Millä keinoin te kasvatatte lapsenne silloin, jos kieltäminen ei tehoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielletty toiminta estetään aivan konkreettisesti. Missään nimessä käskyn toteuttamista ei saa jättää kesken.

 

Usein se kielletty on tapahtunut jo esim koulusta lintsaaminen, kiusaaminen, jatkuva läksyjen tekemättömyys.. . Silloin pitää tulla seuraus. Rahan ja puhelimen menetys on helpoin ja yleensä toimivin seuraus. 

Niin. Meillä vain ei toimi nämä tällaiset seuraukset yhtään. Haen vinkkejä mitä yrittää seuraavaksi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielletty toiminta estetään aivan konkreettisesti. Missään nimessä käskyn toteuttamista ei saa jättää kesken.

Välillä on asioita mitä ei voi estää konkreettisesti. Millä estät liian kovaa huutamisen? Tai pikkuveljen härnäämisen juuri silloin kun itse olet käymässå vessassa tms. Ap

 

Huutamista ei saa tietenkään loppumaan kuin seinään, mutta joku syyhän sille on. Lapsen kanssa juttelemalla, rauhoittelemalla syy selvinnee. 

Huutaa koska on hauskaa tuottaa niin kovaa ääntä. Ap

Tuohan riippuu niin paljon siitä mitä se tekeminen on.
Meillä ainakin on pyritty opettamaan lapselle tunteista ja kommunikaatiosta tosi varhain. On yritetty saada lapsi puhumaan omista tunteista ja kokemuksistaan. Jos lapsi tekee jotain pahaa tai väärää, niin yleisemmin siinä on jokin syy miksi hän tätä tekee.
Ainakin meillä suurimmat syyt on, että lapsi on tylsistynyt tai hänelle ei ole annettu tarpeeksi huomiota niin, että vanhemman huomio on täysin hänessä eikä esim kummassakin sisaruksessa yhtä aikaa. Kummankin äidin ja isän yhteinen aika lapsen kanssa kahdestaan on tärkeää

Huudan lapsen korvaan kurkku suorana, johan tottelee. 

Meillä toimii telkkariajan rajoittaminen parhaiten, tarpeeksi konkreettinen ja tulee riittävän nopeasti, viimeistään seuraavana päivänä. Sitäkin paremmin toimii palkitseminen, esimerkiksi niin että hyvin mennyn päivän jälkeen (ennalta sovittu mikä on hyvin mennyt päivä ongelmasta riippuen) saa tarran tai vastaavan, ja vaikka seitsemän tarran jälkeen isomman palkinnon, joka meillä yleensä ollut yhteinen leivontahetki. Tämä on toiminut hankaliinkin pulmiin kuten vanhempien satuttamiseen mihin ei mikään rangaistus tai järkipuhe tuntunut tehoavan, enemmänkin lisäsi huonoa käytöstä. Täältä löytyy vinkkejä, nimestään huolimatta sopivat ihan kelle vain lapselle: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-haastavan-kaytoksen…

Vierailija kirjoitti:

Lämpöpattereiden kolistelu, veljen kiusaaminen ja huutaminen kuulostaa siltä että lapsi ei saa tarpeeksi huomiota hyvästä käytöksestä ja hakee huomiota huonolla käytöksellä. Kokeile kehua kaikki tilanteet, kun näät että tekee pienenkin asian hyvin. Tasapaino pitäisi olla vähintään 10 kehua ja 1 kielto. Tai kokeile ottaa hyvän kautta, jos pystyt olemaan eri huoneessa veljen kanssa sen aikaa kun käyn vessassa, saatte palkaksi pelata Unoa yhden kierroksen vanhemman kanssa?

Kyllä lapsi saa paljon huomiota ja yhdessäoloaikaa, ja joka päivä niitä myös ilman että pikkuveli on läsnä. Kehunkin monesta asiasta joka päivä. Tuntuu ettei enemmän huomiota oikein voisi edes antaa, tunnit vuorokaudessa ei riitä. Ja myös palkinnot on yritetty, niilläkään ei ole mitään tehoa. Ap

Uhkailu, lahjonta ja kiristys. Niillä ne on kunnon penskat kasvatettu.

Ulos juoksemaan vähäksi aikaa jos sisällä pitää huutaa tai kolistella pattereita. 

