Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 😍
Kommentit (19248)
Tulevaisuus aukenee siitä hetkestä. Se on menoa jos sen haluat avata. Kaikki tiputettiin kuin tarjottimelta joten hetki kai oikee. Ps. Huutikset nimityksist jotka jäis elämään jos muut kuulis ne
Ehkä se oli just se mistä aiemmin sanoin, että kun liikaa haluaa jotain, niin se aiheuttaa turbulenssin energioihin, jolloin haluttu asia tulee vain vaikeammaksi saavuttaa? Itse muutun ihastuessani jotenkin liian kireäksi enkä osaa olla luonteva ihastuksen seurassa. Sen sijaan on helppo olla rento muitten seurassa, kun ei ole ikään kuin kaikki pelissä. Pitäis oppia TSILLAAMAAN.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään sinusta paljon. En tiedä, miksei tajuttu toisiamme silloin joskus.
Samoin, tykkään vieläkin. Kaikki meni vain liian äkkiä tajuamatta, ja uskallustakin puuttui.
Mutta tämä kaikki kalpenee sen edessä, mitä tapahtui rakkaalle kissalleni Lumppulle. Lumppu oli mukanani sylissäni, kantokassissa – täysin rauhallinen, kuten aina. Kun mainitsin ohimennen, että kyseessä on edesmenneen tyttäreni mukaan nimetty kissa, tarjoilijan silmät kirkastuivat tavalla, joka ei koskaan tarkoita mitään hyvää. Silmien hullunkiilto sekä kirkas pepsodent hymy hätkähdytti minut ja aviomieheni, luulimme sitä aluksi viattomaksi iloksi ja otimme kuvan muiston ikuistamisensi. Tämän jälkeen hän kuitenkin tempaisi Lumpun kantokassista, roikotti häntä jaloista kuin jonkinlaista makkaramainosta, totesi “Tämäpä gastronominen lemmikki!” ja tiputti kissani alas neljännestä kerroksesta. Pudotus oli jopa Lumpulle liian korkea, ja hän ei selvinnyt.
Kysyin tarjoilijalta järkytyksestä väristen, mitä hän oikein ajatteli tekevänsä. Hän vastasi:
“Meillä Avatonissa kaikki elävät hetkessä – ja osa myös kuolee siinä.”
Olen nähnyt sisällissodan. Olen menettänyt rakkaitani. Mutta mikään ei valmistanut minua Avaton 1739:ään.
Päivän kaipauskyyneleet:
”Läpi verhojen tuuli puhaltaa
Mä mietin sua ja miten aika kiitää
Perhonen laskeutuu mun iholle
Olit aina siinä”
- Lauri Haav
Vierailija kirjoitti:
Silmäsin sinut nopeasti. Et ollenkaan huomannut.
Huomasin kyllä sivusilmällä.
Vierailija kirjoitti:
Päivän kaipauskyyneleet:
”Läpi verhojen tuuli puhaltaa
Mä mietin sua ja miten aika kiitää
Perhonen laskeutuu mun iholle
Olit aina siinä”
- Lauri Haav
🦋
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä näin silmäilysi tänään. Mutta esitin, että en huomannut. Minun sydämeni pysähtyi, kun yhtäkkiä olit siinä.
Sille toiselle jäi varmaan tosi hyvä fiilis.
Mitähän tästä tulee? Tuntuu, että on kaipaustodellisuus ja sitten se oikea, eikä niille löydy kytköstä. Kaipaustodellisuus ei ole mulla erillinen vaan sen vaikutukset näkyvät oikeassa elämässäni isosti. Kun vain asiat järjestyisivät, mutta kun ei ole muuta kuin huolta huomisesta.
Myös läheisten suru on kannettava.
Vierailija kirjoitti:
Myös läheisten suru on kannettava.
Ei oo helppoa. Vaikeissa asioissa tarvii luottaa siihen että ne järjestyy vaikka näyttäisi miltä. Jos ei luota niin menee liian vaikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään sinusta paljon. En tiedä, miksei tajuttu toisiamme silloin joskus.
Ikävöinti vain jäi (Pave Maijasen laulun sanoin).
Vierailija kirjoitti:
Huomenta söpöläinen. Saisiko tänään sen pusun foorumin ulkopuolella? 😘
Vain Ajatar on Foorumissa.
Tai Roomassa.
Myös Hesassa
ja Suomen Ateenassa.
Joten mitäköhän näistä tuumit
Ja keneksi minua luulit?
Vierailija kirjoitti:
J.
Mitä me nyt tehdään?
Muutetaan Lofooteille.
t. J
Liian kylmä olisi lofooteilla.. rankkaa kun pitää aina vaan keskittyä pysymään lämpimänä
Vierailija kirjoitti:
Liian kylmä olisi lofooteilla.. rankkaa kun pitää aina vaan keskittyä pysymään lämpimänä
Mä voin lämmittää sua.
t. J
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian kylmä olisi lofooteilla.. rankkaa kun pitää aina vaan keskittyä pysymään lämpimänä
Mä voin lämmittää sua.
t. J
24/7 ? Sopii. Ei varmaan saada sitten paljoa muuta tehdyksi mutta ei kai se haittaa😊
Tykkään sinusta paljon. En tiedä, miksei tajuttu toisiamme silloin joskus.