***Rohkeiden heinäkuisten toukokuu ***
Tulinpahan uuden pinon avaamaan, kun on aikaa. Uloskaan ei viitsi sateeseen mennä...
Kovaa vauhtia meidän oma kuukausi alkaa lähestyä. Minä jaksan joka päivä ihmetellä, kun aika kuluu niin nopeasti eikä minun tarvitse makoilla sairaalassa, vaan saan ihan täysiään touhuta kotona. Kyllä on ihan erilaista. Viikot vain vilahtavat ohi, kun sairaalassa tuli laskettua joka ikinen päivä välillä tunnitkin.
Synttärijuhlat meni mukavasti sunnuntaina, mutta kyllähän sitä sitten oli poikki kaiken siivoamisen, leipomisen ja remontin jälkeen. Koulutehtävänkin sain väkerrettyä, kun välilä istuin koneen ääressä yli puolen yön ja aamulla heräsin pari kertaa kuuden maissa. Tiistaina tulikin sitten vapun kunniaksi nukuttua aamulla pitkään. Minä sain nukkua, kun mies heräsi lasten kanssa :). Vapputoria käytiin ihmettelemässä ja leikkipuistossa ja siinä se vappu sitten olikin. Eipä tullut ihmeemmin juhlittua.
Taru, hienoa ettei raskausmyrkytystä ole, toivotaan, että pysyykin poissa ja tsemppiä ruokavalion kanssa. Kyllähän sitä paljon enemmän venyy ja suurempiin ponnistuksiin kykenee, kun on masuasukista kyse tai yleensäkin omista lapsista.
On sellainen pieni mielikuva, että jotakin muutakin piti kommentoida, mutta enpä enää muista. Onkos muilla pysynyt keskittymiskyky ja muisti entisen veroisina? Itsestä välillä tuntuu, että unohtelee asioita entistä herkemmin. Välillä jotkin asiat unohtuvat esim. matkalla olohuoneesta keittiöön, eikä nyt tosiaan ole mistään valtaisasta lukaalista kyse ;).
Oma vointi on kyllä ihan hyvä. Masu kasvaa ja supistelutkin vähentyneet. Selkäkipu meinaa kyllä yllättää ajoittain, mutta vielä on helpottanut levolla. Tukivyön lainaamisestakin oli viimeksi neuvolassa puhe, mutta en koe sitä vielä tarvitsevani. Seuraava neuvola onkin vasta ennen helatorstaita...
Tulkaahan kertomaan kuulumisia!
Peerit rv 29+5 ja tuplat 2v.
Kommentit (55)
Hienoa, että olette kaikki hyvässä kunnossa ja vauvat saavat varmasti parasta mahdollista hoitoa sairaalassa. Ymmärrän ikäväsi, se on varmasti pahinta laatua... Oletko saanut vielä mitään arviota siitä, milloin pienokaisesi pääsevät kotiin? Entä onko sektiohaavasi lähtenyt paranemaan hyvin? Tuoreelle iskälle myös onnittelut!
Olipas kurjan kuuloinen hammaslääkärikoettelemus sulla Masuasukkiko. Lueskelin sitä vähän huolestuneena, koska mun pitäin kanssa käydä pari kertaa hampilääkärillä vielä heinäkuussa. Mokoma kun pitää lomansa kesäkuussa, joten aiemmin en päässyt. Kyseessä on projekti, joka on ollut menossa jo pidemmän aikaa, joten mieluusti saattaisin sen kyllä päätökseen mahd. pian.
Muuten mulla elo sujuu tasaiseen tahtiin. Lomalle jäämistä odottelen jo ihan tosissaan. Vielä 10 työaamua kammassa...
BB76, rv 31+1
Onnea Onnille ja vaaveille!
Ihania uutisia jo nyt!
Hiki hatussa perässä tulemme kaikki muut...
oikku ja typy 34+1
Kylläpäs olis ihania uutisia täällä. Paljon onnea siis teille ja kohta saatkin pienet kotiin ja vauvantuoksuinen arki voi alkaa.
