Lestadiolaisäiti vastaa asiallisiin kysymyksiin

Ehkäisyn hoitaminen on mieheni kontolla. Jos hän haluaa käyttää ehkäisyä, se on hänen asiansa - näin olemme sopineet. Minä en siitä murehdi. Emme ole mitenkään hyljeksittyjä suvuissamme. Eivät kaikki mieheni sisaruksetkaan ole tässä uskossa. Toki lestadiolainen ihminen toivoo ja rukoilee, että läheinen käsittäisi taas uskomisen asiat ja haluaisi palata samaan joukkoon.



Aiemmin ajattelin, että miten jaksan vastaanottaa kaikki meille siunatut lapset - nyt, kun kuopus on vuoden vanha, eikä meille näillänäkymin tule lapsia lisää, löydän itseni välillä kovastikin suremasta asiaa... Toki löydän elämääni sisältöä muistakin asioista, ja ystävät ja sukulaiset tukevat monessa asiassa.



ap

Ja kaksi lapsista maitoallergisia - maitoa kulunee kymmenisen litraa viikossa.



ap

Onko yhdynnästä pidättäytyminen sallittua ehkäisyä? Joku aikaisemmin täällä väitti, että ei olisi. Entä miten suhtaudut tilanteeseen, jossa äidin sairauden vuoksi (esim. vaikea diabetes) raskaaksi tuleminen on hengenvaarallista. Saako perhe lestaadiolaisen käsityksen/sinun käsityksesi mukaan käyttää ehkäisyä vai onko elettävä selibaatissa vai otettava riski äidin hengen osalta? En halua arvostella lestadiolaisuutta, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn.

oletko (salaa ehkä) tyytyväinen siitä että mies ei halua enempää lapsia?

Tyyliin 17 sinistä ja 12 rasvatonta purkkia, jos ostavat..Kysyinpä vaan ;D

Sinulla oli mielenkiintoisia kysymyksiä. :) En varmaankaan ole kaikkiin oikea henkilö vastaamaan. Lapsille on toki puhuttu paljon Jumalasta - aika paljon täytyisi tapahtua, ettei joku heistä isompanakin uskoisi Jumalaan. Siihen, etteivät he ehkä aina tule pysymään tässä lestadiolaisuudessa, en viimekädessä voi itse vaikuttaa. Jokainen tekee valintansa itse isompana.



ap

Toisinaan löydän itseni siltäkin paikalta, että olen helpottunut, että elämässäni jää tulevaisuudessa aikaa muullekin kuin raskauksille ja vauvanhoidolle. Tunnen kuitenkin siitä syyllisyyttä, josta en uskalla monellekaan mainita. Parille lähimmälle ystävälle vain. Kai nämä ovat aivan luonnollisia tuntemuksia kuitenkin, ihminen kun olen.



ap

Ja mielestäni Jumala on antanut lääkäreille täyden viisaudenkertoa, miten on paras toimia, jos äidin terveys pettää tai henki on vaarassa. Luottaisin siis lääkärin neuvoihin. On tärkeää, että jo olemassaolevilla lapsilla on äiti mahdollisimman pitkään.



Ei mieheni ole juurikaan muuttunut. Ei käy seuroissa, mutta minä saan käydä vapaasti ja kunnioittaa uskoani, vaikkei uskokaan kaikista asioista samalla tavalla. Hän ei vain jaksanut uskoa, että tämä olisi ainoa oikea usko, jolla pelastutaan. Minulle hän on silti edelleen maailman rakkain ihminen ja minä hänelle. Alkoholia käyttää toisinaan, muttei usein, muutamia kertoja vuodessa, eikä lasten nähden.



ap

vanhoillislestadiolaisten tulisi hyväksyä uskonveljikseen ja -sisarikseen myös muut sydämestään Jeesukseen uskovat kuin vanhoillislestadiolaiset? Oletko miettinyt tätä ongelmaa koskaan?

Uskon, ettei minkään ryhmän nimi tee ketään autuaaksi. Oma käsitykseni on, että maailmassa on ihmisiä, jotka uskovat täysn samalla tavalla ja toteuttavat uskoa elämässään ja toimissaan - tietämättä tästä uskosta välttämättä mitään. Mielestäni Jumala katsoo ihmisen sydämeen,- ei ryhmän nimeen tai ulkoisiin puitteisiin- tai tunnusmerkkeihin. Tämä on oma käsitykseni uskoni kautta.



ap

Vierailija:

Ja mielestäni Jumala on antanut lääkäreille täyden viisaudenkertoa, miten on paras toimia, jos äidin terveys pettää tai henki on vaarassa. Luottaisin siis lääkärin neuvoihin. On tärkeää, että jo olemassaolevilla lapsilla on äiti mahdollisimman pitkään.

Tama ei ole kaikkien lestadiolaisten kanta. Ei todellakaan. Vaan esim aitini tuli raskaaksi vaikka laakarit olivat sanoneet etta se on hengenvaarallista. Hanen, ja yleisen lestadiolais kasityksen mukaan se on Jumalan tahto jos han siihen kuolee. Minkaanlainen ehkaisy, keskeytetty tm ei ole sallittu. Jumala tietaa heidan mielesta parhaiten, eika siihen pida puuttua esim ehkaisemalla tai selibaatilla, vaikka laakarit mita sanoisi.

t. toinen lestadiolaisäiti

Milloin tämä äidillesi tapahtui?



