Lapseni taitaa olla adhd tms - miten tätä jaksaa ja miten hyväksyä tilanne?
Vilkas 5 v lapsemme aloitti päiväkodissa 2,5 v iässä. Alusta asti päiväkotitaival on ollut raskas. Koko ajan on valitettu siitä, miten lapsi on ylivirittynyt, ei osaa rauhoittua ruokailussa (ei edes läheskään aina syö päiväkodissa), pelleilee ja häiritsee toisia ruokaillessa. Lapsi hyräilee paljon, monissa tilanteissa motorisesti levoton, vaikka rauhoittuukin mielellään lukemaan kirjoja. Lapsi puhuu ikätasoisekseen todella hyvin, hänen kanssaan on pienestä asti juteltu paljon. Lapsi on sosiaalinen, päiväkodissa kaveeraa eniten parin yhtä vilkkaan tapauksen kanssa. Ja kun joku kysyy, niin emme ole mitään kaverivanhempia ja meillä on alusta asti ollut rajat. Lapsen kanssa saa yhä lähes joka päivä olla vääntämässä sen sata kertaa jostakin (älä koske siihen ilman lupaa, nyt pue päällesi, et saa nyt jäätelöä jne). Mitään mahdottomia itkupotkuraivareita meillä ei ole juuri koskaan, mutta lapsi on vain hyvin vastahankainen välillä. Meillä on selkeä päivärytmi, rutiinit, ei katsota ruutua, ulkoillaan paljon ja lapsi tarvitseekin paljon liikuntaa. Vietetään mahdollisimman paljon lapsen kanssa aikaa ja tehdään arkisia asioita yhdessä.
Pitkään toivottiin, että lapsen tilanne rauhoittuisi ajan kuluessa ja lapsen kasvaessa. Nyt alkaa meillä molemmilla vanhemmilla olla mitta täynnä. Lapsi ei ole osoittanut ns. kypsymisen merkkejä, eikä päiväkodin palaute ole muuttunut sellaiseksi "söi hyvin ja kaikki meni tosi kivasti" -palautteeksi, mitä kuulemma monet lapset saavat. Päiväkodista tuleva kritiikki uuvuttaa, varsinkin minua äitinä syyllistetään kovasti lapsen käytöksestä ja kaikki lapseen kohdistuva palaute kerrotaan minulle isän sijaan.. Satunnaisesti sattuu olemaan joku "hyvä päivä" päiväkodissa, mutta suurin osa päivistä on hankalia. Tukipäätös on ollut nyt vajaan vuoden, mutta suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Mitään diagnoosia lapsella ei siis vielä ole, mutta selvästi päiväkodista jaksetaan koko ajan korostaa, miten "Emma" on niin hankala lapsi.
Miten jaksaa, kun lapsesta ei näytä tulevan tervettä, kilttiä ja helppoa lasta? Miten jaksaa adhd:n tai muun vastaavan kanssa? Nyt on jo raskasta, kun lapsi on vilkas ja syyllistäminen varsinkin minua kohtaan äitinä on kovaa, kun lapsi ei ole helppo tapaus. Turhauttaa, kun vihjaillaan, että lapsen vilkkaus ja kypsymättömyys johtuisi kasvatuksesta tai oikeastaan sen puutteesta.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun
Taitaa sulla olla se adhd...
Kysy niiltä varhaiskasvattajilta suoraan mitä sun pitäisi tehdä niiden mielestä toisin. Voit myös sanoa et jatkuva kritiikki uuvuttaa ja myös suoraan toivoa että puolet palautteesta menisi isälle. Oisko mahdollista sopia noudot niin että isä pääosin noutaa jos kerran hänelle ei valiteta lapsen käyttäytymisestä?
Vierailija kirjoitti:
Kysy niiltä varhaiskasvattajilta suoraan mitä sun pitäisi tehdä niiden mielestä toisin. Voit myös sanoa et jatkuva kritiikki uuvuttaa ja myös suoraan toivoa että puolet palautteesta menisi isälle. Oisko mahdollista sopia noudot niin että isä pääosin noutaa jos kerran hänelle ei valiteta lapsen käyttäytymisestä?
Ei ole auttanut, että olemme laittaneet isän pääasiallisesti hoitamaan lapsen hakemiset. Päiväkodin työntekijät vain jättävät kertomatta asiat isälle ja sitten kun tulen tuomaan lapsen, niin vyöryttävät kerralla minulle kaikki ne asiat, joita eivät ole isälle kertoneet.
Ap
Ymmärrän että huolestuttaa.