Vierailija kirjoitti: Tuohan riippuu niin paljon siitä mitä se tekeminen on. Meillä ainakin on pyritty opettamaan lapselle tunteista ja kommunikaatiosta tosi varhain. On yritetty saada lapsi puhumaan omista tunteista ja kokemuksistaan. Jos lapsi tekee jotain pahaa tai väärää, niin yleisemmin siinä on jokin syy miksi hän tätä tekee. Ainakin meillä suurimmat syyt on, että lapsi on tylsistynyt tai hänelle ei ole annettu tarpeeksi huomiota niin, että vanhemman huomio on täysin hänessä eikä esim kummassakin sisaruksessa yhtä aikaa. Kummankin äidin ja isän yhteinen aika lapsen kanssa kahdestaan on tärkeää

Meillä voi olla välillä syy että on tylsistynyt. Usein syy on myös ettei halua mennä niin aikaisin nukkumaan kuin koulun takia on pakko. Mutta en millään voi olla 24/7 aktiviteettitoimisto, joka keksii joka hetkeen jotain uutta kivaa ja yleensä kodin ulkopuolella. Myös tylsiä hetkiä kuuluu arkeen, niin se vain on. Ja riittävän aikaisin pitää mennä nukkumaan, jos aamulla on koulua, niin se vain on. Ap

höyrymoppia me täällä vuokralaisnistilähiössä käytetään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielletty toiminta estetään aivan konkreettisesti. Missään nimessä käskyn toteuttamista ei saa jättää kesken.

Välillä on asioita mitä ei voi estää konkreettisesti. Millä estät liian kovaa huutamisen? Tai pikkuveljen härnäämisen juuri silloin kun itse olet käymässå vessassa tms. Ap

 

Huutamista ei saa tietenkään loppumaan kuin seinään, mutta joku syyhän sille on. Lapsen kanssa juttelemalla, rauhoittelemalla syy selvinnee. 

Meillä ei kovin usein kukaan pojista edes huutanut, ja aika nopeasti meni perille kun sanottiin, että kenenkään normaalijärkisen ei tarvitse huutaa ja että sääntö koskee kaikkia 5 vuotta täyttäneitä. Että asiansa voi sanoa ihan tavallisella puheäänellä. Jos jotain tyhmää oli meneillään mistä piti huomauttaa niin riitti kun sanoi että nyt loppu. Ei ole paiskottu ovia eikä haistateltu teininäkään kun se ei vaan ole ollut vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Tuohan riippuu niin paljon siitä mitä se tekeminen on. Meillä ainakin on pyritty opettamaan lapselle tunteista ja kommunikaatiosta tosi varhain. On yritetty saada lapsi puhumaan omista tunteista ja kokemuksistaan. Jos lapsi tekee jotain pahaa tai väärää, niin yleisemmin siinä on jokin syy miksi hän tätä tekee. Ainakin meillä suurimmat syyt on, että lapsi on tylsistynyt tai hänelle ei ole annettu tarpeeksi huomiota niin, että vanhemman huomio on täysin hänessä eikä esim kummassakin sisaruksessa yhtä aikaa. Kummankin äidin ja isän yhteinen aika lapsen kanssa kahdestaan on tärkeää

Meillä voi olla välillä syy että on tylsistynyt. Usein syy on myös ettei halua mennä niin aikaisin nukkumaan kuin koulun takia on pakko. Mutta en millään voi olla 24/7 aktiviteettitoimisto, joka keksii joka hetkeen jotain uutta kivaa ja yleensä kodin ulkopuolella. Myös tylsiä hetkiä kuuluu arkeen, niin s

Mutta sulla on selkeästi lapsi, joka tarvitsee aktiivisemman elämän, tai alkaa käyttäytymään huonosti. Siihen ei tehoa mikään muu, kuin löytää lapselle aktiivinen harrastus, mitä voi päivittäin tehdä.

Voit joko inistä täällä, että mikä auttaa tai tehdä jotain sen eteen, että löydät sille lapselle aktiivista tekemistä, niin fyysistä kuin myös mielelle aktiivista tekemistä.

Ne tylsät arkihetket kuuluu aikuisille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielletty toiminta estetään aivan konkreettisesti. Missään nimessä käskyn toteuttamista ei saa jättää kesken.

 

Usein se kielletty on tapahtunut jo esim koulusta lintsaaminen, kiusaaminen, jatkuva läksyjen tekemättömyys.. . Silloin pitää tulla seuraus. Rahan ja puhelimen menetys on helpoin ja yleensä toimivin seuraus. 