Tiedän itsekin pariskuntia, joissaon terveydellisistä syistä päädytty sterilisaatioon tai ehkäisyyn/seksistä pidättäytymiseen. Ehkä nämä ovat asioita, joista ei vain puhuta kovin suureen ääneen - saattaa tapahtua enemmänkin. Mutta pääasiassahan haluamme ottaa lapse vastaan, jotka meille annetaan. Eikä kaikissa perheissä ole paljon lapsia. Heitä te ette vain välttämättä tunnista lestadiolaisiksi. :)



ap

Miksi AP alotit tällaisen keskustelun?

Mitä haet,toivot,haluat ilmoittaa toisille itsestäsi näin anonyyminä,toivoen,että joku tunnistaisi sinut?

Suvismajoitus on kyllä reilassa,- sama asuntovaunu kuin viime vuonnakin vuokrattiin. :)



Ja minäkin uskon, että meissä on naisia, joille äitiys ei ole niin luontevaa kuin toiselle. En ole itsekään koskaan tuntenut olevani mitään äidillistä tyyppiä, toki lapsista tykkään ja olen tottunut hoitamaan heitä jo lapsuudenkodissa. Ehkä tämä vaatii enemmän uskoa, enemmän hyväsyntää, enemmän sulattelua ja totuttelua minunlaisiltani naisilta. Kaikenlaisiahan meistä löytyy, kuten muistakin ihmisistä.



ap

Enkä mielestäni ole tunnistettavissa näistä kertomistani asioista. En ole asunut kauaa tällä seudulla, enkä ole täältä kotoisin. Minunlaisiani on monia muitakin. Ja opilliset asiat, joihin olen vastannut, ovat nimenomaan omia käsityksiäni. Enkä halua niillä ketään toista uskovaista loukata tai tuoda huonoon valoon. Olen ehkä stereotypisestä lstadiolaisesta poikkeava juuri siinä, ettei puolisoni ole samalla tavalla uskomassa. Monet ihmiset eivät tiedä edes, että tällaisiakin lestadiolaisia avioliittoja voi olla olemassa. Halusin avata tätäkin puolta. Kaikki ei ole aina mustavalkoista.



ap

Miski hän ei olisi tehnyt sitä jo silloin, kun oli uskomassa, jos niikseen olisi tullut? Kyllä nämä pettämisjutut ovat mielestäni kiinni jostain aivan muusta kuin uskosta/uskonnosta. Ja keskinäinen rakkautemme ja välittäminen ei ole muuttunut miksikään.



ap

uskotko silti, tai oletko koskaan uskonut että mies on perheen pää? Ja jos uskot niin eikö koskaan tule tunnettä että tiedät asiat paremmin koska olet oikeassa uskossa ja miehesi ei? Pelkäätkö/toivotko/uskotko että miehesi yrittää käännyttää sinut pois uskosta? Mitä jos miehesi kääntyisi vaikka islamiin?

Tämä on ollut minulle - tasa-arvoisuuden vankkumattomalle kannattajalle - aina vaikea raamatunkohta ymmärtää. Ja lähes poikkeuksetta tuntemissani lestadiolaisperheissä pariskunnat ovat tasaveroisia keskenään. Harvassa perheessä " mies perheenpäänä" tarkoittaa sitä, ettei naisella olisi sananvaltaa asioihin. Ehkä ulkopuoliset vain usein näkevät asian niin, että jos mies käy töissä ja vaimo on vuodesta toiseen kotona " neljän seinän sisällä" hoitamassa lapsia, että siellä mies määrää, että näin toimitaan. Usein tämä ratkaisu vain lienee järkevin ja lapsille suotuisin tapa elää. Ilahduttavan paljon on kuitenkin nykyään nuoria, kouluttautuneita äitejä, joille myös työssäkäynti on mahdollista ja toimiva asia.



Ainakaan siis omassa parisuhteessani olemme tasaveroisia. Tokihan välillä on jotenkin ihana pitää miestä vahvempana ja turvallisena - mutta näin lienee muissakin parisuhteissa.



En usko olevani käännytettävissä vasten tahtoani mihinkään. Enhän minäkään voinut pitää väkisillä miestäni samassa uskossa. Usko ei ole järjen asia, jokainen uskoo miten uskoo. Siihen kuitenkinuskon, että jos lapsesta asti on saanut tietyn kasvatuksen ja tiedot, on helpommin sisäistänyt uskon, eikä ehkä myöhemminkään kyseenalaista vanhempiensa uskoa.



Välillä leikillämme juttelemme, että jospa mieheni lähtisi luostariin etsimään valaistumistaan. . :) Mutta tällä hetkellä hän ei koe tarvetta " löytää jotain tilalle" . Pikemminkin tulkitsen hänen olonsa nykyään vapautuneemmaksi kuin mitä hän oli silloin, kun kulki vielä lestadiolaisten joukossa, mutta ei ollut enää sydämestään uskomassa kuten muut. Se oli minullekin todella ahdistavaa aikaa...



ap

kieltänyt uskonsa seurusteluaikananne?