Weimari
Perässä tullaan hiki hatussa!
Tämän päiväinen neuvolakäyntini on varsin rutiininomainen. Mitään ihmeellistä ei löytynyt ja typyn sydänäänet kuuluivat selvästi. Perjantaina sitten Hyvinkäälle kontrolliin. Se vähän jännittää, että onko vauva jaksanut vielä kasvaa vai ottavatko sairaalaan sisään. Vielä pari yötä, niin olen taas viisaampi.
Tämä chattailu on mulle ihan uusi tuttavuus ja lähes aina olenkin kirjoitellut vain itseäni koskevia asioita. Siitä huolimatta teidän kaikkien kuulumiset ovat mielessä ja innolla odotan aina uusia kokemuksianne.
Taru rv 34+6
Kiitos kaikille onnitteluista. Tulin vielä katselemaan ja ihailemaan koneelta pienokaisten kuvia ennen kuin alkaa iltavalmistelut eli maidon pumppaus ja muut toimet¿sitten nukkumaan ja huomenna taas koittaa heti aamusta se ihanuus eli vauvojen luo. Voi, että on IHANAA päästä vauvoja hoivaamaan ja syöttämään, niitä voisi vain katsella ikuisuuden kun nukkuvat pienenä nyytteinä suloisina tuhisten.
Saimme tänään vauvat valvonnasta ns. kasvuosastolle. Siellä arvioitiin heti, että koska vauvat ovat niin reippaita ja hyvinvoivia saadaan me vauvat varmasti aika pian kotiin, puhuttiin jo mahdollisesti ensi viikosta. Yleensä pidetään kotiutumisen rajana raskausviikkoa 35 ja sehän olisi ollut tänään eli vauvat syntyivät rv 34+3. Nyt on siis paljon parempi mieli, kun eilinen meni ihan itkeskellessä. Tietysti aina pitää muistaa mahdolliset takapakit, mutta uskotaan että kaikki menee yhtä hyvin kuin tähänkin asti. Itse olen voinut aika hyvin. Haava on tietysti kipeä ja arka, muutenkin väsähtää kun paljon touhuaa. Vauvat ovat vain niin hyvä kimmoke parantua! Mutta päivä kerrallaan.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
T. Mielettömän onnellinen ja pienokaisistaan ylpeä äiti- ihmeellistä =)
Tulee elävästi mieleen omat parin vuoden takaiset tunnelmat, kun lueskelee Onnin tekstejä ja tosiaan täsmälleen samoilla viikoilla syntyi meidän tuplat. Tyttö oli silloin n. 1,5 vkoa keskolassa ja poika 2,5 vkoa. Onnea vielä koko perheelle.
Neuvolassa on nyt käyty ja kaikki oli ok. Seuraavaksi parin viikon päästä neuvolalääkäri. Oma olo on nyt jotenkin ryytynyt ja mikään ei oikein huvittaisi. Ehkä valmistautumista tulevaan vauvaan? On niin omanapainen olo...
Lämpöistä loppu viikkoa kaikille!
Peerit rv 33+6
Aamulla oli neuvola ja kaikki hyvin. Sokerirasituksen tulokset oli tulleet ja kaikki kolme arvo jäi reilusti alle viitearvojen. Huoh. Eli ei mitään hätää. Samoin kaikki muut oli kunnossa, hemppa, pissa, verenpaine yms. Painoa on tullut alusta noin 5-6 kg. Eli ihan jees. Tosin lähtöpainokin oli tosi korkea...
Liikkeitä en juurikaan tunne edelleenkään, mutta tänäänkin neuvolan täti kysyi sydänääniä kuunnellessa että tunsitko äsken. Olin ihan että mitä...niin vauva oli kuulemma liikahtanut niin että maha heilahti. En itse edes huomannut.
