Kannattaisiko ostaa 5690 euron CD-soitin? Onko hyvä ääni?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa huomioon CD- teknologian rajoitteet, niin kyllähän tuossa turhasta maksaa.
Kerrotko näistä rajoitteista.
Onko spotifyn paras äänenlaatu mielestäsi parempi vai huonompi kuin hyvälaatuisen CDn äänenlaatu?
Kerro ensin, mitä tarkoitat hyvälaatuisella CD:llä. AudioCD:llä ei ole varsinaista äänenlaatua, koska kaikki CD:t sisältävät saman 16bit/44,1 kHz digitaalisen datan. Jos soitin lukee datan ilman virheitä, äänenlaatu on identtinen kaikilla levyillä. Ainoa ero voi tulla lukuvirheistä, ei siitä että levy olisi hyvälaatuinen.
Varmaan tarkoittaa sitä, miten hyvin se on äänitetty/masteroitu. Huonolaatuinen ääni on huonolaatuista tallennusformaatista riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että soundiin vaikuttaa ihan oleellisesti myös laadukkaat virtakaapelit. Ja siitä, virta kulkee töpselistä kuin Zeus-jumalan salama puhtaana ja kirkkaana:
https://www.mareks.fi/tuote/audioquest-blizzard-virtakaapeli?pituus=1%2…
Siihen vaikuttaa varsinkin kaiuttimet ja viritinvahvistin äänen erottelun suhteen. CD -teknologia on aika simppeliä ja siitä ei kannata maltaita maksaa.
Ei tuossa siitä CDn pyörimisestä makseta, vaan siitä kuinka häiriöttömänä se ääni saadaan tuotua ulos.
Mutta ehkä turha selittää, jos 10 euron markettiviini maistuu samalta kuin 2000 euron viini.
Öööhhhh...siis oikeasti noita ei välttämättä erota edes itseään asijantuntijana itsän pitävätkään. Makuasioota kuka mistäkim tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa huomioon CD- teknologian rajoitteet, niin kyllähän tuossa turhasta maksaa.
Kerrotko näistä rajoitteista.
Onko spotifyn paras äänenlaatu mielestäsi parempi vai huonompi kuin hyvälaatuisen CDn äänenlaatu?
CD on 80-luvun digitaalitekniikkaa. 16 bit ja 44,1 kHz näytteenottotaajuus. Kun hires lossless FLAC on nykyisin markkinoilla 24 bit ja 196 kHz tyypillisesti. Tottakai kaikki lähtee masteroinnista liikenteeseen. Ja klassisessa musiikissa jossa isoin dynamiikka eron kuulee. Vaatii tottakai sitten oikeat laitteet millä kuuntelee.
Perus Spotify on äänen osalta tietty kuraa. Spotify alkoi tarjota losslessiä vasta viime vuonna, mutta tekee senkin paskasti. Pitää ottaa erikseen käyttöön Premium-tilauksessa. Äänenlaadun pyrkimys vastata CD:n laatua, ei siis Hires. Bluetoothit saa toki tuonkin kanssa jo unohtaa.
Jos sitten oikeasti haluaa hyvää digitaalista äänentoistoa, niin esimerkiksi Tidal. Se studio master - tason jakelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jösses mikä Temurempula ! Tuo on nyt edes vähän sinnepäin
Nätti laite. Naamataulu ikävästi kiiltävää muovia mikä hiusmaarmuilla ensimmäisen pöllyjempyyhinnän jälkeen🤔
15300 euron laitteeseen ei kuulu mikään android-puhelimesta modattu näyttö, vaan siinä pitäisi olla sellainen vanhanajan 7-segementtinäyttö, esim. punainen.
Elikkäs tällainen näyttö kuuluu tuon hintaluokan laitteissa olla:
https://www.referenceanalog.com/products/accuphase-dp-750-sacd-cd-player
Saksalaiset insinöörit luottavat hävittäjien näyttöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa, että soundiin vaikuttaa ihan oleellisesti myös laadukkaat virtakaapelit. Ja siitä, virta kulkee töpselistä kuin Zeus-jumalan salama puhtaana ja kirkkaana:
https://www.mareks.fi/tuote/audioquest-blizzard-virtakaapeli?pituus=1%2…
Siihen vaikuttaa varsinkin kaiuttimet ja viritinvahvistin äänen erottelun suhteen. CD -teknologia on aika simppeliä ja siitä ei kannata maltaita maksaa.