Niin. Meillä vain ei toimi nämä tällaiset seuraukset yhtään. Haen vinkkejä mitä yrittää seuraavaksi. Ap

Mä ottaisin puhelimitse yhteyttä lasten psykiatriin. Ensin puhelimitse sitten, jos tarvetta lapsen kanssa sinne juttelemaan. Apua kannattaa pyytää. Oma peruskiltti ja empaattinen lapseni muuttui väkivaltaiseksi eron aikana. Otin yhteyttä puhelimitse lastenpsykiatriin ja sain neuvoja ja myös tajua siitä, mitä lapsen päässä tapahtuu.

Jos meillä kiusaa lapsi toista sillä välin kuin olen vessassa se rangaistus seuraa heti kuin tulen pois sieltä. Ja mä pistän huutavan lapsen yksin omaan huoneeseen huutamaan. 

Meillä on ollut vähän sääntöjä, mutta niistä vähäisistä on pidetty kiinni aina ja joka kerta,. Johdonmukaisuus on toiminut meillä. Rangaistuksia ei ole tullut, mutta lapset eivät ole vielä teinejä, joten sekin voi olla edessä. On riittänyt, että kerrotaan, miksi jokin on kiellettyä. Ennakointi on myös toiminut. Esiim. Kun sanoi etukäteen pienille lapsille aina parkkipaikoille mentäessä, että parkkipaikalla pidetään aikuista aina kädestä, eikä juosta niin lapset toimivat toivotulla tavalla. Montakohan kertaa olen nähnyt isän karjumassa parkkipaikalla juoksevan lapsen perään, että ei saa juosta. Sitten kun saa kiinni niin rähisee vaan että "anna olla viimenen kerta". Siitäkö pienen pitäisi ymmärtää? Sääntöjä ei oltu kerrottu etukäteen, eikä kerrottu miksi. Ihan pienelle riittää selitykseksi "vaara, sattuu". Isommalle tarkemmin.

Perhetyöntekijän kanssa keskustelu ois tosi hyvä ratkaisu sinulle. Saisit ohjeita toimia lapsen kanssa. Tee lasu lapsesta. Vaikuttaa siltä että sun oma osaaminen ei riitä tilannetta hallita. 

Lapsellani on harrastus, johon käyttää aikaa joka päivä paljon, harkat on pari kertaa viikossa. Enempää ei voi harrastaa, koska ei ehditä kuskaamaan useampaan harrastukseen, sentään toinenkin lapsi on joka myös tarvitsee aikaa. Ei voida koko elämää omistaa tämän yhden aktiivisille harrastuksille. Oma piha on ja siellä saisi touhuta niin paljon kun haluaa, mutta ei halua ilman että joku aikuinen on koko ajan läsnä aktivoimassa. Kavereita hänellä ei vapaa-ajalla oikein ole. Ap

Tämä on ärsyttävä neuvo, mutta minustakin kuulostaa siltä, että lapsi ei ehkä saa tarpeeksi (omaan tarpeeseensa nähden) aikuisen vuorovaikutusta, joten panostaisin siihen minkä voin. 

Ota pikkuveli mukaan vessaan. Huutaminen: jos mahdollista, lopeta kaikki muu tekeminen, laskeudu lapsen tasolle ja selitä että huutaminen on lopetettava, jatka tätä kunnes loppuu.

Perheneuvola?

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä kiusaa lapsi toista sillä välin kuin olen vessassa se rangaistus seuraa heti kuin tulen pois sieltä. Ja mä pistän huutavan lapsen yksin omaan huoneeseen huutamaan. 

Entä jos se tulee sieltä heti pois perääsi huutamaan?

Vierailija kirjoitti:

Lapsellani on harrastus, johon käyttää aikaa joka päivä paljon, harkat on pari kertaa viikossa. Enempää ei voi harrastaa, koska ei ehditä kuskaamaan useampaan harrastukseen, sentään toinenkin lapsi on joka myös tarvitsee aikaa. Ei voida koko elämää omistaa tämän yhden aktiivisille harrastuksille. Oma piha on ja siellä saisi touhuta niin paljon kun haluaa, mutta ei halua ilman että joku aikuinen on koko ajan läsnä aktivoimassa. Kavereita hänellä ei vapaa-ajalla oikein ole. Ap

Miksi ei ole saanut harrastusporukasta kavereita? Etkö ole vanhempana yrittänyt auttaa lasta luomaan kaverisuhteita?
Kuulostaa, että lapsi on yksinäinen ja tylsistynyt. Ei siihen mitkään kiellot ja huutaminen auta. Paitsi jos tahdot ajaa lapsesi masennukseen, sitten ei kiinnosta enää mikään elämässä