No ultra ja sydänäänet kunnossa eli eiköhän pikkuinen myös. Ensi viikolla viel ylimääräinen sairaalakeikka kun ultra siellä näiden hoitojen takia.
Vappu meni pihatöissä. Ja nyt on takapiha kunnossa. Kivaa. Kesäksi jää niin paljon vähemmän hommaa. Kiitos hyvän talkoo porukan.
Ihanaa minkä tynkä viikkoa, mulla oli maanantai töistä vapaa ja nyt vaan nää 3 päivää töitä. Helatorstaiviikolla voisi vielä pitää vapaata ja kesäkuussa meneekin sitten harkintaan, että millainen olo ja olenko loppuun asti töissä.
Mutta nyt ulkona sataa kaatamalla :(
Hyviä vointeja ja kiva lukea muiden kuulumisia vaikka olenkin huono niitä kommentoimaan.
rv 27+1
Näin pikaiseen pyörähdän ja itsekkäästi vaan kerron omat kuulumiseni (toki olen lukenut muidenkin kuulumisia, mutta kommentoiminen jäänee taas :()
Täällä voidaan hyvin, jos vauva ei potkuttelisi noin paljoa, en tietäisi olevani ollenkaan raskaana ;)
Viikkojahan on menossa siis 31+2 ja massu kasvaa kovaa vauhtia vielä.
Neuvolat ovat menneen hyvin, painoa tullut pari kiloa koko aikana ja kaikki arvot muutenkin ovat priimaa ;)
Töitä olen voinut tehdä normaalisti ja näillä näkymin pystyn tekemään aina äitiyslomaan saakka ja jopa vähän pidempäänkin. Äitiysloma alkaa mulla 26.5.
Vauva on kääntynyt jo raivotarjontaan....jonka kyllä huomaa siitä, että peppu painaa ikävästi kylkiluita.....inha tunne, mutta kestää sen.
Vaatteita ollaan jo hommailtu ja pakkauskin tuli jo. Vaunut tilattiin saksasta ja parin viikon päästä tulevat. Muut tavarat odottavat vain paikoilleen laittamista.
Toivotaan, että ehdin vielä kommentoimaan teidänkin juttujanne useammin, mutta kaikki aika on mennyt puhtaasti töiden parissa ja iltaisin olen jo niin väsy että se menee lepäillessä....niin ja välillä töitä tehdessä.
Mutta palaillaan taas.
Weimari ja Himpula 31+2
Tänään määräsivät sairaslomalle verenpainearvojen takia. Mieto lääkitys aloitettiin ja katsotaan mitä se saa aikaan. Kaikki on kuitenkin vallan hyvin: vauva voi hyvin ja painaa nyt 1400 g! Nyt sitten laittelen kotia kaikessa rauhassa kuntoon parin kisun avustuksella.
Taru rv 31+0
Tarulle tsemppiä kotiin. koitahan kuitenkin muistaa levätä ja ottaa rauhallisesti, jotta vaavi saa vielä lisäviikkoja masussa.
Itse kävin tänään juomassa glukoosilitkua sokerirasituskokeessa. Ei se onneksi kovin kummoiselta tuntunut ja kylmän litkun sai huitastua kurkusta alas ihan kivasti, vaikka ei se kyllä mitään herkkua ollut. Tunti juomisesta alkoi nukuttamaan aivan tolkuttomasti ja otinkin pienet torkut istualtani. Helmi-Orvokki tais saada sokerihumalan kun alkoi aikas pian litkun juotuani pitämään sellaista myllerrystä ettei ole ennen niin kauaa kestänytkään. Koko maha heilui siinä istuskellessani sen vaaditut pari tuntia.