Ei tuossa siitä CDn pyörimisestä makseta, vaan siitä kuinka häiriöttömänä se ääni saadaan tuotua ulos.
Mutta ehkä turha selittää, jos 10 euron markettiviini maistuu samalta kuin 2000 euron viini.
Öööhhhh...siis oikeasti noita ei välttämättä erota edes itseään asijantuntijana itsän pitävä
Nojoo huono vertailukohde, koska viinin hyvyyttä ei voi mitata. Äänentoiston hyvyyden sen sijaan voi eikä se ole mielipidekymysys.
"Nojoo huono vertailukohde, koska viinin hyvyyttä ei voi mitata. Äänentoiston hyvyyden sen sijaan voi eikä se ole mielipidekymysys."
No ei sitä oikeastaan voi mitata... joo, voit mitata taajuusvastetta ja säröä dynamiikkaa jne, mutta ei se ole sama kuin äänentoiston hyvyys. Se sijaitsee korvien välissä ja se on isolta osin psykologiaa. Jos maksat 10000 euroa kaiuttimista, onhan niiden pakko kuulostaa hyviltä, se on siellä korvien välissä.
"Nojoo huono vertailukohde, koska viinin hyvyyttä ei voi mitata. Äänentoiston hyvyyden sen sijaan voi eikä se ole mielipidekymysys."
Hifi-lehtien kaiutintestit tehdään niin, että koehenkilöt kuuntelevat sokkona eri kaiuttimia. Äänentoiston hyvyys siis nimenomaan ON mielipidekysymys, ihan alan ammattilehdissäkin!
Palstaväellä ei taidakaan mennä niin huonosti kuin se yleensä valittaa: töitä ei oo ja Purra vei tuet. Mennään leipäjonoon ja varastetaan kaupasta. Siis täällähän on rikasta väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Palstaväellä ei taidakaan mennä niin huonosti kuin se yleensä valittaa: töitä ei oo ja Purra vei tuet. Mennään leipäjonoon ja varastetaan kaupasta. Siis täällähän on rikasta väkeä.
Hitsi kun luottokortin luottoraja ei riitä tuohon CD-soittimeen, muutenhan olisin sen jo käynyt hakemassa...
Tiettyyn pisteeseen saakka ymmärrän hi-fin tavoitteen. Kuuntelija haluaa nauttia musiikin mahdollisimman tarkkaan siten, kuin se on studiossa tallennettu. Nuo laitteiden hinnat tuntuu kuitenkin usein ihan kuin hatusta repäistyltä kun mennään tietyn pisteen yli. Mitä eroa äänentoistossa, ja komponenteissa on vaikkapa 10 000 euron tai 25 000 euron vinyylisoittimen välillä? Saati cd-soittimen, tai kaiuttimien? Joskus tuntuu siltä, että koko bisnes perustuisi käärmeöljyn kauppaamiselle mielenterveysongelmaisille ihmisille. Nuo törkyhintaiset VIRTAkaapelit on siitä hyvä esimerkki.
Omat hi-fi laitteet maksaa alta kymppitonnin, mutta itselleni on ylivoimaisesti eniten merkitystä itse äänitteen laadulla ja masteroinnilla. Jostain Pink Floydin Dark Side of the Moonista on varmasti tuhansia eri prässejä ja satoja erilaisia masterointeja. Mikä on lähimpänä alkuperäistä tallennetta, eli studion masternauhoja? Joku 2025 Dolby Atmos remasteri monikanava-hässäkkä, josta on siivottu kaikki epäpuhtaudet, pikkuisen kompressoitu sieltä, pikkuisen nostettu kirkkautta täältä, ehkä hyödynnetty jopa tekoälyä että symbaalit saadaan soimaan kirkkaammin?