ADHD kannattaa nyt ensin tutkia. Siihen on saatavilla monenlaista apua, jolla oireita voidaan yleensä helpottaa. Arkenne voi olla parin vuoden päästä ihan erilaista kuin nyt.
N, ADHD, 45
Jos kerta päiväkodissa ollaan niin kovin huolissaan, miksi eivät järjestä enemmän tukitoimia?
Palauta kauppaan, onko kuitti tallessa?
Onko vanhemmat eronneet? Pojat on vilkkaita tuossa iässä ja päiväkodit tehty rauhallisille tytöille. En usko että on adhd. Yhtä todennäköisesti voi olla vaikka korkea ÄO.
Minun lapseni on adhd-tapaus. Kun nyt asuu omillaan, jälkijättöisesti olen havahtunut siihen, miten kuormitustasoni on laskenut huikeasti.
Sori, tällaistahan ei saisi sanoa ääneen, eikä tästä ollut apua sulle, ap.
Paljon tsemppiä!
Sano sille lapselle, että lopettaa sen perseilyn päikyssä. Ei saa riehua, ei saa huutaa, ei saa jankata. Pitää tehdä mitä aikuiset sanoo. Harjoittelette kotona itsesäätelyä.
Jos nyt jo väsyttää, niin odotappa kun koulu alkaa. Eli nyt käytöskouluun se lapsi.
Eiköhän jokainen meistä ole tavalla tai toisella tms.
Hae apua neuvolan kautta. Pyydä lähete perheneuvolaan
Lääkäriin, meillä toinen lapsi tutkittiin läpikotaisin, kun ei puhunut 3v. Mitään vikaa ei löytynyt, mutta saatiin puheterapeutti ja henkilökohtainen avustaja päiväkotiin, kun tilanne oli epäselvä, kesti vuosia, loppu hyvin, kaikki hyvin. Päiväväkodissa ei katsottu yhtään pahalla avustajaa, yksi lisäkäsipari avuksi.
En osaa auttaa, mutta kuulostaa tutulta. Me alettiin tukemaan lastamme kun huomattiin hänen kuormittuvan kovasti päiväkodissa. Hän on nyt puolipäiväisenä (alle 4 h päivässä) ja palaute on muuttunut positiiviseksi "Hyvin mennyt!" -palautteeksi. Hän on tosin myös kypsynyt ja nyt hänet voi viedä vaikka kirjastoon kuuntelemaan satua ja hän kuuntelee sen paikallaan. Kotona menee yhä välillä (osin myös tahallaan) ylikierroksille ja se on rasittavaa, mutta ainakaan hän ei enää tee sitä päiväkodissa. Päiväkodin jälkeen hän haluaa olla usein rauhassa omassa huoneessaan rakentelemassa legoja joten pystyn tekemään etätöitä samalla. Meillä toimii mutta ymmärrän että moneen elåmäntilanteeseen ei sovi.
5 v lapsi eli menee puolen vuoden päästä eskariin. Koeta jaksaa, eskarissa tulee uusia juttuja ja ehkä taitavampi eskariope, joka pärjää paremmin lapsen kanssa. Rokea ja vilkas lapsi kokeilee rajoja, jotka siellä päiväkodissa jonkun pitäisi osata hänelle asettaa. Kaikissa ryhmissä ei aina ole yhtä taitavaa henkilökuntaa tai tarpeeksi työntekijöitä. Ei sille kotona voi paljonkaan, kun kerran perusasiat on kunnossa.
Päiväkodissa on välillä jänniä oletuksia, että kotona ei vaadittaisi, mutta lapsi voi käyttäytyä siellä eri tavalla kuin kotona.
Ihan kuin minä pienenä!! Justihisa!!
Oli sähläystä elämässä mutta nyt olen erkkaope. Kukaan muu ei kestäiskään ammattiani kuin toinen adhd.. Kyllä se siitä. Elä ota paineita, jätä päikyn valitukset sikseen.
Hei AP,
Meillä oli samanlainen poika ja nyt vasta 10v saatiin diagnoosi kun vietiin yksityiselle: ADHD. Ei se diagnoosi paha juttu ole, nyt on keskittymislääkitys ja se auttanut. Paljon on nykyään nepsyjä..päiväkodissa on ammattitaidotonta väkeä jos arvostelevat. Koita olla välittämättä ja kysy heiltä mitä sitten suosittelevat tekemään. Tai voithan tosiaan itse varata ajan nepsytutkimukseen? Jos jonot kunnalla pitkät niin suoraan yksityiselle vaan. Meillä maksoi n. 1000€.
En jaksanut lukea loppuun