Töissä olikin sitten mukava loppupäivä. Menimme työkavereiden kanssa ulos syömään ja he olivat järjestäneet mukavan yllätyksen. Meikäläiselle tarjottiin lounas ja lisäksi minut vietiin pienee sisustustavarapuotiin josta sain 40 eurolla valita itselleni jotakin. Valitsin sellaisen taulun, josta olin jo muutama kuukausi sitten haaveillut ja jonka olin ajatellut vielä viimeisinä työpäivinäni käydä ostamassa. Olen siis eri paikkakunnalla töissä kuin missä asumme, joten matkaa tulee ihan mukavasti. Kyllä lämmitti mieltä tällainen muistaminen, tuli oikein tippa silmään, koska ei meillä kaikkia töistä lähteviä aina ole tapana muistaa. Mun tarvii varmaankin sunnuntaina leipoa heille kakku, kun maanantaina olen viimeistä päivää töissä.
Koiran lopetuksesta olemme selvinneet ilman mitään suurempia murheita, tietenkin lukuunottamatta paria ekaa päivää. Pojat välillä muistelevat mitä vanhempi koira olisi tehnyt missäkin tilanteessa. Nuorempi koira sen sijaan tuntuu oikeastaan rauhallisemmalta kuin ei ole toista koiraa jota se voisi rienata/ärsyttää. Huomiota toki nuorempi koira on saanut entistä enemmän. Kaikki tuntuvat hiukan säälivän sitä kun se katsoo anovasti silmillään. Tarhaankin kun laitettiin ekan kerran lopetuspäivän jälkeen ja koira hiukan piti mekkalaa siellä. Kielsimme poikia menemästä ulos, jotta koira oppii olemaan yksikseen siellä,niin pojat huusivat meille ettei koiraa saa kiusata varsinkaan nyt kun sillä ei ole ketään kaveria. No, sen ekan päivän jälkeen nuori koirakin on oppinut olemaan yksin tarhassa päivät kun olemme töissä. Saas nähdä kuinka paljon mä raskin sitä siellä pitää kun jään kotiin. Tarvitsee kuitenkin välillä pitää tarhassakin, koska sinne on helpompi jättää päiväksi kuin sisälle, jos itsellämme on menoa.
Ensi viikolla olisikin sitten edessä neuvola ja lääkärikäynti. Mua ei kauheasti innosta omalääkärille meno, jotenkin on jäänyt paha maku suuhun, mutta kai sitä vois itseänsä käydä näyttämässä.
Mukavaa toukokuuta kaikille ja eiköhän ne kelitkin tästä pikkuhiljaa lämpiä, varsinkin kun mun kesäloma alkaa, heh heh.
-Masuasukkiko
en ole jaksanut kovasti kommentoida, vaikka tasaisin välein käynkin kuulumisia lukemassa. Aika kuluu hirmuista vauhtia ja pian jo äitiyslomakin alkaa (29.5.) tänään olisi keskustelu kätilön kanssa. Mitäköhän sitä siellä oikein juttelisi? Oletteko muut käyneet vastaavassa?
Minäkin jouduin sokerirasitukseen virtsassa olevan sokerin vuoksi. Glukoosilitku ei tosiaan ollut mitenkään karmivaa juotavaa kun se oli aivan jääkylmää. Vauski tosin ei reagoinut siihen mitenkään, ja tämä aiheutti pientä huolta. No, loppuviikosta olen taas liikkeet tuntenut aivan normaalisti. Sokeriarvotkin olivat reippaasti alle sallittujen raja-arvojen. Kaikki siis hyvin toistaiseksi.
Iloisia masunkasvatteluja kaikille!
ruu. rv 31+1
Taru toivottavasti verenpaineesi nyt asettuu lääkkein ja kaikki sujuu jatkossakin hyvin. Muistahan lepäillä!
Aikas moni on joutunut sokerirasitustestiinkin ja ilmeisesti ihan hyvin kaikilla mennyt. Hyvä niin.
Ruupikkuisella oli keskustelu kätilön kanssa. Minä en ole sellaisesta edes kuullut. Synnytysvalmennuksessakaan en ole lainkaan käynyt. Viimeksi ei onnistunut voinnin vuoksi ja nyt ajattelin, että jos olen yhdet kaksoset jo maailmaan saanut, niin enköhän tämän yksösenkin ilman valmennuksia...