Eihän sikakalliista laitteista ole mitään hyötyä, jos äänitteenä toimii joku pahimpaan loudness war-aikaan julkaistu remasteri, jossa kaikki levelit on nostettu tappiin ja epäpuhtaudet (ja kaikki dynamiikka) on karsittu pois. Lopputuloksena lujaa soiva äänijööti, joka pääsee ehkä oikeuksiinsa halvoissa nappikuulokkeissa, mutta johon kuulijan korvat väsyy 15 minuutissa.
Yritän siis sanoa, että mitä hi-fiin tulee, niin itse äänite on aivan naurettavan aliarvostetussa asemassa. Suoratoistopalveluiden äänenlaatu on parantunut paljon viime vuosina, jopa Spotify on viimein alkanut tarjoamaan häviötöntä streamausta jos ostaa premium-jäsenyyden. Harmi vaan, että tieto siitä mikä masterointi suoratoistopalveluun on usein hämärän peitossa. Originaali vai remasteri? Jos on kyseessä remasteri niin miltä aikakaudelta? Aika oleellinen juttu soundin kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei sokkotestissä tekisi eroa tuon soittimen ja jonkun alle satasen Anttila-soittimen välillä
Muistan lukeneeni kokeesta, jossa samoja kaiuttimia tms. hifilaitteita testattiin koehenkilöillä testihuoneessa ja ne saivat selvästi paremmat arviot silloin, kun testihuoneen eteiseen oli "vahingossa" jätetty kalliin/tunnetun hifimerkin logolla varustettuja tyhjiä pahvilaatikoita.
Sama kouluruokakin maistuu hienossa ympäristössä herkulliselta, mutta koulun ruokalaparakissa se muuttuu syömäkelvottomaksi moskaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tiettyyn pisteeseen saakka ymmärrän hi-fin tavoitteen. Kuuntelija haluaa nauttia musiikin mahdollisimman tarkkaan siten, kuin se on studiossa tallennettu. Nuo laitteiden hinnat tuntuu kuitenkin usein ihan kuin hatusta repäistyltä kun mennään tietyn pisteen yli. Mitä eroa äänentoistossa, ja komponenteissa on vaikkapa 10 000 euron tai 25 000 euron vinyylisoittimen välillä? Saati cd-soittimen, tai kaiuttimien? Joskus tuntuu siltä, että koko bisnes perustuisi käärmeöljyn kauppaamiselle mielenterveysongelmaisille ihmisille. Nuo törkyhintaiset VIRTAkaapelit on siitä hyvä esimerkki.
Omat hi-fi laitteet maksaa alta kymppitonnin, mutta itselleni on ylivoimaisesti eniten merkitystä itse äänitteen laadulla ja masteroinnilla. Jostain Pink Floydin Dark Side of the Moonista on varmasti tuhansia eri prässejä ja satoja erilaisia masterointeja. Mikä on lähimpänä alkuperäistä tallennetta, eli studion masternauhoja? Joku 2025 Dolby Atmos remasteri monikanava-h
https://www.rrauction.com/auctions/lot-detail/341509505649210-pink-floy…
Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmettelin ihmisiä, jotka panostivat järjettömät määrät rahaa auton äänentoistoon.. siis autoon, joka on kaikista huonoin mahdollinen meluisa kuunteluympäristö, akustisesti hirveä tila, joka ei ikinä voi olla "hifiä", niin sinne sitten laitetaan tuhansien vehkeet. Mikä järki...
Joskus ihmettelin ihmisiä mitkä panostivat elämänsä Vauva-palstaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmettelin ihmisiä, jotka panostivat järjettömät määrät rahaa auton äänentoistoon.. siis autoon, joka on kaikista huonoin mahdollinen meluisa kuunteluympäristö, akustisesti hirveä tila, joka ei ikinä voi olla "hifiä", niin sinne sitten laitetaan tuhansien vehkeet. Mikä järki...
Joskus ihmettelin ihmisiä mitkä panostivat elämänsä Vauva-palstaan.
Jotka.
Siis ainoa haastava kohtahan tuossa on se, miten ne kuopat saadaan luettua virheettömästi esim. naarmuiselta levyltä, koska 80-luvun virheenkorjaustekniikka ei ole kovin kehittynyttä. Siitä eteenpäinhän kyseessähän on "vain" datan siirtoa, joka ei vaadi sen ihmeempää tekniikka (jos siis käytetään vahvistimen tai erillistä DA-muunninta).