Pyhäselässä ja Tohmajärvellä. Meitä sisaruksia on 9, ja ollaan aika hyvin levittäydytty ympäri Suomee. Vanhempani ovat eronneet. Ne ketkä tunnistaa, niin voi ilmottautua =)



-35

ja itsekin ko uskonnossa olleena...



- Ensinnäkin, kaikki vanhemmat eivät hylkää lapsiaan jos lapset eroavat seurakunnasta. Minä hyvänä esimerkkinä. Joskus tuli muutama vuosi oltua nuorena ko uskonnossa ja äitini kuuluu edelleen, eikä hän ole hylännyt minua sen vuoksi. Alkuun otti tietysti etäisyyttä, mutta kun ymmärsi että valintahan on minun, hyväksyi sen ja nykyään meillä on todella läheiset välit.



- Verensiirrosta kieltäytymisestä: Ootteko ihmiset tietoisia kuinka paljon ihmisiä kuolee verensiirtoihin, kun esim. kroppa hylkiikin saatua verta. Vaikka veri olisikin samaa veriryhmää, se ei silti ole samaa verta ja elimistö voi hylkiä sitä. Vaikka Jehovan todistajat kieltäytyvät verensiirrosta, he ottavat kyllä kaiken korvaavan hoidon vastaan, kuten esim. koneen kautta voi kierrättää omaa verta takaisin elimistöön ym. On niin pitkä aika kun viimeks luin noista korvaavista hoidoista, et en nyt muista tarkkaan mitä muita siellä oli.



- Synttäreistä: Ne lapset ei todellakaan jää mistään paitsi jos eivät pääse jonkun synttäreille. Yleensä Jehovan todistajat järjestävät juhlia ja illanviettoja, missä sekä lapset, että aikuiset viihtyvät. Siellä on rakentavia leikkejä ja pelejä ym hauskaa yhdessäoloa. Myös lastenkutsuja he järjestävät.



- Jehovan todistajiakin on moneen lähtöön, yleensä suurin osa on ihan fiksuja, mutta tavallisia ihmisiä ne on, jotka yrittää elää raamatun periaatteiden mukaan. Te joilla pomona Jehovan todistaja, ootteko jutellu niiden ihmisten kans (siis näiden pomojen/työkavereiden) kans omista mielipiteistänne ja synttäreistä ym. Ei ole kiellettyä että jos joku haluaa tuoda esim kakun työpaikalle syntymäpäiviensä kunniaks. Eihän heidän siihen tarvitse osallistua. Mulle äiti opetti, et vaikka meillä oli omat periaatteet, niin täyty myös kunnioittaa muiden tapoja/periaatteita.



Tuosta ruokajutusta... En oikein ymmärrä et miks nää kaks hoitajaa on noin tehny, eihän heidän sitä veriruokaa tarvitse syödä.



Muistakaa myös hyvät ihmiset että suomessa on paljon muitakin uskontoja jotka kieltävät monenlaisia asioita, joten ennenkuin aloitatte ketään haukkumaan, ottakaa oikeasti selvää siitä uskonnosta/periaatteista ja niistä ihmisistä jotka niihin kuuluu.