Maha alkaa potkujen voimasta tosiaan nykyään heilua ja välillä tekee melkein kipeää, kun pikkuinen työntää jalkoja kylkiluiden alle. Ilmeisesti nyt siis ainakin pää alespäin majailaa ja toivottavasti myös niin päin jää. En oikein tiedä uskaltaisinko synnyttää perätilassa olevaa vauvaa ja kääntämisetkään eivät vissiin aina onnistu.
Mukavaa ja aurinkoista viikonalkua kaikille!
Peerit rv 30+2
Tänään on sitten ensimmäinen kesälomapäivä ja loppukuusta alkaa sitten äitiysloma. Kyllä tulikin jo tarpeeseen (vaikka olenkin ollut välissä saikulla), kun ei tämä nukkuminen ole enää mitään helppoa. Eilenkin heräsin klo3 ja tänään ennen klo5 ja uni ei tule enää takaisin. Iltaisin on vaikea löytää mitään hyvää asentoa, missä saisi unenpäästä kiinni. Muuten olo on oikein hyvä ja muita ¿kremppoja¿ ei ole vielä ilmaantunut. Vauvalla on aina välillä hikka ja se on aika hauskan tuntuista (ainakin vielä). Perjantaina olisi taas neuvola, aika hassua kun siellä pitää nyt juosta sen 2vkon välein. Sitten mulle on tullut sellainen ajatusmaailman pelko¿ Jotenkin pelottaa ihan sikana tämä tuleva elämänmuutos. Siis vaikka lapsi on toivottu ja paras lahja niin silti jotenkin pelottaa tämä loppuaika, kun se voi loppua milloin tahansa. Voihan olla, että vaikka 6vkon päästä sitä oikein toivoo, että kaikki olisi jo takanapäin, mutta nyt lähinnä vaan peloittaa.
Weimar mistä tilasitte vaunut ja minkä merkkiset? Me tilattiin mypram ja teutonian 3pöyräiset. Oon kyllä todella tyytyväinen niihin vaikuttavat todella ketteriltä ja niillä varmaan pääsee kaupoissakin liikkumaan hyvin. Meille ne tuli pari viikkoa sitten ja kuljetuksessa säilyneet ehjänä, mikä jännitti minua erityisesti.
Tarulle rauhallisia oloja kotona oloon. Toivottavasti lääkitys tehoaa.
Massuasukilla on ollut ihania työkavereita, ihan kateeksi käy. Mä vein eilen töihin kakkua ja melkein kaikki olivat niin kuin normaalistikin. Jäi vähän paha mieli, että näinkö hyvä työkaveri olen ollut. Mutta he ovatkin miehiä ja tiedän etteivät he mitenkään iloisia olleet tästä raskaudesta.
Ruu oletko menossa kättärille synnyttää? Mitäs kätilön kanssa juttelitte? Meillä alkaa synnytysvalmennukset ensi viikolla ja kaipa siellä sitten selviää milloin käyn itse keskustelun kätilön kanssa.
Peerit täälläkin massu välillä heiluu niin, että naurattaa. Mulla kanssa välillä tekee vähän inhaa, kun pikkuinen työntää itseään ylöspäin. Tuosta kylkiluu jutusta ei ole kokemusta, kun vauva ei sinne yksinkertaisesti mahdu tai hänen jalkansa ei sinne edes mahdu.
Kaikille muille heilutuksia ja tulkaahan kertomaan kuulumisia!
t. Joalin rv32+0
kättärille mennään synnyttämään, meillä oli synnytysvalmennukset vähän etuajassa, kun miehellä on toukokuussa paljon työkiireitä eikä saatu mitenkään mahtumaan valmennuksia mukaan. Kätilön kanssa tapaaminen oli mukavan rento. Juteltiin lähinnä siitä kuinka luulen kokoevani kivun ja kuinka kuvittelisin siihen reagoivan. Minkälainen tahtoisin kätilön roolin olevan avautumisvaiheessa ja saako minua esim. koskettaa supistuksen aikana. Mitä kivunlievitystä tahtoisin, onko pahoja kokemuksia sairaaloista. Juttelimme hiukan myös toiveista ja peloista. Se ei siis varsinaisesti ollut synnytyssuunnittelu vaan enemmänkin sellainen, " tällainen minä olen" -juttelu. Kätilöt tahtovat saada taustatietoja kunkin persoonasta ja siitä kuinka ihmiset kuvittelevat kokevansa synnytyksen. Mielestäni se oli erittäin hyödyllinen tuokio.
ruu rv.31+5
Odotus sujuu lie kaikilla meillä suht hyvin, hienoa! Itse kävin juuri kaupungin tarjoamassa kolmannessa ultrassa. Antoivat sen, kun lääkäri eka ultrassa niin halusi ICSI:n vuoksi. Aika turha reissu minusta, kun lääkäri teki kaiken taas niin nopeasti eikä ottanut minulle kuvia kuin reisiluusta ja sykkeistä, ei siis mitään typyn piirteistä. Painoa typyllä nyt noin 1450g ja pää alhaalla.
Typyn potkuja ei minulla kylkiluissa ole pahemmin tuntunut, mutta toissa yönä, kun tein opiskeluhommia tietokoneella, typy alkoi tuuppia oikealle ylös aivan kuin hän olisi käskenyt mua menemään nukkumaan :) Eihän siinä auttanut kuin painua sänkyyn kun kerran käskettiin.
Sokerirasitus jokin aika sitten oli ok, Hb edelleen 114. Vaivoja ei liiemmälti muuta kuin jatkuva vessassa ramppaaminen. Olimme päiväreissulla Tallinnassa (mellakka vkonloppuna) ja siellä oli aika hankalaa, kun piti koko ajan etsiä vessaa. Kävely koko pitkän päivän oli jo hieman hankalaa ja illalla laivalta kotiin ajaessa tuntui, että nyt on iskenyt virtsatieinfektio, kun kirvelikin... Soitin sitten päivystykseen, että pitäiskö tulla, mutta sielä oli kuulemma pitkät jonot varhaisten vappujuhlijoiden vuoksi, joten päätin mennä aamulla jos siltä vielä tuntuisi. En sitten loppujen lopuksi mennyt, sillä ilmeisesti kirvelyoireet johtuivat liian vähästä juomisesta ja vessassa juokseminen päivän kävelystä ja kohdun painamisesta. Tallinnassa oli päivällä rauhallista, mutta merkit yöllisestä riehumisesta vielä näkyvillä sillä useiden kauppojen ikkunat oli rikottu ja poliiseja oli paljon. Tallinnasta ostimme typylle muutamia vaatteita, olisi voinut ostaa enemmänkin, mutta jotenkin ei vielä osaa kun ei tiedä minkä kokoisia tarvii ja sitten ajattelee, että isompia vaatteita ostaa sitten kun typy on oikeasti siinä... Ensikertalainen hieman hukassa! Ehkä mä vielä opin...
Ei muuta kuin oikein mukavaa jatkoa kohti heinäkuuta!
terkuin,
Oikku ja typy rv 31.
mehän voidaan olla samaan aikaan siellä pinnistelemässä, kun la:t on niin lähekkäin. Kaikki tietysti riippuu siitä, että joudunko sinne sektioon, mutta sehän selviää sitten siellä synnytystapa-arviossa. Meillä tosiaan haikaranpesän valmennukset ensi viikolla ja sitten sitä seuraavalla. Vähän kyllä jännittää... Joo ja se neuvolan synnytysvideo, nyt on mulla ainakin sellainen fiilis, etten todellakaan halua katsoa sitä, kai lievä paniikki alkaa nostaa synnytyksen suhteen päätään. Näytettiinkö siellä kättärillä ko. videota?
Siis mä viettelen tänään ekaa kesälomapäivää, yes! Vein kans eilen kakkua töihin, kun olivat oikein lahjaakin hankkineet. Tosin koristelin kakun vasta aamulla kun tulimme sunnuntai-iltana niin myöhään kotiin. no, eka lomapäivä meni toisen pojan kanssa makoillessa, kun sillä on ihan hirveä yskä ja hiukan lämpöä, niin jätin hänet tänään kotiin huilaamaan. Pojalla on astmakin riesanaan, joten yskä kuulostaa yleensä aika pahalta. Nyt kyllä vaikutta jo siltä, että poika saa huomenna mennä normaalisti kouluun, kunhan muistaa piiputella päivällä.
Tänään mulla oli neuvolalääkärikäynti ja terkkarilla samalla. Siellä oli joku kätilöharjoittelija. kysyivät ensin kuitenkin sopiiko mulle jos tämä harjoittelija hoitaa kaikki normaali rutiinit ja lupasin tietenkin, koska onhan heidänkin saatava harjoitella, jotta oppisivat ammattinsa käytännössäkin. Sokerirasituskokeen tuloksetkin olivat tulleet ja niissä oli muut normaaleja paitsi paastoarvo oli 5,1 kun raja raskaanaolevalla on 4,8. Nyt mä sitten menen torstaina kuunteleen ruokavalio-ohjeita ja saamaan opastusta kotimittaukseen. Sitä kuulemma seurataan vähän aikaa ja jos normalisoituu niin ei huolta. Lääkäri tosin hetkeä myöhemmin totesi tarkastuksessaan arvojen olevan normaaleja. Mä sitten ihmettelin kun kymmenen minuuttia aikaisemmin sanottiin toista ja hän tarkasti kirjoista, että onko tosiaan raskaana oleville niin tiukka raja, kun ei raskaana oleville raja on 6,1. tosi vakuuttavaa taas tälläkin kertaa. Kohdunkaula oli ainakin käsikopelolla kiinni napakasti ja kohtu kasvaa yläkäyrällä. Kaiki siis periaatteessa ok, vaikka paastoarvo olikin hiukan koholla. lääkäri sanoi vaan, että pitäisi makeiden syöntiä hiukan tarkkailla, mutta kun mun ei nykyään edes tee mieli mitään makeaa. Lääkäri oli kyllä tyytyväinen mun painon kehitykseen. Nytkin oli neljässä viikossa tullut vaan 300g lisää, mutta mullahan tuo lähtöpaino olikin liian korkea.
Perjantaina ajattelimme miehen kanssa lähteän helsingin seudulle Ikeaan ostamaan vauvalle ja isoveljille huonekaluja ja kaikkea muuta mukavaa. Tarvii varmaankin ottaa peräkärry mukaan. Saa nähdä kuinka sitä jaksa koko päivän kävellä ja katsella mukavaa ostettavaa. onneksi siellä on kuitenkin paikkoja missä levätä välillä.
Onko teillä muilla ollut turvotusta aamuisin tai automatkailun yhteydessä? Mulla oli taas sunnuntaina parin tunnin autossa istumisen aikana sormet ihan turvoksissa, niin että nivelissä tuntui inhottavalta. Kuitenkin muutaman tunnin päästä turvotus hävisi. Toisinaan myös aamuisin on sormet turvoksissa, mutta laskee kuitenkin nopaeasti kun olen liikkeellä. Lääkärille tuota ihmettelin ja se vaan kyseli onko nilkat turvoksissa ja turvottaako mua iltaa kohti enemmän. Pissanäyte kuitenkin oli ihan puhdas. Ei mua iltaisin turvota vaan aamuisin, vaikka ei edes joka aamu, ja tosiaan pitkähköillä automatkoilla.
-Masuasukkiko (rv 28)
Ps. Tänään oli hauska sattuma, kun poika makasi vieressäni ja nojasi päätään vatsaani. Vauva alkoi potkia ja poika huusi mulle, että mä en ainakaan tässä makaa, kun se potkii mua päähän. On siinä isoveljellä ongelmaa kun pikkusisko potkii nyt jo päähän.
Pläääh - olen useampaan otteeseen yrittänyt tänne kirjoitella, mutta aina vain epäonnistuu. Saa nähdä miten nyt käy...
Aika rientää ja me heinäkuisetkin alamme nyt olla kolmannella kolmanneksella - ihanaa! Vielä näyttää kaikilla menevän hyvin, eikä kait kellään uhkaa kovin ennenaikainen synnytys - edes teillä jotka tuplia odotatte?
Täällä ei juurikaan mitään muuta uutta, paitsi että eilinen sokerirasitus meni huonosti... " Jäin kiinni" paastoarvosta joka oli 5.3 - (muut olivatkin sitten oikein hyvät 7.7 ja 6.6 (raja-arvot 10 ja 8.7). Mua ärsyttää lokeroituminen ja lisätarkkailu ja kaikkein eniten kismittää alkaa noudattamaan diabetes ruokavaliota, varsinkin kun mulla ei painoa ole vielä tullut juurikaan (tai no kilo viime käynnistä, mutta vielä olen lähtölukemissa). Mulla on kotona sokerimittari (hankin, kun näytti siltä, etten saisikaan aikaa rasitukseen) ja aamuarvot olleet aina hyvät, paitsi eilen ja kerran aikaisemmin kun oli tullut herkuteltua... Siksi kait kismittää vielä enemmän...
Lisäksi mua ärsytti mun terkan kommentit miten pitäisi vähentää syömisiä, se oli jotenkin alentavaa ja holhoovaa, varsinkin kun mikään hänen antamansa esimerkki ei minuun päde... (Olisi mielummin kysellyt mun ruokailutottumuksia ja lähdetty sitten sieltä selvittelemään mitä voisi tehdä (tosin osaan kyllä tämänkin tehdä ihan itse)).
Onneksi ensi viikolla olen piristykseksi menossa Tukholmaan kaveria tapaamaan. Tuli vain kiire saada todistus Finnairia varten - onneksi sain huomiseksi ajan neuvolalääkärille...
Terkuin,
Ragazzina rv 29+0
oliko sulle tulossa synnytystapa-arvio? Mulle sanottiin, kun tuosta kysyin, että koska olen niin pitkä, ja sisareni ja äitini ovat synnyttäneet normaalisti, ei arviota tehdä. No, kaipa se sitten niin on. Onhan mulla melkoisen leveät lanteetkin ;D
Kättärillä näytettiin synnytysvideo, mutta se oli hyvin siisti ja veretön. Onneksi. Sen siis uskaltaa katsoa, eikä tarvitse pelätä synnytyskammon iskemistä. Mones päivä sulla joalin oli la? olis ollut kiva osallistua myöhemmin synnytysvalmennukseen niin olisi saattanut törmätä jo siellä palstatuttuihin. Nyt tuossa synnärissä jossa oltiin oli vaan kesäkuisia laskettuja aikoja.
Mitenkäs teillä muilla on tuon sf mitan kanssa? Mulla 25,5 ja joudun vähän ikäänkuin seurantaan sen vuoksi koska kulkee aivan alarajoilla...
ruu. 31+6
Niin niistä sinun heinäkuisistasi tuli sitten toukokuisia. Voi miten ihana oli lukea, minulla menee vilunväristyksiä joka puolella! Onnea, onnea, onnea! Toivottavasti jaksat käydä kertoilemassa väliaikakuulumisia aina joskus. Mutta kyllähän yli kahden kilon syntymäpainot lupaavat hyvää - varmaan kohta saat nyytit kotiin. Millä raskausviikolla ja päivällä tyypit sitten syntyivät?
Nyt juoksen kertomaan miehellenikin, että täällä ensimmäinen on jo jakautunut.
kunpavauva
Unto ja Lempi rv 34